Kesän lähestymisen huomaa aina siitä, että ensimmäinen maastopyöräilykilpailu on edessä ja lajiharjoittelua on aina liian vähän talven jäljiltä. Tänä vuonna aloitin kisakauden maastopyöräilyn enduron SM-sarjan lämmittelykilpailulla Meri-Teijossa, joka tarjosi mahtavan aurinkoisen kelin ja 12 mukavaa erikoiskoetta. Vajaan parin minuutin sprinttejä alamäkipainotteisesti oli jälleen hauskaa ja sopivan haastavaa omille ajotaidoille. Kisassa tuli koettua myös onnistumisen tunteita, kun yleisessä sarjassa sijoitukseni oli 16. Mukava parannus viime vuoden Tahkon kisan sijaan 69.
G-Form Enduro WarmUp
Meri-Teijossa ajettava WarmUp -kisa on useana vuonna aloittanut lämmittelyn Enduron SM-sarjaan ja näin oli myös tänä vuonna. Meri-Teijo on noin parin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, joten erikoiskokeita pääsi harjoittelemaan ennakkoon pienellä vaivalla. Normaalisti kisat ajetaan sunnuntaina, jolloin treenipäivänä toimii lauantai ja paikan päällä ollaan usein myös yötä, sillä kisa-aamuna ei rataa ehdi yleensä kiertämään.
WarmUpissa radat olivat merkattuina jo vappuna, jolloin en paikalle päässyt, mutta onneksi helatorstai oli vapaapäivä, jolloin erikoiskokeet tuli ajettua kolmisen kertaa läpi. Teknisessä vauhtiajossa on itsellä vielä tekemistä, joten treenipäivät kisapätkillä ovat tarpeen. Kuten Teemu Vahteran erikoiskokeiden ajovideoista ja kisakoosteesta näkee, eivät Meri-Teijoon rakennetut pätkät ole kovin teknisiä, mutta sitäkin nautittavampia.
Meri-Teijon WarmUp -kisa ajettiin lauantaina, jolloin aamulla ehti vielä kiertää erikoiskokeet kerran ja palauttaa mieleen missä mutkat ja kivet sijaitsivat. Kisakauden aloittajissa paikalla oli runsaasti osanottajia, kaikkiaan hieman vajaat 200 ja yleisessä sarjassa 158. Onneksi sain, ilmeisesti viime vuoden Tahkon osakilpailun tulosten perusteella, lähtönumeron 63, jolloin starttia ei tarvinnut odotella kuin parikymmentä minuuttia. Tahkolla sitä odottelinkin tunnin verran.
Kisan lopputulokset löytyvät pätkäaikoineen järjestävän HHCMB:n sivuilta. Voiton vei Matti Lehikoinen ajalla 18:15, Petteri Leivon ollessa toinen ja Jarmo Valtosen ollessa kolmas. Oma loppuaikani oli 20:37, jolla sijoituttiin yleisessä luokassa 16., häviten voittajalle 02:22. Noin 12 sekunttia per erikoiskoe. Ei yllättävää, sillä Lehikoinen on maailmanluokan kuski. Parempi vertailukohta on ero kolmannen sijan 19:16 aikaan, eli 6,75 sekunttia per erikoiskoe, joka on toki paljon huomioiden ajettavan matkan. Kolmas sija ajettiin muuten 3″ semiläskeillä renkailla, eli Specialized Stumpjumper FSR 6Fattiellä. Virallista videota ei kisasta vielä ole, mutta muutamia kuvia löytyy, esimerkiksi Tuomo Elorannan ottamana.
Erikoiskoeaikojani katsellessa ajoin molemmilla kierroksilla aika tasaisesti, sekunnin sisään, ja loppua kohden hieman nopeammin ensimmäistä polkuvoimaa vaatimaa pätkää lukuun ottamatta. Ajoista voi tulkita, että kuntoa näyttäisi riittävän kisan ajamiseen tehokkaasti loppuun asti tai sitten vauhtiin alkoi tottumaan ja jarruilla tuli roikuttua vähemmän. Pyörä kyllä menisi nopeammin, mutta mies ei vielä uskalla. Ajotavassa on kyllä vielä säätämistä, sillä lyhyillä erikoiskokeilla voisi runtata huolella, eikä voimia tarvitse säästellä kuten maastopyöräilyssä.
Kisasuoritukseni löytyy myös Stravasta, joka kertoo, että matkaa kertyi vajaat 18 kilometriä ja aikaa kului kaikkineen 1 tunti ja 39 minuuttia. Kokonaisaikaa suoritukseen meni noin neljä tuntia, vaikka erikoiskokeiden välissä ei ylimääräisiä taukoja juuri tullut pidettyä. Erikoiskokeet menivät ilman suurempia ongelmia, joskin treeneistä huolimatta muutamat tiukat mutkat tulivat molemmilla kierroksilla yllätyksenä ja aikaa kului. Ainoana ongelmana oli, että ketjut tippuivat kolmannella pätkällä, mutta onneksi vasta polkuosuuden jälkeen. Ketjun linkki oli saanut iskua ja jäykistynyt, mutta onneksi se ei ajoa myöhemmin haitannut. Edellä ajaneita kuskeja tuli vain kerran selkä edellä vastaan, mutta sopivassa kohdassa ja ohitse pääsi nopeasti eri ajolinjaa pitkin.
Ajokalustona toimi viime vuoden tapaan Specialized Enduro 29, joka täksi vuodeksi sai allensa 27,5″+ koon renkaat, jotka 2.8″ leveydellä tarjosivat mukavasti pitoa ja muuttivat pyörän geometrian paremmaksi, eli keskiö laskeutui jonkin verran. Eron huomaa etenkin kallistetuissa mutkissa, joissa Tahkolla oli hieman ongelmia pysyä, kun pyörä oli korkea. Saman suuntaisen geometriamuutoksen saa aikaan myös käyttämällä offset puslaa tai Enduro 650b:n linkustoa, jolloin myös ohjauskulma loivenee. Offset puslaa testasin muutamalla lenkillä, mutta en sitä nyt kisaan laittanut, sillä 27,5″+ renkaiden kanssa vie polkimet pitkin kiviä. Vaatii vielä hieman enemmän testausta.
Erikoiskoe 1 ja 5
Kisa aloitettiin siirtymällä tietä pitkin ensimmäisen pätkän alkuun, joka tulisi olemaan kisan poljentavoittoisin ja kestoltaan pisin. Mukavaa alaspäin viettävää polkua hieman yli puolen välin, muutamat kallistetut kurvit ja tiukkojen mutkien osuus ennen maalia. Molemmilla kierroksilla huokutteleva sisäkurvi vei vauhdit tiukkaan käännökseen mentäessä, mutta muuten ei ongelmia pätkällä ollut. Ensimmäisellä kierroksella aika oli 02:27.25 (14.) ja toisella 02:28.88 (14.), kun kärki ajoi aikaan 02:16.57 ja 02:18.00. Paras erikoiskoesijoitukseni oli juuri tällä paljon poljettavaa sisältävällä ja enemmän maastoajoa muistuttavalla pätkällä, kuten viime vuonna saman tyylisellä pätkällä Tahkolla.
Erikoiskoe 2, 7 ja 12
Kisan toisena pätkänä oli niin sanottu yleisöerikoiskoe, joka sisälsi muutamia pöytähyppyreitä, peräkkäisiä nyppylöitä ja lopuksi mukava osuus kallistettuja kurveja. Alkuun sai vielä sprintata loivaan ylämäkeen ja välissäkin sai haettua vahvoilla jaloilla etua. Radassa oli muutamia hankalia kohtia ajolinjan osalta ja keskivaiheen pienet peräkkäiset kumpareet olisi pitänyt ilmeisesti hypätä, sillä osuus sujui aikaan 01:54.50 (24.), 01:55.25 (26.) ja 01:53.43 (21.). Kärki ajoi 01:39.63, 01:40.57 ja 01:39.25.
Erikoiskoe 3 ja 8
Kolmannen pätkän alussa sai jälleen hakea happoja jalkoihin sprinttiosuudella ennen metsään syöksymistä ja kivikko-osuutta. Ensimmäisellä kierroksella onnistuin tiputtamaan ketjut heti polkemisosuuden jälkeen, joten pätkä menikin rennosti pumppaillen. Kelloon nähden rennosti pumpatessa tuli ajolinjat katsottua tarkemmin ja aikaa ei lopulta mennyt kovin paljoa hukkaan, kun lopussa oli vielä pitkähkö loppusuora, jota ennen vauhdit vielä tiputettiin. Ensimmäisellä kierroksella osuus sujui aikaan 01:38.13 (24.) ja toisella 01:36.82 (20.). Taas hävittiin kärjelle aika runsaasti, joka ajoi 01:25.37 ja 01:23.75. Toisella kierroksella saavutin edellä ajaneen kuskin, mutta onneksi edessä oli juuri leveämpi kohta, jossa toista ajolinjaa pitkin pääsi hyvin ohitse.
Erikoiskoe 4, 9 ja 11
Kisan toinen kolmeen kertaan ajettava erikoiskoe alkoi rinneajolla, jonka päätteeksi hypättiin ojan yli metsään. Ei mitään kovin ihmeellistä, mutta lopun tiukka mutka yllätti joka kierroksella. Hieman myös ylimääräistä säätöä metsäosuudella. Virheet näkyivät ajassa, 01:16.94 (31.), 01:15.88 (28.) ja 01:14.37 (20.). Viimeisellä kierroksella lopun tiukka hidastus meni jo paremmin. Kärkiajat olivat 01:05.87, 01:05.50 ja 01:06.00.
Erikoiskoe 5 ja 10
Viides pätkä oli kisan ehkä haastavin pätkä teknisesti lähinnä lyhyen kalliomutkalaskun ansiosta, joka ei lopulta ollut kovin hankala, mutta kuumottava. Osuusajat olivat 01:28.56 (26.) ja 01:27.43 (19.). Voittaja lasketteli pätkän aikoihin 01:17.69 ja 01:17.44.
Yhteenveto
WarmUp-kisan reitit olivat erinomaisia, kaikki asiat toimivat hyvin ja Meri-Teijo tarjosi toimivat puitteet, vaikka suihkua olisi kyllä kaivannut kisan jälkeen. Kiitokset järjestäneelle Habanero Mountainbikers seuralle. Talkoita ratojen eteen oli kuuleman mukaan tehty pitkin iltoja ja se kyllä näkyi. Järjestäjillä oli vielä ollut hieman ylimääräistä säätöä, kun SPORTident-ajanottolaitteet olivat jääneet terminaaliin ja tilalle piti järjestää perinteiset emitit, jotka vaativat lähtöjen ja maalien uudelleen järjestelyä.
Kisan lopputulos oli itselle pienoinen yllätys, sillä vauhdikasta ajoa ei ole paljoa takana, joten ilmeisesti kaluston päivitys oli onnistunut ja rata sopi hyvin omille taidoilleni. Tälläistä pitää kyllä saada lisää ja sitä olisikin jo tarjolla parin viikon päästä Messilässä, kun Enduron SM-sarja alkaa virallisesti. Harmillisesti on jo muita reissuja kalenterissa samaan aikaan, joten kisaaminen jääköön odottamaan Himosta kesäkuun puolessa välissä.
