Compiz Fusion ja graafista iloittelua työpöydällä

Tietokoneiden tehojen kasvaessa ja prosessoriytimien määrän lisääntyessä prosessoriaikaa jää käytettäväksi esimerkiksi käyttöliittymän graafiseen kuorruttamiseen. 3D-kiihdytetty työpöytä on ollut Linuxissa työn alla muutaman vuoden eri projektien toimesta ja tänä syksynä julkaistu Compiz Fusionin ensimmäinen versio kuorruttaa työpöydän lopullisesti. Compiz on viimeinkin saanut aikaan toimivan kokonaisuuden ja tarjoaa toteutukseltaan ja ominaisuuksiltaan aivan toisen tason graafista iloittelua, mitä Mac OS X tai Windows Vista pystyvät tarjoamaan.

OpenGL-kiihdytettyä ja tehosteilla viritettyä työpöytää kehittävä Compiz on ollut testauskunnossa jo vuoden verran, mutta nyt projekti tuntuu olevan käytettävässä kunnossa. Compizista viime vuonna erkaantuneen Beryl-projektin jälleenliittäminen ja Compiz Fusionin luominen tuntuvat saaneen projektiin uutta nostetta. Compiz Fusion sisältää kokoelman lisäosia ja asetuksia Compizin hallintaan ja sen tarkoituksena on tuoda Berylissä olleita lisäosia Compiziin ja jatkaa lisäosien ja oheisohjelmien kehitystä.

Noin vuosi sitten testailin Compizia ja paljon kehitystä on tapahtunut toimivuuden, vakauden ja käytettävyyden suhteen. Perusominaisuudet ja tehosteet ovat pysyneet samoina ja tuttujen ominaisuuksien lisäksi 3D-kiihdytetty työpöytä on saanut lisää karkkia. Compiz Fusionin asentaminen Gentoohon oli yksinkertaista Gentoo Xeffects Wikin ohjeiden avulla ja lisäksi asensin fusion-icon-ohjelman, joka tarjoaa tehtäväpalkkiin ikonin Compizin asetusten määrittämiseen. Kun vielä tehosteet olivat alkuun määritelty maltillisesti, ei enempää säätämistä tarvittukaan.

Maltillisilla tehosteilla viritettynä Compiz Fusion tuntuu olevan päivittäisessä käytössä ihan käytettävä ja vajaan viikon koekäytöllä ei vakaudessakaan ole ollut huomauttamista. Ei edes vaikka alkuun käytin paketeista testaukseen tarkoitettuja versioita. Nykyaikaisella koneella (Core 2 Duo 2.3Ghz, Nvidia GF7600GS 128MB ja 2GB RAM) ei Compizin käyttöä edes tehoissa huomaa ja prosessorikin pyörii puolella teholla. Vuosi sitten testaillessa Compiz pyöri ihan hyvin nykyisessä palvelinkoneessa (AMD64 2GHz, GF4200 64MB ja 1GB RAM), joten tehovaatimukset eivät ole taivaissa.

Compizin toiminnasta saa parhaiten kuvan katsomalla Youtubesta löytyviä videoita, lukemalla ominaisuuksia selkeästi esittelevän arvostelun tai tietenkin asentamalla sen omalle koneelleen. Testaukseen sopii esimerkiksi lokakuussa julkaistava Ubuntu Gutsy.

Jutun liitteeksi pari pakollista kuvaa, Compiz Fusionin Expo- ja Shift Switcher -lisäosat:

Compiz Fusion Compiz Fusion

Näytä Thunderbirdissä IMAP-kansioiden koko

Mikko Saari kirjoittaa hyvästä vinkistä, jolla Thunderbirdissä saa näkymään IMAP-kansioiden viemän tilan.

Thunderbirdin asetuksista valitaan lisäasetusten yleiset -kohdasta ”Näytä sarakevalinnat kansiopaneelissa”, jonka jälkeen kansioikkunaan ilmestyy mahdollisuus avata lisäsarakkeita. Lisäsarakkeista löytyy koko-sarake, jolla
postilaatikon viemä tila näkyy kilo- tai megatavuissa.

Kätevä keino perata ylisuurta postilaatikkoa sieltä, missä tilankulutus on suurinta.

Elokuun haetuimmat

Joskus ajattelin, että olisi kätevää aina kuukauden vaihtuessa listailla hakusanoja ja -lauseita, joilla blogiin on löydetty. Ajatukseksi se suurilta osin on jäänytkin, sillä kerran olen kevättalvella hakusanat listannut. No, pitänee parantaa tahtia.

Elokuussa blogiin eksyttiin Google Analyticsin mukaan muun muassa seuraavilla hakusanoilla:

Haetuimmat Top 5+1
hakusana kpl
1. formula 1 netistä 129
2. hoasnet 33
3. digi viikonloppu 21
+1. sopcast formula 20
4. uac 18
5. metro näyttely 17

”Haetuimmat Top 5+1” -listan kärjestä löytyy yhdistelmä Formula 1 -lähetysten netistä seuraamista käsitteleviä hakusanoja ja samaan kategoriaan voi yhdistää Sopcastin parikymmentä hakua. Formula 1 -lähetysten netin kautta seuraamista käsitelleet kirjoitukset kiinnostivat aina F1-viikonloppuina, jolloin blogin kävijämäärissä oli nähtävissä hienoinen piikki. Formula-lähetysten seuraaminen onnistuukin helposti käyttämällä Sopcastia Windowsissa tai Linuxissa.

Haetuimmat-listalla toiseksi nousee HOASnet, jolla oli Soneran tarjoaman bitin liikkumisen kanssa enemmän tai vähemmän ongelmia koko kesän ajan. Aihetta käsittelin kesätöiden alkaessa ja vielä kertaalleen elokuussa jonotusmusiikkia kuunnellen. Musiikki olisi voinut olla parempaakin.

Listalta kolmantena löytyy television digitalisointia markkinoineet digi-viikonloput ja digi-TV:n tuleminen innosti kaapeli- ja maksutelevisoyhtiöitä mainostamaan tarjontaansa. Ilmaisia maksukanavia olikin nähtävillä helmikuussa, elokuussa ja syyskuussa.

Neljäntenä listalle kipuaa Microsoft Vistan mahtava User Account Control, johon tutustuin Vistan Beta-versiota testaillessani. Idealtaan varmasti hyvä ominaisuus, mutta toteutukseltaan ihan jotain muuta. Ilmeisesti Vistan julkaisuversiossa UAC on muutettu hieman vähemmän ärsyttäväksi.

”Haetuimmat Top 5+1” -listan viimeiseltä sijalta löytyy Päivälehden museossa oleva Metro-näyttely, jossa elokuussa vierailin. Näyttely on avoinna syyskuun loppuun, joten vielä ehtii tutustua Metron historiaan ja ajella Metro-simulaattorilla.

Sellaisia hakusanoja siis elokuussa.

Kokeiltua: Opera 9.5 alpha

Firefoxin jumittelusta tuohtuneena päätin kokeilla tuoreinta Operaa ja Jasmon mainostamaa alpha-versiota. Vaikka aikoinaan käytinkin pääasiassa Operaa, valtasi Firefox aikoinaan työpöydän ja Opera jäi testiselaimeksi. iBookissakin Opera piti pitkään pintansa mainion zoomaus-ominaisuutensa avulla, mutta sai lopulta väistyä Safarin tieltä.

Pikaisesti kokeiltuna Opera 9.5 alpha, koodinimeltään ”Kestrel”, on edelleen sama tuttu Opera ja ihan toimiva sellainen. Surffaaminen luonnistui ihan hyvin, kunhan hiirieleet oli ensin säädetty Fx-tyyliin ja ulkoasua hieman karsittu. Sivujen näyttämisen nopeudessa en huomannut eroa Firefoxiin verrattuna, mutta se johtunee lähinnä megan nettiyhteydestä; kaikki on kuin hidastetussa filmissä.

Opera on monilta osiltaan näppärämpi kuin Firefox, mutta toisaalta Operan monipuolisuus jättää toivomisen varaa. Kaikenlaisia Widgettejä on kyllä saatavilla mitä turhimpiin huvituksiin, mutta ne kunnolliset ja järkevät lisäosat jäävät uupumaan. En ainakaan sellaisia löytänyt. Jäin kaipaamaan ainakin Firefoxin Screen grab!, Del.icio.us, Html validator ja Web developer -lisäosia. Toisaalta, Firefox-käyttäjänä sitä ei onneksi tiedä, mistä kaikesta Opera-huvista jää paitsi.

Firefoxikin virkistyi, kun hiirieleistä kytki piirtojäljen pois päältä, joten ei ole Fx:n voittanutta. Firefoxilla sentään toimii myös Google Reader, joka ei suostunut Operalla näyttämään syötteitä. Vika tosin oli googlettamisen perusteella Google Readerissa ja Javascriptissä. On ilmeisesti ”vaikeaa” toteuttaa web-palvelu standardien mukaisesti ja testauskin ulottuu IE:n jälkeen nykyään Fx:ään ja parhaimmillaankin vain Safariin asti.

Viasatin maksukanavat avoinna kaapeli-TV:ssä

Kaapelitelevisioverkossa digi-TV:n haltijoille on luvassa ilmaista viihdettä, sillä tällä kertaa maksukanavansa viikonlopun ajaksi avaa Viasat. Esitelläkseen maksutelevision laajaa tarjontaa, avaa Viasat 16-kanavaisen Viasat Kulta -kanavapakettinsa perjantaina 7.9. ja viihdehanat suljetaan maanantaina 10.9. klo 8.00. Aikaisemmin tänä vuonna on ilmaista maksukanava-viihdettä ollut tarjolla ”Kanavat auki antennikodeissa” ja ”Cable Open!” -viikonloppuina.

Viasatin tarjonta viikonloppuna on varmasti ainakin jalkapallon ystäville mieluisa, sillä tarjolla on jalkapallon EM-karsintakierroksen pelejä. Tarjolla on urheilun lisäksi myös elokuvia, kuten Linnunradan käsikirja liftareille, Lucky Number Slevin, Underworld: Evolution, Lords of Dogtown, National Treasure, Domino ja paljon muita. Täytyy sanoa, että tarjontaa on kattavasti urheilun, elokuvien, dokumenttien ja luonto-ohjelmien ystäville. Enää ei tarvita kuin aikaa.

”Avaamalla kanavamme kaikille kaapeliverkkoon kuuluville kotitalouksille, annamme kuluttajille mahdollisuuden itse kokea laatukanavat ja vertailla niitä television vapaaseen sisältöön.”
– Viasat

Yleisesti ottaen eri maksukanavapakettien tarjonta osoittaa, että vaikka kanavia olisi katsottavana kymmeniä, ei ole mitään takeita, että sieltä tulisi mitään katsottavaa. Osaltaan kaikkien maksukanavapakettien ongelmana on laatuohjelmien hukuttaminen täytesarjojen ja sekundadokumenttien sekaan. Laajalla tarjonnalla on toki helppo myydä katsojille kallis kanavapaketti, vaikka vähemmälläkin tulisi toimeen.

Katsojan kannalta olisi kätevämpää tarjota kioski-tyyppistä viihdettä, katsot mitä haluat ja milloin haluat. Tietenkin on helpompaa vain kanavasurffata sohvalta ja kokeilla, jos sieltä sattuisi tulemaan jotain katsomisen arvosta. Nykyaikana nauhoittava digiboxi auttaa katsomisajankohdan siirtämiseen, mutta sekään ei ratkaise viihdetarjonnan runsaudesta tulevaa ongelmaa poimia ja katsoa kaikki hyvät elokuvat, tv-sarjat ja dokumentit.

Shotteja pienissä muovipaketeissa

Hotellien minibaareista löytyy pieniä parin desin alkoholipulloja, jotka ovat suurimmaksi osaksi rahan ja pakkausmateriaalin tuhlaamista, sillä juoman voi paketoida myös hieman järkevämmin. Urheilijat ovat tottuneet käyttämään käteviä annospusseihin pakattuja energiageelejä ja miksei samaa ideaa voisi soveltaa myös alkoholiin.

Kämmenen kokoisiin pieniin annospusseihin pakatut alkoholiannokset vievät vähän tilaa, ovat helppo käyttää ja kulkevat kätevästi mukana. Pakkaus vie lisäksi vähemmän materiaalia kuin minibaaripullot ja annospusseja myös mahtuu minibaariin enemmän. Samalla kertaa sekä ekologista että käytännöllistä. Annospusseista löytyy tietojen mukaan giniä, rommia, vodkaa, wiskiä ja tequilaa, mutta saatavuudesta tai juomamerkeistä ei valitettavasti ole tietoa.

pocket shots

(via Gizmodo)

Amarok ja Creative Zen V

Olin alkuun hieman epäileväinen MP3-soittimeni toiminnasta Linuxissa, mutta huoli oli turhaa. Olin positiivisesti yllättynyt kuinka helposti Creativen Zen V Plus Linuxin ja Amarokin kanssa toimi. Tarvittiin vain libmtp:n asentaminen, Gentoon USE-asetuksiin Amarokille mtp ja Amarokin laiteasetuksissa määriteltiin laitteeksi MTP-laite. Lopuksi vielä piuha kiinni ja yhdistä.

Libmtp on POSIX-yhteensopiva (lue Linux) toteutus Microsoftin Media Transfer (MTP) protokollasta, josta libmtp:n toteuttamaa käyttöjärjestelmästä riippumatonta MTP Basic -rajapintaa on ehdotettu myös standardoitavaksi. Libmtp on yhteensopiva useiden MTP:tä käyttävien laitteiden kanssa.

Amarokin ja Zen V:n yhteistoiminta ja kappaleiden siirtäminen on melkein helpompaa Linuxissa kuin Windowsissa, sillä turhat kikkailut on jätetty pois. Musiikin siirtäminen onnistuu normaalisti raahaa & pudota -menetelmällä, kansitaidekin näytti siirtyvän ja kun vielä soittolistan luominenkin onnistui, olen tyytyväinen. Tietenkin Creativen oma ohjelma tarjoaa mahdollisuuden soittimen kokonaisvaltaiselle käyttämiselle, mutta en tarvitse MP3-soittimeen ahdettuja turhia ominaisuuksia kuten videoita, kalenteria tai tehtäviä.

Hieman alle vuoden ikäinen Creative Zen V Plus on toiminut mainiosti ja radionkin herkkyys on ihan kohtalainen. Kestävyyskin on kohdallaan, vaikka yhden napin toiminnassa onkin jo hieman jäykkyyttä havaittavissa ja kuulokkeista kuuluu ajoittain hiljaista nakutusta. Kosteassa pyöräilypaidassa vietettyjen tuntien huomioiden, tämä ei ole mikään yllätys.

Mielestäni Zen V Plus tarjoaa hyvän vaihtoehdon kaikkialla hehkutetulle iPodille, vaikka en juurikaan Creativen tuotteita (äänikortit) arvosta ja pidän Applen tuotteista. Lukuunottamatta iTunesia, en näe mitä erikoista iPodissa on, muuta kuin kalliimpi hinta, ei radiota eikä kelvollista Linux-tukea. Seuraavaa soitinta hankittaessa voikin laitteen Linux-tuki olla ratkaisevassa asemassa, tai sitten vaan täytyy yksinkertaisesti hankkia samalla kertaa sekä Macbook että iPod.

Amarok