Testissä OS X:n Safari 3 Public Beta

Nykyään iBookin käyttäminen jää hieman vähemmälle ja Safari 3:n testauskin on jäänyt. En ole aikaisemmin juurikaan käyttänyt Safaria OS X:ssä, koska selain ei ole ollut Firefoxin ja Operan tarjonnan suhteen mielestäni kilpailukykyinen. Olikin siis aika testata Safarin uutta painosta ja miettiä, josko Safarista olisi sittenkin kunnon selaimeksi. Uusin painos Safari 3 Public Beta -versiosta kirjoitushetkellä oli 3.0.2.

Safari 3 Public Beta alkoi hieman heikosti, kun Windows-versiossa oli suuria ongelmia toimivuuden suhteen ja ainakin Suomi-lokalisoinnilla, näyttää Web-sivun tekstejä. Ongelmat kuitenkin korjattiin suhteellisen nopeasti, mutta PR-tappio oli jo ansaittu. Hieman koomisesti maailman parhaimmaksi ja nopeimmaksi mainostettu selain hyytyi jo ensimetreillä, kuten asiasta aikaisemmin kirjoitinkin. Ilmeisesti OS X:llä uusin Safarin Beta toimi alusta alkaen suhteellisen hyvin.

Safari and volume requirements

Safari 3 Public Beta asentuikin OS X:lle pienen alkuhämmennyksen jälkeen normaaliin tapaan kliksutellen ja uudelleenkäynnistyksen kanssa. Ensiyrittämällä tullut ”This volume does not meet the requirements for this update” -ongelmakin selvisi Apple Support -foorumin ”Safari 3 Public Beta for Mac” -keskustelun avulla. Safarin aikaisemman version piti sijaita ”Applications”-hakemiston juuressa, eikä alihakemistossa. Ilmeisesti asennuksessa riittää vielä hiottavaa.

Selaimena Safarikaan ei ole aivan valmis paketti, vaan Firefoxin tapaan suorastaan vaatii avukseen erilaisia lisäosia. Tosin uusimman painoksensa myötä hieman vähemmän. Safarin virittelyyn on Jon Hicks luonut mainion Pimp my Safari -sivuston, josta voi helposti tarkastella erilaisia lisäosia. Lisäosia ei ole tarjolla aivan yhtä paljon kuin Firefoxille, mutta tällä kertaa laatu ilmeisesti korvaa määrän. Firefoxille onkin aivan liikaa lisäosia.

Pimp My Safari -sivuston mukaan ainakin Saft ($12), SafariStand (ilmainen) ja Pith Helmet (mainosten estäjä, $10) olisivat ”ne lisäosat”. Omaan listaan lisäsin heti Forget Me Not -lisäosan, joka tarjoaa muun muassa suljettujen välilehtien uudelleenaukaisun. Lisäosien maksullisuus osoittaa hyvin PC-maailman ja Mac-maailman ideologisia eroja: ”mulle kaikki ilmaiseksi” vs. ”hyvästä kannattaa maksaa ja tukea tekijää”. Kyseiset lisäosat tosin jäivät asentamatta. Verrattuna Firefoxin lisäosien asentamiseen, oli ainakin SafariStandin asentaminen tehty hieman turhan monimutkaiseksi, joka pätee ilmeisesti myös muihin lisäosiin.

Suomenkielinen oikoluku, joka samalla tuo oikoluvun myös muille sovelluksille, jotka osaavat käyttää käyttöjärjestelmän oikolukupalvelua (mm. Mail, TextEdit ja iChat), hoituu perinteisesti Soikon avulla. Verrattuna Firefoxiin, on oikolukukielen vaihtaminen tehty hieman hankalammaksi, jos välillä tarvitseekin englanninkielistä oikolukua.

Lisäosat asennettuna Safari on kuten muutkin nykyaikaiset selaimet. Kohtalaisen hajuton ja mauton, käyttäjän selaustarpeet tyydyttävä ja riittävät ominaisuudet tarjoava selain. Pohjimmiltaan selaimen merkitys surffauksessa nykyaikaisilla selaimilla on tekniseltä osaltaan pieni (poislukien IE), mutta tunnepuoleltaan merkittävä. Safarin sivut lupaavat kaikenlaista, pääasiassa jo muista selaimista tuttuja ominaisuuksia, ja oikeastaan en näe Safarissa mitään ylivertaista muihin selaimiin verrattuna.

Safarissa on kuitenkin käteviä ominaisuuksia. Välilehtien hallinta oli näppärää, sisäinen haku oli selkeä ja istunnon hallinta oli toteutettu kätevästi (esim. suljetun selaimen välilehtien aukaisu). Samoja ominaisuuksia kuin muissakin selaimissa, mutta toteutettuna hieman paremmin. Lisäksi Safari tietenkin sulautuu OS X:n ulkoasuun paremmin kuin muut selaimet. Jokaisessa selaimessa on omat hyvät ja huonot puolensa ja selaimen valinta onkin siis lähinnä mielipidekysymys, josta voi aina kiistellä.

Lopputuloksena nopean testin jälkeen sanottakoon, että Safari 3 tarjoaa jo paremman vastuksen Firefoxin ja Operan asettamille vaatimuksille ja kyllä nyt Opera sai väistyä Safarin tieltä. Operassa on kyllä mahtava ”Page Zoom” -toiminto, joka on erittäin näppärä iBookin pienelle 1024×768 -näytölle. Samanlainen ”Page Zoom” löytyy myös hieman yllättäen IE:stä, mutta ei Firefoxista taikka Safarista. Kehitettävää siis riittää.

Wikigroaning ja asiat tärkeysjärjestykseen

Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä oli lyhyehkö artikkeli Wikigroaning-huvittelusta, Hesarin vapaasti suomentamana wikitaivastelusta, ja asioita pistettiin niin sanotusti tärkeysjärjestykseen.

Ideanahan on valita ensin Wikipedian artikkeli, josta normaalit lukijat voisivat olla kiinnostuneita, kuten ”Maa (planeetta)”. Toisena valitaan artikkeli, joka on pidempi, mutta samalla suurelle yleisölle aivan merkityksetön, kuten ”World of Warcraft”. Tämän jälkeen vertaillaan artikkeleiden sanamäärää ja tyyliä, jolla artikkelit ovat kirjoitettu.

Ei eri Wikipedia-artikkeleiden sanamäärässä mitään erikoista sinällään ole, mutta kun eri artikkeleita vertailee, huomaa ovelan trendin. Aiheista, jotka ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä ja aiheeltaan suurelle yleisölle kiinnostavia, on usein kirjoitettu lyhyesti ja niukasti, kun taas vastaavasti useille ihmisille aivan turhanpäiväisistäkin aiheista on kirjoitettu runsaasti ja artikkeli on luotu ammattimaisesti.

Hieman huvittavaa ja tavallaan osoittaa asioiden tärkeysjärjestyksen, ainakin Internet-maailman näkökulmasta. Esimerkin mukaan Dart Vader on merkittävämpi mies kuin Martti Ahtisaari ja teekkarilakki tärkeämpi kuin avioliitto. Wikipedian itsensä mukaan tyypillinen tekijä on ”nuori, luonnontieteitä opiskeleva mies”.

Wikipedia on siis tekijöidensä näköinen.
– Helsingin Sanomat, Jussi Pullinen

Erilaisia enemmän tai vähemmän hauskoja artikkeli-pareja ja selostuksen aiheesta voi lukea
Something Awfulin kirjoituksesta ja lisää artikkeli-pareja löytyy toisesta kirjoituksesta. Hieman harmillisesti artikkelien vastakkainasettelut ovat vain linkkejä Wikipediaan ja sanojen laskeminen ja niin sanotun ”nörttiasteen” määrittäminen jää lukijan tehtäväksi. Kun sanojen laskeminenkin onnistuu niin kovin helposti.

Muutamia poimintoja Something Awfulin listasta (aihe ja pituus merkkeinä):
”Latin” 84 879 vs. ”Klingon” 85 930
”Marine” 18 233 vs. ”Imperial stormtrooper” 75 255
”Girlfriend” 23 117 vs. ”Video games” 84 222
”Archaeology” 98 403 vs. ”Indiana Jones” 61 673
”Reality” 59 667 vs. ”The Matrix” 102 331
”Meiji period” 55 381 vs. ”Rurouni Kenshin” 14 577
”Saber” 28 849 vs. ”Lightsaber” 128 654

”Harmittavasti” muutamat hauskat aiheet osoittautuivat sittenkin tylsiksi, eli normaali artikkeli voitti huuhaa-artikkelin.

Kuukausiliitteessä esimerkkeinä suomenkielisessä Wikipediasta annettiin muun muassa (aihe ja pituus sanoina):
”Maa (planeetta)” 1 439 vs. ”WoW” 6 876
”Martti Ahtisaari” 434 vs. ”Darth Vader” 2 161
”Ruotsi” 1 495 vs. ”Gondor” 2 366
”Feminismi” 1 119 vs. ”Yläosattomuus” 1 278
”Avioliitto” 648 vs. ”Teekkarilakki” 895
”Muhammed” 684 vs. ”Steve Jobs” 1 597
”Jeesus” 3 112 vs. ”Elvis” 3 142
”Aleksis Kivi” 815 vs. ”Linus Torvalds” 2 207
”Puolustusvoimat” 814 vs. ”Demoskene” 2 758
”Mainilan laukaukset” 255 vs. ”Roswellin tapaus” 1 184

Aiheeseen liittyen löytyy toki jo ilmeisen nopeasti kasaan kyhätty Wikigroaning-vertailupalvelu, joten sanoja ei tarvitse itse laskea. Web-palikka vertailee valitettavasti vain englanninkielistä Wikipediaa ja palvelun vertailutoiminnossa olisi paljon kehitettävää. Palvelulla on ongelmia muun muassa yleisen käytettävyyden suhteen, linkkien tarjoamisessa hakuihin ja sellaisessakin perusasiassa kuin käyttäjän syötteiden tarkistuksessa. Ei näin.

Saako viihde-elektroniikkaliikkeessä palvelua vai ei?

Kävin viime viikolla Itäkeskuksessa tutkimassa viihde-elektroniikkaliikkeiden tarjontaa ja erään tuotteen hintaa. Paljon kävelyä, liikkeissä palloilua ja kokonaisuudessaan aivan turha reissu.

Vierailin viidessä eri liikkeessä ja vain yhdessä liikkeessä myyjä rohkeni kysyä, että voisiko olla avuksi. Ymmärrän kyllä, että usein asiakkaat eivät halua tulla häirityiksi, jos ovat vain katselemassa. Silti tuntuu jotenkin uskomattomalta, että vain yhdessä liikkeessä myyjä oli halukas palvelemaan asiakasta. Luulisi olevan myynnin kannalta tehokkaampaa palvella asiakasta, kuin rupatella toisten myyjien kanssa tai räplätä kännykkää tiskin takana. Siinäkin liikkeessä, jossa sai palvelua, ei myyjä ollut halukas myymään kyseistä tuotetta, vaikka tuotteen hinnassa olisi helposti ollut hieman alennuksen varaa.

Ei huono palvelu mikään uusi asia ole, mutta nyt viiden eri liikkeen otannalla palvelemattomuus oikein korostui. Ei ole ensimmäinen kerta, kun Mustan pörssin myyjät osoittavat haluavansa palvella asiakasta. Eikä ole myöskään ensimmäinen kerta, kun Expertissä saa heikkoa palvelua. Muut palvelualttius-vertailussa olleet liikkeet olivat Hirvox, Veikon Kone ja On-Off. On-Offissa asiakasta sentään tervehdittiin.

Kenties liikkeiden myyjille on ohjeistettu, keitä asiakkaita saa ja kannattaa palvella ja keihin on turha tuhlata aikaa. Ilmeisesti ei varsinkaan nuorehkoja, ellei kyse ole LCD-televisioista tai muista kalleista tuotteista.

Apachen ja MySQL:n optimointia vähille resursseille

Apache ja MySQL kuuluvat Linuxin peruskalustoon ja niin sanottu LAMP-ympäristö (Linux, Apache, MySQL, PHP/Perl) on kohtalaisen helppo asentaa. LAMP ei juuri erikoista säätämistä peruskäytössä vaadi, mutta joskus vakioasetukset eivät kuitenkaan riitä ja niitä on tarvetta hieman optimoida.

Asetuksia voidaan tarkastella useasta näkökulmasta, hieman riippuen palvelimen kokoonpanosta, ja esimerkiksi virtuaalipalvelimessa voidaan huomioida rajoitettu muistikapasiteetti. Tietenkin tarvittaessa myös prosessorikuorma ja vasteaika ovat syytä huomioida.

IBM:n developerWorksin artikkelit käsittelevät kattavasti LAMP-ympäristöön liittyviä asioita ja antavat hieman vinkkejä, miten suorituskykyä voi mitata ja säätää. IBM:n kolmiosainen artikkelisarja onkin hyvää luettavaa.

Emergent Properties -blogin vinkit aiheesta ovat hieman enemmän käytännöläheisiä. ”Optimizing MySQL and Apache for Low Memory Usage” -kirjoituksen ensimmäinen osa käsittelee Apachen asetuksia ja vastaavasti toinen osa keskittyy MySQL:n asetuksiin. Myös dltj-blogin vinkit ovat tarkistamisen arvoisia.

Mitään oikeata vastausta ei ole, vaan sopivat asetukset on haettava testaamalla ja kokeilemalla eri asetusten vaikutuksia. Esimerkiksi muistinkäyttöä voidaan seurata vmstatin avulla ja Apachea voidaan testata käyttämällä Apache Benchmarkia.

Tölkkejä keossa

tölkit

Jasmo haastoi kuvaamaan Batterykeon, ja kyllähän työpöydältä sellainen löytyi.

Aivan Jasmon juomatahtiin, 12 tölkkiä kesäkuun loppuviikoilta laskettuna, en pysty venymään, mutta parin kuukauden keosta löytyy kymmenen tölkkiä. Kuten kuvasta voi todeta, on tullut litkittyä kahvituntien välissä kaikkia tarjolla olevia Battery-makuja. Normi-Batteryiden enemmistön selittää Lidlin yksipuoleinen tarjonta.

Kuvasta huomaa myös Nokia 3650 -puhelimen kameran kuvanlaadun: se on huikaiseva.

Jasmo väittää myös, että ”Battery Gingered ei ole hyvää”, joka ei todellakaan pidä paikkaansa. Kyllä Gingered aina makuasioista kiistellessä hapottoman ja huonon jälkimaun omaavan Strippedin voittaa. Normi-Battery on kuitenkin kenties parhainta.

Säädimpä samalla blogiin tuollaisen Web 2.0 toteuttavan Thickbox 3 -kuvalisäosan. Testasin myös Lightbox 2 -kuvalisäosaa, mutta Thickbox vaikutti pätevämmältä. Lisäksi jaksoin jopa suomentaa lisäpalikan tekstit, toisin kuin eräät. Kyllä nyt kelpaa.

Xbox 360:llä ongelmia kestävyydessä

Olen tässä harkinnut kesätyörahojen sijoittamista pelikonsoliin, mutta viimeaikaiset uutiset hajoavien Xbox 360 -konsolien määrästä eivät oikein houkuttele ostoksille. Jutun mukaan jälleenmyyjät kertovat, että vikaantumismäärä olisi jopa kolmannes laitteista. Kyllä pelikonsolin pitäisi kauemmin kestää kuin pari vuotta. Voi olla, että vikaantuminen on enemmänkin ensimmäisten konsolien ongelmia ja uudempiin viat on korjattu, mutta kuka tietää.

Alkukesällä olleet Xbox 360 -tarjouksetkin loppuivat miettimisen aikana ja hinnat kohosivat parikymmentä euroa, joten pitänee kai odotella elokuun lopussa Euroopassakin julkaistavaa Xbox 360 Elite -versiota. Eiköhän tällöin myös Premium-versioiden hinnat laskene.

Ei tässä muutenkaan ylimääräistä aikaa juuri ole, joten joutaakin odottelemaan ja seuraamaan tilannetta. Pelitarjontakin muutamien hittipelien takana on aika vaatimatonta. Hieman samaa ongelmaa on Nintendo Wii:n suhteen, enkä ole niin vakuuttunut uuden ohjaimen toimivuudesta.

Lisäys 6.7.2007:
Engadget uutisoi Microsoftin myöntävän, että Xboxeja hajoaa liikaa ja pidentävänsä laitteiden takuuaikaa kolmeen vuoteen ”red ring of death” -tapausten osalta. Microsoft ei kerro tarkemmin, mikä uusissa Xboxeissa mättää, mutta huollettuihin ja ilmeisesti myös uusiin konsoleihin on lisätty jäähdytyssiilejä ylikuumenemisen estämiseksi. Ongelmiin ja pidennettyyn takuuseen liittyen on Microsoftin Peter Moore julkaissut avoimen kirjeen xbox.com-sivustolla.

Kylmää juotavaa USB-minijääkaapista, tölkki kerrallaan

USB-minijääkaappi

Kesäisin maistuu kylmä juoma ja mikäs sen parempaa, kuin korkata viilennetty tölkki virkistävää juomaa USB-minijääkaapista.

Brandon USB-minijääkaappi kylmenee 8,5°C lämpötilaan viidessä minuutissa ja sisään sopii yksi 0,33cl tölkki. Jääkaapin sisältä löytyy tietenkin myös valo, joka valaisee kooltaan 19,4x9x9cm ja 362 grammaa painavaa, muovista valmistettua minijääkaappia.

Juomaa viilentävä USB-vekotin maksaa 33 dollaria ja päälle lisätään ainakin 3 dollarin toimituskulut. Aivan halvalla ei virkistävää ja viileää juomaa ole tarjolla.

Tyyliltään vekotin muistuttaa vanhanajan kokis-automaatteja, mutta lopputulos on aika halvan näköinen. Kätevä vaihtoehto varmasti, jos työpaikalla ei ole yhteistä jääkaappia tai kylmät juomat katoavat parempiin suihin.

(via Gizmodo)