Avainsana: linux

Linux, tuo Linus Torvaldsin 1990-luvulla alkuunkoodama käyttöjärjestelmä.

Kiintolevyn tyhjentäminen ylikirjoittamalla

Tietokoneharrastelijoille on tapana kertyä tietokoneromua nurkkiin, vanhempaa kalustoa jää käyttämättömäksi ja siitä on päästävä eroon. Vaikka yksityisellä henkilöllä ei välttämättä ole kiintolevyt täynnä salaista ja arkaluontoista dataa, on ne silti hyvä tyhjentää ja ylikirjoittaa ennen koneiden myyntiä. Yrityksissähän datan ylikirjoitus, tai levyjen tuhoaminen, on vieläkin tärkeämpää, ettei ostaja saa kaivettua levyiltä esim. yrityssalaisuuksia tai asiakastietoja.

Kotikäyttäjällä datan ylikirjoitus kiintolevyltä on helpoin suorittaa Linux Live-CD:n avulla, eli bootata kone CD:ltä ja ajaa ohjelma, joka ylikirjoittaa kiintolevyn. Darik’s Boot and Nuke suorittaa saman automaattisesti boottaamalla koneen levykkeeltä.

Engadget.com:n jutussa kiintolevyn tyhjennys suoritettiin Live-CD:n avulla Gentoossa, mutta itse tyydyin käyttämään hyllystä löytynyttä Knoppixia. Kone päälle, CD asemaan, hetki odottelua ja levy sileäksi käyttämällä Shrediä, joka on osa GNU fileutils-pakettia. Toimenpide meni yksinkertaisuudessaan komentamalla: shred -vz -n 3 /dev/hda

Paranoidimmat ihmiset voivat ylikirjoittaa datan useamminkin kuin 3 kertaa, mutta Engadgetin artikkelin perusteella kolme kertaa on riittävä, ainakin kotikäyttöön. Datan hävittämisestä magneettisilta medioilta kiinnostuneet voivat lukea Peter Gutmannin 1996 asiasta julkaistun paperin.

MySQL-tietokannan varmuuskopiointi

Elokuun tenttiviikosta on selvitty, lähes, joten on taas aikaa kirjoitella hieman.

Kuten kaikki tietävät on varmuuskopioiden tekeminen tärkeää, koska laitteistorikot ja muut sattumat voivat osua juuri pahimpaan mahdolliseen aikaan. Tällöin tietoa on toivottavaa ja mielekästä etsiä mahdollisimman tuoreista varmuuskopioista.

MySQL-tietokantaa on helppo varmuuskopioida Linux-maailmassa pienellä skriptillä. Tarvitaan vain muutamat mysqldump ja scp -lauseet ja kanta on tallennettu omalle koneelle ja toivottavasti vielä jollekin toiselle koneelle.

Lyhyesti: Teemme Bash-skriptin sisältäen muutamat muuttujat ja tarvittavat lauseet. Skripti kommentteineen löytyy täältä ja näyttää suurinpiirtein seuraavalta: 

#!/bin/bash
#
# MySQL mysqldump + backup with scp

# We need user with enough privileges to dump (or use an user who has all privileges)
# grant select,reload,process,lock tables on *.* to db_user@localhost identified by 'password';

# For crontab 1 times a day,  add this to your crontab (crontab -e)
# remove the ">/dev/null 2>&1" if you want email if backup done ok
# 0 6 * * * /home/user/mysqldump.sh >/dev/null 2>&1

DB_USER='db_user'
USER='user'
PASSWD='password'
HOST='host.net'
DESTINATION='backups'

# backup with date (2005-08-24)
DATE=`date -I +%F`

# If you want to compress your backups directly even without hitting your HD. You can try this command:
#
mysqldump --opt -u $DB_USER --password="$PASSWD" --all-databases | bzip2 -c > db_backup-$DATE.sql.bz2

# Sending the backup file with scp
# You need to have ssh-keys used so that no passwords are asked
# Or use scp manually
scp db_backup-$DATE.sql.bz2 $USER@$HOST:~/$DESTINATION

BlackDog Linux palvelin

Mainoslauseidensa mukaan BlackDog on maailman pienin Linux palvelin, joka saa virtansa USB-liittimestä. Pieneen 1.3cm x 4.5cm x 8.8cm ja 72.5g kokoon on saatu mahdutettua 400Mhz PowerPC processori, 64MB muistia, 256MB tai 512MB Flash muistia, Biometrinen skanneri ja MMC laajennuspaikka. BlackDog on hinnaltaan $199 (256MB versio) ja $239 (512MB versio).

Debian-pohjaiseen Linuxiin pohjautuva laite ottaa isäntäkoneen näytön, näppäimistön ja hiiren haltuunsa eikä jätä jälkiä tai dataa isäntäkoneelle, kun käyttö lopetetaan. Alle kahden sekunnin käynnistyminen takaa nopean käyttöönoton.

Aika ovela laite. Jo aikaisemminhan testailin USB-muistitikulla olevaa Damn Small Linuxia ajettuna isäntäkoneen päällä QEmulla. BlackDog lähtee jo paremmista lähtökohdista omalla prosessorillaan, jolloin emulointia ei tarvitse suorittaa. Aikalailla ”jos sen voi toteuttaa, toteutetaan se” -tyylinen vekotin. Olisi silti kiva nähdä testejä laitteesta, sillä yrityksen markkinointisivut laitteelle eivät juuri kriittistä informaatiota tarjonneet.

Nokian Linux-päätteellä lupaavat näkymät

Nokian keväällä Linuxworld-messuilla New Yorkissa esittelemällään internet-päätteellä on luvassa hyvät tulevaisuuden näkymät. Nokia 770 Internet Tablet on 800 x 480 pikselin laajakuvaisella kosketusnäytöllä varustettu kannettavan tietokoneen ja mobiililaitteen välimuoto.

Laite on saanut Linux-kehittäjiltä positiivisen vastaanoton avoimen lähdekoodin ansiosta. Debianin Linux-jakeluun perustuvalle Maemo-alustalle on kehitetty jo ensimmäiset ohjelmat, pelit sekä kehitystyökalut, ja Linux-aiheiset sivut seuraavat kehitystä mielenkiinnolla. Nokia on edistänyt kehitystä muun muassa myymällä 500 kappaletta 770 Internet Tablet -laitteita vain 99 eurolla Guadec 2005 -tapahtumassa. Myös ilmaisia laitteita on jaettu yhtiön avainkumppaneille ja Linux-yhteisön jäsenille. (lähde: tietokone.fi)

Uusi mediapääte on suunnattu kuluttajille koteihin ja julkisiin wlan-pisteisiin. Ominaisuuksiltaan mediapääte on kiinnostava, joskaan ei hirveästi yllätä: Bluetooth, WLAN, mitat 141x 79 x 19 millimetriä, massa 230 grammaa, 1500 mAh:n akku (n. 3h kesto) ja veroton hinta $350. Alhainen akkukesto ja puhelinominaisuuden puute rajoittavat hieman käyttökohteita.

nokia 770 internet tablet

Uusi aluevaltaus Nokialta, jäämme innolla odottamaan. Standardikomponentteihin perustuva käyttöjärjestelmä (vertaa Symbian), avoin lähdekoodi ja kehittäjien houkutteleminen lupaavat hyvää.

Vaihtoehtona FreeBSD

Linuxin vaihtoehtona vapaalle käyttöjärjestelmälle ovat vankat ja vahvat Unix-perheen käyttöjärjestelmät, BSD:t. BSD:n makuja on periaatteessa tarjolla viisi: FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Dragonfly BSD ja uusi easy-to-use PC-BSD.

Kun aikanaan päätin, minkä käyttöjärjestelmän palvelimeeni laitan, ei mieleeni edes tullut mikään *BSD -pohjainen vaan päädyin jo aikaisemman lyhyen kokemuksen pohjalta asentamaan Debianin. Vaikka olen ollut tyytyväinen palvelimessa Debianiin ja työpöydällä Gentoohon, valitsisin palvelimeen nykyään *BSD:n, luultavasti FreeBSD:n.

FreeBSD lyhyesti:
”The FreeBSD operating system is the unknown giant among free operating systems. Starting out from the 386BSD project, it is an extremely fast UNIX®-like operating system mostly for the Intel® chip and its clones. In many ways, FreeBSD has always been the operating system that GNU/Linux®-based operating systems should have been. It runs on out-of-date Intel machines and 64-bit AMD chips, and it serves terabytes of files a day on some of the largest file servers on earth.”

A quick tour of the BSD alternative: Why FreeBSD -artikkeli on hyvää luettavaa, jos FreeBSD:n juuret ja perusta eivät ole jo tuttuja. Mm. Applen Mac OS X:n perusta Darwin pohjautuu 4.4 BSD:hen (Berkeley Software Distribution of Unix).

Lyhyesti yhteenvetona:
”Don’t assume that FreeBSD is a Swiss army knife among free operating systems, though: It’s neither as secure as OpenBSD nor as scalable as a future Open Solaris version can be safely thought to be. But it competes with any operating system — commercial or free — on the Intel chip and, in many cases, provides a more stable and scalable platform than any of its nearest competitors.”

daemon

Pirun pieni Linux

Nykyisillä konetehoilla ohjelmien ja jopa käyttöjärjestelmien emulointi onnistuu kohtalaisen hyvin. USB-muistitikkua käsissä pyöritellessäni ja LiveCD-listaa katellessa tuli mieleen koittaa miten USB-muistitikulle asentuvat Linuxit toimivat. Testialustana sai toimia normaali 256MB USB-muisti merkkiä ”Micro Memory”.

Olin jo kertaalleen koittanut SLAXia, Knoppixia, Ubuntua ja Gentoota LiveCD:llä, mutta USB-muistille ei koskaan säätöinto ollut riittänyt. Ihan toimivia kokonaisuuksia ja käteviähän nuo LiveCD:t ovat. LiveCD-listalla eteen tuli Damn Small Linux aka DSL, jota voi käyttää (varmasti monia muitakin) esim. Windows XP:stä käsin QEMU:lla.

DSL on erittäin pieni (50MB) työpöytä orientoitunut Linux distribuutio ja riittävän pieni ja viisas tehdäkseen seuraavat asiat:

  • Boot from a business card CD as a live linux distribution (LiveCD)
  • Boot from a USB pen drive
  • Boot from within a host operating system (that’s right, it can run *inside* Windows)
  • Run very nicely from an IDE Compact Flash drive via a method we call ”frugal install”
  • Transform into a Debian OS with a traditional hard drive install
  • Run light enough to power a 486DX with 16MB of Ram
  • Run fully in RAM with as little as 128MB (you will be amazed at how fast your computer can be!)
  • Modularly grow — DSL is highly extendable without the need to customize

Päätin laiskana ajaa DSL:ää suoraan Windows XP:n alla (AMD Xp 1700+, 512MB, Geforce 5200), koska en jaksanu bootata konetta. Ja hyvinhän kone jaksoi DSL:ää pyörittää, joskin mm. firefoxin käyttäminen ei ollut kovin sulavaa. DSL on erittäin kätevä, jos haluaa siirtää oman ”työpöytänsä” kaikkialle, jossa yleisötietokoneita on. Yleisökonetta ei tarvitse bootata (kuten LiveCD:llä), joskin mukavaan käyttöön vaaditaan rutkasti tehoa.

boot inside desktop

Linuxia massoille

Slashdotissa tuotiin taas esille hieman vielä mielestäni kaukaiselta tuntuva aspekti, Linuxia massoille. Jutussa ja siihen liittyvässä linkissä käsiteltiin Novelin ja Red Hatin tavoitteesta vaihtaa Windows-järjestelmät 100% Linuxiin yritysten sisällä.

With many Linux vendors attempting to push the open source operating system as a desktop alternative to Windows, Computer Business Review reports on Novell’s migration to Linux on the desktop. From the article: ’Changing any mission-critical technology is a daunting task, and despite the growing maturity of Linux as a desktop operating system, it is little wonder that the vast majority of businesses are sticking with Windows.'”

Itse olen käyttänyt liki vuoden Linuxia palvelimessa ja työpöydällä ja muutamaa käyttötarvetta lukuunottamatta ei ole dual-boottiin tarvinnut turvautua. Windowsin tunnettu etu ja suuri sellainen on toimisto-ohjelmien toimivuus ja macrot ja niiden yhteensopivuus, näin peruskäyttäjän näkökulmasta. Myös helppo asennettavuus on jonkinlainen etu (joskin perusasennus ei todellakaan riitä).

Linuxin asennus ei vieläkään ole jokapojan homma, vaikka paljon on menty eteenpäin siitä kun vuosi sitten asensin Debianin ja viime viikonloppuna Ubuntun. Ubuntun asentamisessa ei juurikaan tarvinnut tietää etukäteen mitään (levyn osiointi ja pari muuta seikkaa jotka toki ovat myös windowsin puolella). Perusasennus oli toimiva ja helppokäyttöinen ja ohjelmien asennus ”aptia” käyttäen on paljon kätevämpää kuin Windowsissa.

En ole koskaan MacOSX:ää käyttänyt kuin muutamia minuutteja, joten en voi sanoa kuinka toimiva Applen ratkaisu on, kovasti ovat kyllä kehuneet.

Jos Linux saataisiin (joku jakelupaketti kuten Ubuntu/Debian/Fedora Core/Suse/Novell) esiasennettuna myytäviin koneisiin olisi työpöytien valloitus helpompaa, sillä peruspertille nettiselailu ja sähköposti ovat aivan riittävät ominaisuudet ja OpenOfficekin ihan riittävä. Nyt esiasennettuna kun on tarjolla vain Windowsia niin käyttäjien valinta on selvä. Harrastajat toki erikseen. Ja kuka nyt MacOSX:ää edes harkitsee Linuxiin vaihtaa :)