Avainsana: ohjelmistot

Launchy tuo OS X -tunnelmaa ohjelmien käynnistämiseen

OS X:ssä ohjelmia voi käynnistää käyttämällä Spotlightia tai vielä helpommin Quicksilverillä; muutamalla näppäinpainalluksella. Samantapaista toimintoa Windows -maailmassa tarjoaa ilmainen ja avoimen lähdekoodin Launchy.

Launchy on joustava ja kevyt taustalla pyörivä apuohjelma ohjelmien ja dokumenttien aukaisemiseen. Launchy indekstoi ”Käynnistä”-valikon, käyttäjän määrittelemät hakemistot ja halutut tiedostotyypit ja tarjoaa ohjelmat parilla näppäinpainalluksella. Pikanäppäimen voi valita itse ja itse valitsin pikanäppäimeksi Win+Spacebar, joka on idealtaan hieman sama kuin Omena+Spacebar OS X:ssä.

Nyt ohjelmien käynnistäminen Windows XP:ssä sujuu hetkessä, eikä ”Käynnistä”-valikkoa tarvitse selata ja etsiä mistähän kansiosta haluttu ohjelma löytyisi. Riittää kunhan muistaa ohjelman nimen ja kirjoittaa siitä muutaman kirjaimen ja Launchy ehdottaa eri vaihtoehtoja.

Olen käytellyt Launchyä viime syksystä alkaen ja perustoiminnallisuuden lisäksi Launchy osaa nyt muitakin temppuja, kuten hakea muun muassa Googlesta, tarkistaa sään, selata hakemistoja ja toimia laskimena.

En ole vielä ehtinyt testailemaan, miten Microsoftin kopioitu Spotlight Vistan ”käynnistä” -valikossa toimii käytännössä, mutta toivottasti edes samalla tavalla kuin Spotlight tai Launchy, joten ei siitä enempää.

Onneksi saatavilla on kolmannen osapuolen ohjelmistoja, jotka tarjoavat käyttöjärjestelmäkehittäjien unohtamia ominaisuuksia. Miksei tälläisiä ohjelmia ole ollut jo vuosikausia, myös Windows -maailmassa?

Launchy search with open

IEs4Linux tuo Internetin Linuxille

IEs4Linux on mainio projekti, joka tarjoaa helpon tavan asentaa Microsoft Internet Explorerista versiot 6, 5.5 ja 5 Linuxille ja muille alustoille, joille Wine on saatavissa. IEs4Linuxin beta-versiossa on vaihtoehtona myös IE7. Projekti on hyödyllinen muun muassa Linuxia käyttäville web-kehittäjille sivujen testaamiseen IE:llä ja vain-IE -sivustojen käyttämiseen. Etenkin web-suunnittelussa eri selaimien erot sivujen näyttämiseen tulevat hieman liiankin hyvin esille.

IEs4Linuxin asennuksissa ei tule mukana kaikkea turhuutta, kuten Outlook Expressiä tai Media Playeriä, vaan vain oleellinen nettisivujen tarkistamiseen IE:llä. Asennusohjeet löytyvät Ubuntu -johdannaisille, Fedoralle, Gentoolle ja Debianille. Asennukseen tarvitaan vain Wine, cabextract, ies4linux -asennuspaketti purettuna ja muutama vastaus, mitkä versiot halutaan asentaa. Huomattavasti helpompaa kuin IE:n asentaminen esimerkiksi Winetoolsin kautta. Lisäksi tietenkin Microsoftin ohjelmien käyttämiseen Linuxissa tarvitaan Windowsin lisenssi.

Vielä kun Mac OS X:n Safarin saisi Linuxille, olisi web-kehittäjän näkökulmasta katsottuna suurin piirtein kaikki tärkeimmät selaimet katettuna. Tietenkin Safarin käyttäjämäärät ovat marginaalisia verrattuna IE:n, Firefoxin tai Operan käyttäjämääriin, mutta on hyvä ottaa huomioon hieman pienemmätkin selaimet. Validoituva HTML, CSS ja selkeä suunnittelu toki helpottavat sivujen toimimista oikein eri selaimilla (poislukien IE).

Yellow Dog Linux PlayStation 3:lle

Yellow Dog Linux on tiedottanut, että yhtiön Linux V5.0 julkaistaan PlayStation 3:lle. Tietojen mukaan Yellow Dog Linux on varustettu E17 työpöytäympäristöllä ja paketissa tulee mukana Firefox, Open Office ja mitä ohjelmia käyttäjä nyt haluaakaan asentaa. (via OS news)

Jo aikaisemmin on julkistettu tietoja PS3:n Linux-tuesta, mutta tarkempia tietoja ei vieläkään ole, miten täydellisesti PS3:ssa ajettava Linux pystyy hyödyntämään Cell-arkkitehtuuria ja PS3:n ominaisuuksia. Cell-arkkitehtuurihan on suunniteltu käytettäväksi tietokoneissa, mutta varsinaisia laitteita ei ole juurikaan markkinoilla näkynyt. PlayStation 3 onkin ensimmäinen Cell-arkkitehtuurin pohjautuva laite, joka massamarkkinoille julkaistaan.

PlayStation 3:n 20GB/60GB kiintolevy ja hiiri/näppäimistö -tuki tarjoaa hyvät mahdollisuudet käyttää pelikonsolia, kuin normaalia tietokonetta ja 1080p -mahdollisuus tekee PS3:sta hyvän alustan mediatietokoneeksi. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin Sony toteuttaa Linux -tuen ja sallitaanko kaikkien ominaisuuksien hyödyntäminen. Olisi toivottavaa, että PS3:sta voisi pelikonsolin ohessa käyttää myös medialaitteena.

Yellow Dog Linux (YDL) V5.0 on yrityksen verkkokaupassa hinnoiteltu tuen ja verkkoasennuksen kanssa 100 dollarin pintaan ja ilman tukea YDL:n voi ostaa 50 dollarilla. YDL 4.1 on saatavilla muun muassa Applen PowerPC -laitteille, mutta ilmeisesti PS3:n julkistamisen ja YDL V5:n myötä Applen PowerPC -versioiden kehitys lopetetaan ja jatkossa tarjotaan vain päivityksiä.

Flash Player 9 nyt myös Linuxille

Adobe on viimeinkin julkistanut Flash Player 9:n Linuxille. Ohjelma on edelleen Beta-asteella ja sen myös valitettavasti huomaa. Asentelin Gentoossa epävakaaksi (unstable) merkatun netscape-flash-9.0.21.55 -paketin ja ei tarvinnut kuin Firefox käynnistää, niin pystyi toteemaan että Flashin 9 -versio on vielä käyttökelvoton. Selain ja Flash kyllä toimivat, mutta Firefox jäätyi ja surffaamisesta tuli mahdotonta. ja Flash 9 tuntui toimivan ajoittain ihan kohtalaisesti.

Lähinnä Flashin kanssa ongelmat liittyvät Firefoxiin, joka hidastelee ja jäätää oltuaan pidempään auki. Kunhan pari kertaa päivässä käynnistää selaimen uudestaan, niin ongelmat tuntuvat ratkeavan.

Edelleenkään Flashistä ei ole saatavilla 64bittistä versiota, joten sujuvaan surffaamiseen 64bit -ympäristössä pitää käyttää Firefoxin 32bittistä binääriä. Voi olla, että Adoben beta-tason Flash toimii paremmin perinteisessä x86 -ympäristössä. Ehkäpä jossain vaiheessa Adobe saa käännettyä Flashin 64bittiseksi.

Päivitys: Flash 9 toimii sittenkin.

Wii:n liiketunnistimen ohjelmointia

YouTubessa on valaiseva video Wii:n liiketunnistimen ohjelmoinnista LiveMode -kehitystyökalulla. Video ei sinällään ole kovin mielenkiintoinen, mutta näyttää liiketunnistimen mahdollisuuksia, jotka tuntuvat olevan aika hyvät muun muassa tarkkuuden suhteen. Videon ensimmäinen osa on ohjelmoinnista, toinen osa liiketunnistimen käytöstä, josta näkee kuinka pienestä eri liikkeet on kiinni ja videon kolmannessa ja viimeisessä osassa pelataan ilmapallopeliä.

AIGLX tuo silmäkarkkia Linuxin työpöydälle

Testailin tänään AIGLX:ää (Accelerated Indirect GLX), kun Nvidialta tuli Linuxille beta-ajurit (1.0-9625), jotka ensimmäistä kertaa tukevat OpenGL 2.1, GLX_EXT_texture_from_pixmap ominaisuutta. Kyseinen ominaisuus mahdollistaa AIGLX:n käytön Nvidian korteilla. AIGLX on projekti, joka tähtää GL-kiihdytettyyn työpöytään hieman Mac OS X:n ja Microsoft Vistan tapaan.

Aikaisemmin AIGLX:n ja vastaavan XGL -projektin kanssa piti käyttää hieman muokattua X-palvelinta, mutta X.org 7.1 -version myötä AIGLX -projekti yhdistettiin X.org -projektiin ja kiihdytetyn työpöydän käyttäminen helpottui. Nyt kun myös kiihdytettyyn työpöytään ja tehosteiden toimintaan tarvittava Compiz -ikkunointimanageri löytyy suoraan Portagesta, oli silmäkarkkien säätäminen yksinkertaisempaa kuin aikaisemmin.

Uusien Nvidian ajureiden ebuild löytyi Gentoon Bugzillasta ja asentui ongelmitta, joten kaikki oli valmista AIGLX:n testaamiseen. Portagesta vielä Compiz, Compizin ebuildiin muutokset Nvidian GL-kirjaston käyttämiseksi, muutamat muutokset Xorgin asetustiedostoon, terminaalissa loitsut ”gnome-window-decorator &” ja ”compiz –replace –use-cow gconf &” ja hienompaakin hienot tehosteet rävähtivät näytölle. Gentoo Wikissä on selostettu eri Compiz -pluginien ominaisuuksia.

AIGLX:n ja Compiz:n toimintaa voi katsoa Freedesktop.org:n Xgl demovideosta, sillä toiminnoiltaan AIGLX samanlainen kuin XGL, mutta toimii omien kokemusteni mukaan paremmin ja helpommin. AIGLX:n säätämisestä on Gentoo Wikissä hieman vanhentuneet ohjeet, jotka antavat AIGLX:n säätämisestä kovin hankalan ja monimutkaisen kuvan. Kokonaisuutena kiihdytetyn työpöydän säätäminen oli kuitenkin yksinkertainen prosessi, varsinkin jos vertaa aikaisempiin kokemuksiini XGL:n kanssa.

Hieman erilaisia ongelmia AIGLX:nki kanssa vielä on, mutta eiköhän nekin siitä aikanaan korjaannu.

AIGLX Gnomen kanssa käytettynä näyttää jotakuinkin seuraavalta (ylärivi: alt-tab -toiminto, expose-kopio; alarivi: cube-virtuaalityöpöytäanimaatio, litteä cube):

aiglx alt tab aiglx expose like
aiglx cube aiglx flat cube

Gentoo, soikko, voikko ja OpenOfficen suomenkielinen oikoluku

Näin opiskelusyksyn lähestyessä piti lämmittelyksi kirjoittaa lyhyet puolen sivun raportit viime viikon Kesäkoulun esityksistä. OpenOffice.org Writer auki, raportit kasaan, mutta missäs se oikoluku olikaan? Soikko, tuo oikolukija OpenOffice.orgiin, oli päättänyt hävitä ja kellon lähestyessä uhkaavasti puoltayötä, piti raportit lähettää ilman tarkempaa oikolukua. Ei sinällään, etteikö kiire olisi tullut, tai kirjoittamista olisi voinut aloittaa vaikkapa eilen.

Oli siis aika tutustua Soikon uudelleenasentamiseen. Ensimmäinen yritys portagesta tuotti pyöreän nollan, joten seuraavaksi hakusanat Googleen, joskin olisin ollut nopeammin perillä menemällä suoraan Gentoon Bugzillaan ja Soikon ebuildiin, johon myös päädyin kiertämällä Linux.fi:n Soikko-ohjeen kautta. Soikon ebuildista päädyin uuteen viritelmään avoimesta suomenkielisestä oikoluvusta eli Voikkoon ja sen ebuildiin. Voikon lisäksi tarvittiin vielä parit ebuildit Bugzillasta, suomi-malaga ”Finnish language morphology” ja malaga ”natural language morphology” ja ~x86 keywordit portage.keywordsiin. Onneksi tajusin vasta kaikki ebuildit portage-overlayhin naputeltuani, että vaadittavat tiedostot ja puurakenteen olisi voinut ladata Voikko-oikolukuohjemiston -kotisivulta lataamalla asennusohjeissa olevan Gentoon hunspell-fi -portage overlayn. Aivan sama, lopputulos oli kuitenkin, että ebuildit olivat asetettuina ja kaikki valmiina asennukseen.

Tässä vaiheessa toiveet olivat vielä korkealla, mutta se ei kauaa kestänyt. Asennus loppui heti ensimmäiseen pakettiin, kun malagan ebuild ei halunnut patchata Makefileä. Kiva, kiitos ja näkemiin. Ei ongelma logien perusteella suuri ollut, mutta riittävä. Hieman tälläistä sitä voi epävakailta (unstable) ja kehityksen alla olevilta ohjelmistoilta olettaakin. Gentoon ebuilditkin olivat vasta noin kuukauden vanhoja, joten testauskin varmaan aika vähäistä. Myös ~x86 keyword lupaa aina hyvää, kun alustana on ~amd64.

Loppujen lopuksi latasin Soikon ja oikoluku oli OpenOffice.orgissa toiminnassa vajaassa minuutissa. Olisihan se ollut ihan liian helppo ratkaisu asentaa suosiolla ekana Soikko ja jättää Bugzillassa olevat ohjelmat rauhaan.

Päivitys, 16.12.2007:
Vuosi myöhemmin suomenkielinen Voikko-oikoluku, Linux ja OpenOffice.org tulevat ihan hyvin keskenään toimeen. Ainakin 32-bittisessä ympäristössä.