Linux pelikoneena: pelitarjonta on luovaa ja tasoltaan vaihtelevaa

On yleinen kuvitelma, ettei Linuxista ole pelikoneeksi. Tämä onkin osittain totta, sillä suurella rahalla tehtyjä pelejä on tarjolla lähinnä vain Windowsille. Linuxilla voi tietenkin pelata Windows-pelejä Winen avulla, mutta uusimpien Windows-pelien pelaaminen on hankalaa, ellei jopa mahdotonta. Pelitarjonta Linuxille ei kuitenkaan ole olematonta, sillä ilmaisia pelejä löytyy paljon ja useista peligenreistä. Tasoltaan pelit ovat vaihtelevia, mutta luovia, idearikkaita ja mikä tärkeintä, ilmaisia.

On kuitenkin selvää, ettei Linuxille pääasiassa vapaaehtoisvoimin ja ilman rahoitusta toteutetuista peleistä ole varsinaisesti samaan taistoon Windows-pelien kanssa, mutta jos huikaisevat grafiikat jätetään huomioimatta, tarjoavat Linux-pelit kuitenkin hyvän vastuksen pelillisistä näkökohdista katsottuna. Lisäksi Linuxin pelimahdollisuudet ovat nykyään kasvamassa myös kaupallisten pelien osalta, sillä yhä useammin Windowsille julkaistuista peleistä on saatavissa myös Linux-käännös, muutamina esimerkkeinä Neverwinter Nights, Doom III ja Quake 4.

Internetistä löytyy Linux-peleihin keskittyviä sivustoja, mutta en nopealla googlauksella löytänyt kattavaa ja ajantasaista katsausta Linux-peleihin. The Linux Game Tome listaa pelejä ja Linux Games -sivusto tarjoaa uutisia, mutta kaipaisin jotain kevyempää versiota Gamespotin tai IGN:n tapaisista sivustoista. Toki lähtökohdat konsoli- ja Windows-pelien markkinoilla ovat hieman erilaiset. Koska en tyydyttävää listaa Linux-peleistä löytänyt, täytyi siis itse hieman kartoittaa tilannetta.

Linux-pelitarjonnasta on viime aikoina kirjoitettu Online Games -blogissa, joka esittelee kymmenen 3D-peliä ja Daily Bits -blogi listaa 10 peliä Ubuntulle. Sivustojen tarjoamat listat ovat kuitenkin kovin suppeat ja yksipuoliset, joten pelilistaus kaipaakin hieman parantelua. Tässä oma listaukseni Linux-peleistä, lyhyiden kuvausten ja osa kuvien kera. Useat pelit ovat saatavilla Linuxin lisäksi myös muille alustoille. Rajasin listan käsittämään ilmaiseksi saatavilla olevia pelejä, jotka ovat tasoltaan viihteellisiä ja hauskoja. Räiskintäpelit, eli pääasiassa moninpelattavat FPS:tä jätin mainitsemisen asteelle, kuten myös lento- ja avaruuspelit.

Lista täydentynee ajan mukaan.

Toiminta:

  • Extreme Tux Racer
    Perinteisen Tux Racerin kehittyneempi versio lisäradoilla ja -ominaisuuksilla. Haastavuutta ei ole laskettu, joten pingviinillä on kiire kerätä silakat mäen varrelta. Pingviinillä voi laskea mäkeä sekä Linuxissa että Windowsissa.

    Extreme Tux Racer
  • Turbo Sliders
    Slicks n’ Slide tyylinen autopeli, jossa voi kisata netissä kavereita vastaan. Maksullinen (17e), mutta hyvästä kannattaa maksaa. Demo-versio on ilmainen, mutta rajoittunut kolmeen rataan. Täysversiossa pelattavana on satoja ratoja, eri pelimuotoja ja autoja. Kaahailua 2D-maailmassa voi harrastaa sekä Linuxissa että Windowsissa.

    Turbo Sliders Turbo Sliders Turbo Sliders Turbo Sliders
  • Xmoto
    Viihdyttävää omenoiden keruuta moottoripyörällä pitkin erilaisimpia ratoja. Pelissä on tehtävänä kerätä kaikki hedelmät ja päästä kukan luokse ja on varmasti tuttu Elasto Manian -tunteville. Peliin on saatavilla lisäkenttiä netistä ja niitä voi taiteilla myös itse. Moottoripyörällä voi taiteilla Linuxissa, Mac OS X:ssä, Windowsissa ja FreeBSD:ssä.

    Xmoto Xmoto Xmoto Xmoto
  • Abuse-sdl
    Sivuttain vierivä ja nopeatempoinen räiskintä, joka alkujaan oli saatavilla DOSille. Ilmeisesti alkuperäisestä pelistä tehty käännös Linuxille on ilmainen. Mukavaa alienien ammuskelua.

    Abuse Abuse Abuse Abuse
  • Frets On Fire
    Mainio kitaranrämpytyspeli Guitar Heron tyyliin, mutta toimii näppäimistöllä ja lisäksi ilmeisesti myös Guitar Heron ohjaimella Windowsissa ja Mac OS X:ssä. Mukana tulee vain kolme kappaletta, mutta lisää voi ladata netistä. Jos vielä olisi musikaalinen ja Logitechin Ultra X soveltuisi paremmin F-näppäinten paineluun, niin tämähän voisi olla hauskaa. Peli on saatavissa Linuxille, Mac OS X:lle ja Windowsille. Jos peli-idea ei ole tuttu, voi katsella aiheesta Google videon.

    Frets on Fire Frets on Fire Frets on Fire
    (kuva Frets on Firen sivuilta.)
  • Stepmania
    Tanssipeli, jota voi naputella näppäimistön avulla, mutta parhaiten tietenkin tanssimaton kanssa. Jos tanssipelit kiinnostavat ja näppäimistöllä ei irtoa, niin sivuilta löytyy informaatiota tanssimatoista ja suositellaan RedOctane Ignition 3.0 -tanssimattoa, jonka kerrotaan toimivan samoilla alustoilla kuin pelinkin, eli Linuxissa, Mac OS X:ssä ja Windowsissa.

Autopelit:

  • Racer
    Realismiin tähtäävä autosimulaatio. Ajotuntuman vuoksi ohjaus on vakiona hiirellä ja peli tarvitsee kaverikseen rattiohjaimen, sillä hiirellä ohjaaminen on hieman hankalaa. Lisäratoja ja -autoja voi ladata netistä Racer-Xtreme- ja iroker.com-sivustoilta, vaikka valitettavan usein linkit eivät tunnu toimivan. Tuorein Racer versio on kirjoitushetkellä 0.5.3, joka on saatavissa Linuxille, Windowsille ja Mac OS X:lle. Linuxille Racerin tuoreimman version asennus onnistuu helposti Lokin asennusohjelmalla. Parempia kuvia pelistä voi katsella Racerin galleriasta. Racer ei ole avoimen lähdekoodin projekti vaan kaikki koodilisäykset menevät pelinkehittäjän kautta.

    Racer Racer Racer Racer
  • The Open Racing Car Simulator
    TORCS-autosimulaattori. Lyhyesti kommentoituna TORCS on hieman VDriftin tyylinen autopeli, jossa voi kisailla tietokonetta vastaan useilla eri radoilla ja autoilla sekä asfaltilla että soralla. Peli löytyy Linuxille, FreeBSD:lle, Mac OS X:lle ja Windowsille. Ajotuntumaltaan peli ei ole kovinkaan jouheva ja auto tuntuu pomppivan sinne sun tänne. Myös grafiikoiltaan peli on hieman karkea. Ei tätä kovinkaan pitkään jaksanut testailla.

    TORCS TORCS TORCS TORCS
  • VDrift
    Autopeli, jonka suunnittelun lähtökohtana on ollut simuloida drift-kisailua. Peli tarjoaa kuitenkin ihan perinteistä kisailua ja mukana tulee 19 rataa ja 28 autoa. Grafiikaltaan peli on kohtalaisen yksinkertaista. Ohjaustuntuma on hieman erikoinen ja nopeasti testattuna peli ei ole mitään arkademaista mutkiin räiskimistä. Peli löytyy Linuxille, Mac OS X:lle ja Windowsille. Kokonaisuutena peli vaatii vielä paljon kehittämistä, että sitä jaksaisi ajella.

    VDrift VDrift VDrift VDrift
  • Trigger Rally
    Yksinkertainen rallipeli kolmella autolla Tommi Mäkinen -aikakaudelta; Ford Focus, Seat Cordoba ja Mitsubishi Lancer Evo. Ajomallinnus on yksinkertainen ja grafiikka ankeahkoa, mutta kyllä tässäkin pelissä muutaman kymmenisen minuuttia saa menemään. Erillistä asetusvalikko ei ole, vaan tarvittaessa asetuksia voi muokata suoraan tekstitiedostostoon. Pelille ei kirjoitushetkellä ole myöskään varsinaista kotisivua, vaan pelin voi ladata suoraan sourceforgesta.

    Trigger Rally Trigger Rally Trigger Rally
  • ManiaDrive
    Trackmanian tapainen autopeli, jossa autolla taiteillaan arkademaisesti akrobaattisilla radoilla. Radat ovat lyhyitä ja pelitempo nopea. Sisältää myös verkkopelimahdollisuuden ja on saatavissa sekä Linuxille että Windowsille.

Avaruus/lentopelit:

  • Flightgear
    Lentosimulaattori.
  • Vega Strike
    3D avaruuslentelyä, jossa voit pelin kehittyessä kohti 1.0 -versiota, tehdä kauppaa, taistella ja tutkia linnunrataa.

Räiskintä, FPS:

  • Tremulous
    Sekoittaa tiimipohjaista FPS-peliä strategiaelementeillä kuten rakennuksilla. Palkittu “Player’s Choice Standalone Game of the Year” -nimityksellä Mod Databasen “Mod of the Year” 2006 kilpailussa.
  • Nexuiz
    FPS Deathmatch -räiskintä pohjautuen Quake 1 -moottorista jalostettuun DarkPlaces-moottoriin. Pelin ideana on tuoda moninpelimättöön nopeatempoisuutta aseita tasapainottamalla ja erottua realismiin tähtäävistä räiskinnöistä.
  • Urban Terror
    Quake III:een pohjautuva moninpeliräiskintä, jota sivuilla kuvaillaan Hollywoodimaiseksi taktiseksi ammunnaksi. Peli hyödyntää realismia, mutta säilyttää hauskuuden nopeatempoisena ja toiminnantäytteisellä pelattavuutena. Saatavilla Windowsille, Linuxille ja Mac OS X:lle.
  • Wolfenstein: Enemy-Territory
    Return to Castle Wolfenstein -peliin perustuva moninpelattava räiskintä.
  • TrueCombat: Elite
    Tiimipohjaista moninpeliräiskintää.

Strategia, RTS:

  • Freeciv
    Rakenne oma valtakuntasi ja johda sivilisaatio kivikaudelta avaruusaikakaudelle. Jos Civilization-peli on tuttu, olet tässä kuin kotonasi. Viimeksi testatessani vaikeusaste tietokonepelaajien suhteen oli kohtalaisen ankara. Mukava peli, jos vain olisi ylimääräistä aikaa käytettävissä.

    Freeciv
    (kuva Freecivin sivuilta.)
  • Scorched 3D
    Scorched Earth oli aikanaan hauskaa moninpelattavaa ja Scorched 3D siirtää tankkitaistelun kolmiulotteiseksi. Peruspeli on yksinkertaista ja lisämausteena tankkiin voi ostaa lisäaseita, suojia ja muita varusteita. Taistelu onnistuu tekoälyä vastaan tai netissä moninpelinä. Saatavilla on myös erilaisia modeja. Tankkitaistelu onnistuu Linux, Unix, Mac OS X ja Windows-alustoilla. Pelin etenemistä voi katsella videosta.

    Scorched Scorched Scorched
    (kuvat Scorched 3D:n sivuilta.)
  • Wormux
    Hienonnäköinen Worms-klooni, eli moninpelattavaa taistelua kavereita vastaan. Peli on saatavissa Linuxille, Mac OS X:lle, Windowsille sekä FreeBSD:lle.

    Wormux Wormux Wormux
    (kuvat Wormuxin sivuilta.)
  • The Battle for Wesnoth
    Vuoropohjainen strategiapeli fantasiateemalla maustettuna. Taistele tiesi takaisin Wesnothin valtaistuimelle tai valitse joku muista seikkailuista.
  • Warzone 2100 RP
    3D tosiaikastrategiaa. Julkaistu alunperin PC:lle ja Xboxille 1999 Pumpkin Studiosin ja Eidos-Interactiven toimesta ja 2004 siirtyi GPL:n alle. Peli muistuttaa ruudunkaappausten perusteella Command & Conquer -tyyppisiä pelejä.
  • Widelands
    Tosiaikastrategiaa Settlers-pelien tyyliin.

RPG:

  • Savage: Battle for Newerth
    Moninpelattavaa FPS-tyylistä taistelua. Tarkoituksena on vallata vastustajan linna, jonka saavuttamiseksi joukkueen johtaja rakentaa erilaisia rakennuksia, joista saadaan aseita ja varusteita. Ihan mukavaa verkkopelaamista etenkin laneilla. Peli oli aikaisemmin kaupallinen ja S2Games julkaisi sen ilmaispeliksi 1.9.2006.

    Savage 1 Savage 1 Savage 1
    (kuvat S2Gamesin sivuilta.)
  • Nethack
    Vanhan kansan ylhäältä päin kuvattu luolastoseikkailupeli, jota pelataan terminaalin merkkipohjaisella käyttöliittymällä. Saatavilla myös graafinen ulkoasu. Peli löytyy useille alustoille: Linux, Windows, MS-DOS, Windows CE, OS/2, Mac OS X, Amiga ja Atari. Nethackin tyylisiä pelejä ovat myös Tolkienin maailmaan sijoittuva Angband ja kehittyneempi Zangband.

    Angband

Puzzle ja Arkade:

  • Neverball
    Pallon tasapainottelua laudalla hieman Super Monkey Ball -pelin tapaan ja viihdearvo on mainio. Lautaa voi ohjailla hiirellä, mutta itse pidin enemmän näppäimistöllä tasapainottelusta. Peli on saatavissa Linuxille, Mac OS X:lle, Windowsille sekä FreeBSD:lle.

    Neverball Neverball Neverball
  • Frozen Bubble
    Paukuttele palloja kasaan hieman tetrismäisesti. Peli löytyy Linuxin lisäksi myös S60-puhelimille.

    Frozen Bubble Frozen Bubble Frozen Bubble

Omat suosikit:
Viihdearvollisesti omat suosikkini ovat: Turbo Sliders, Neverball, Frets On Fire, Xmoto ja Abuse. Eli pelit, joita teoriassa voi pelata lyhyinä annoksia. Käytäntö usein osoittaa kyllä muuta.

Yhteenveto:
Linuxin pelitarjonta on tavallaan viihdepelaamista ja painottuu yleistäen kevyempiin puzzle- ja arkade-peleihin ja moninpeli-, räiskintä- ja simulaatiopeleihin. Samalla tavalla juonellisia ja suuremman kategorian ilmaisia pelejä ei Linuxille ole oikein tarjolla kuin mitä Windowsille. Windows-peleistä tehdyt Linux-käännökset ja Winellä pelattavat pelit tuovat pelitarjontaan oman lisänsä. Tietenkin, jos vain kaipaa nopeaa ajanvietettä, tulee Linux-jakelupakettien mukana usein erilaisia pieniä pelejä kuten Tetris, Pasianssi ja Mahjong. Erilaisia pelejä on siis tarjolla runsaasti, mutta kuitenkin hieman rajoittuneesti.

Pelaamista Linuxilla: Wine ja Direct X 9.0c tuo vauhtia peleihin

Linux ei varsinaisesti ole ideaalinen valinta käyttöjärjestelmäksi, jos tarkoituksena on pelata uusimpia pelejä. Toki Linuxille käännettyjä pelejä on jonkin verran, mutta tarjonta ei ole kovinkaan positiivista. Linuxin pelitarjontaan tuokin oman lisänsä Windows-pelit, joita voi yrittää pelata Winen avulla, mutta tällöin joudutaan tinkimään suorituskyvystä.

Windows-pelien heikkoon suorituskykyyn tuo apua Direct X:n asentaminen, joka onnistuu Wine Reviews -blogin ohjeilla. Direct X:n asentamisen lisäksi Wine Review -blogissa on esiteltynä lukuisia ohjelmia ja pelejä Winellä ajettuna. Sivustolta löytyy lisäksi testi 3DMark 05 -suorituskyvystä Winellä ja noin 5000 pistettä vastannee vuoden-parin vuoden takaisten keskivertokokoonpanoiden pisteitä (hihavakio). Vertailun vuoksi olisikin kiva tietää millaisella kokoonpanolla kyseiset pisteet Linuxissa saavutettiin.

Piti tietenkin itsekin testailla, miten Direct X:n asentaminen onnistuu ja onnistuihan se. Koska mikään ei ole ikinä yksinkertaista, ei asennus ihan suoraan ohjetta seuraamalla onnistunut, vaan lisäksi piti hieman lueskella juttuun jätettyjä kommentteja ja Wine Foorumia. Avainsana oli Windows-version asettaminen Windows 2000:ksi. Lisäksi testasin nopeasti uusinta Need for Speed Pro Streetin demoa Wine Reviewin ohjeilla ja hyvinhän sekin toimi, tosin prosessorikuorma hyppäsi maksimiin ja ei se ruudunpäivityskään ihan sulavaa ollut. Demo lisäksi tuntui kaatuvan kovin herkästi. 3DMark 05 -pisteiden testaaminen jäi tarvittavan patchin lisäämiseen Winen lähdekoodeihin ja uudelleen kääntöön, jota en jaksanut alkaa suorittamaan.

Maksullisten ohjelmien puolelta löytyy Wineen pohjautuva Cedega, joka on ainakin aikaisemmin tarjonnut helpomman ja toimivamman tavan Windows-pelien pelaamiseen. Käytti sitten pelkkää Wineä tai Cedegaa, on varmaa, että sulavaan käyttöön alla olevalta koneelta vaaditaan tehoa ja paljon.

(via Muropaketti)

Grand Prix Online tarjoaa Formula-managerointia webissä

En ole aikaisemmin juuri pelannut eri aihepiireihin liittyviä managerointipelejä, mutta kesällä ajattelin kokeilla, tai oikeastaan minut houkuteltiin kokeilemaan, webissä pelattavaa Grand Prix Online -managerointipeliä. Grand Prix Online, eli lyhyemmin GPRO, on siis selainpojainen Formula-managerointipeli, jossa tavoitteena on kehittää itselleen hyvä auto, hankkia hyvä kuljettaja ja voittaa oma sarja ja nousta ylempään sarjaan. GPRO on pyörinyt muutaman vuoden ja viime perjantaina päättyi kuudes kilpailukausi.

Pelin idea on yksinkertainen. Pelaajalla eli tiimipäälliköllä on kauden alussa käytettävissään tietty määrä rahaa, jonka avulla pitäisi 17 kilpailun ajan rahoittaa auton kehitys, vaihtaa auton kuluneet osat uusiin, maksaa palkkaa kuljettajalle, kehittää tiimiä ja kaikkea muuta mitä Formula 1 -tallin pyörittämiseen kuuluu. Joka tiistai- ja perjantai-iltaisin ajettavista kilpailuista saa lisää rahaa sijoituksen mukaan, mutta sitä ei todellakaan liikaa ole käytettävissä. Käytännössä F1-tallin managerointi tarkoittaa, että kilpailupäivänä etsitään kuskin vinkkien avulla autoon parhaimmat säädöt, pohditaan kisataktiikka radan mukaan ja mahdollisesti käytetään rahaa esimerkiksi uuteen moottoriin tai kuskin ninja-opetukseen. Yksinkertaistettuna kisamenestys perustuu tasapainoon ja jakautuu kuskin ja auton ominaisuuksiin, auton asetuksiin ja kisataktiikan laatimiseen. Kilpailuun laadittua suunnitelmaa polttoaineen ja renkaiden suhteen ei voi kisan aikana muuttaa, joten kisataktiikkaa kannattaakin hieman laskeskella. On todella ikävää, jos polttoaine tai renkaat loppuvat vain muutama kierros ennen maalia.

GPRO:n pelaamiseen ei mene kovinkaan montaa tuntia viikossa, mutta mitä enemmän aikaa käyttää tiedon keräämiseen, sitä parempia tuloksia saa. Toimivaa kisataktiikkaa on vaikea suunnitella ilman tietoja radasta ja sen vaikutuksesta autoon. Ensimmäinen kilpailukausi onkin lähinnä datan keräämistä eri olosuhteista, radoista ja auton kulumisesta. Jos kilpailupäivänä ei seuraa itse kisaa, joka kestää 2 minuuttia per kierros, menee auton säätämiseen ja muuhun toimintaan kenties vajaat puoli tuntia per kilpailu. Tukemalla pelinkehittäjiä 0,40 eurolla per kilpailu, saa käyttöönsä muutamia lisäominaisuuksia, jotka ovat käteviä muun muassa datan keräämisessä, sen hallinnoinnissa ja kilpailun seuraamisessa, mutta ilmankin pärjää ihan hyvin.

Ensimmäinen GPRO-kauteni meni heikosti ja lähinnä datan keräämisessä ja oppirahoja maksaessa. Onnistuin heti alkukaudesta hassaamaan liikaa rahaa ja muutaman epäonnisen kisan ja omien virheiden ansiosta samalla meni loppukausikin metsään. Loppukaudesta sain kuitenkin hankittua kelvollisen kuskin, mutta sekä auto että rahat olivat jo aikaa sitten ajettu loppuun, joten ei siitäkään paljon iloa ollut. Seuraavalta kaudelta odotankin ensimmäisiä pistesijoja, sillä kaukana ne eivät nytkään olleet. Hyvällä kuskilla kenties palkintopallisijoitukset ovat saavutettavissa. Suurempana tavoitteena voisi olla nousu Amateur-luokkaan. Managerit on jaettu Rookie-, Amateur-, Master- ja Elite-luokkiin ja luokkakorotukset tapahtuvat tietenkin menestymisen perusteella. Managereiden määrä on Wikipedian mukaan rajattu noin 2200:een, mutta käyttämättömiä tilejä poistetaan jatkuvasti.

Seitsemäs kilpailukausi alkaa joulukuun alkupuolella, joten vielä on runsaasti aikaa varata oma GPRO-talli.

Jos pelaaminen on liian helppoa, rakenna Guitar Hero -botti

Pelien pelaaminen on usein kovin mekaanista ja loppujen lopuksi kohtalaisen yksinkertaista, mutta viihdyttävää ajanvietettä. Jos pelaaminen kuitenkin tarjoaa liian vähän haasteita, kannattaa esimerkiksi opettaa tietokone pelaamaan. Eräänä päivänä Xbox 360:lla Guitar Hero 2:sta pelatessaan Kevin Herron päätti toteuttaa ainakin yhden jänskän projektin sinä kesänä ja lopputuloksena oli Tom Hannu -Guitar Hero botti. Tietokoneohjelma, joka ensin opettelee Guitar Hero -pelin kappaleen ja tämän jälkeen soittaa sen.

Tom Hannun rakenne on selkeä ja toteutuskin kohtalaisen selkeä. Kokonaisuus jakautuu kahteen osaan: kitaraohjaimeen liitettyyn rautapuoleen ja kappaleiden opetteluun ja soittamiseen liittyvään ohjelmistopuoleen. Kitaraohjaimeen liittyvä puoli on toteutettu käyttämällä Parallax BASIC Stamp 1 Project -mikrokontrolleria, jossa on 4 MHz prosessori, 16 tavua muistia ja 8 I/O liitintä. Käytännössä mikrokontrolleri siis liitetään peliohjaimen nappeihin, jonka jälkeen voidaan välittää komentoja tietokoneelta sarjaliitäntää käyttäen ja painella soittimen nappeja.

Soittavan botin ohjelmistopuoli koostuu kolmesta erillisestä ohjelmasta: silmät, aivot ja sormet. ”Tomin silmät” -ohjelma toimii konenäkönä, jolla analysoidaan harjoitusmoodissa pelin soittovideo ja kerätään talteen kappaleen nuottikartta. ”Tomin aivot” -ohjelmalla tarkastellaan kerätty nuottikartta kappaleesta ja samalla voidaan tarvittaessa muokata nuotteja. Itse soittaminen tapahtuu ”Tomin sormet” -ohjelmalla, jolla voidaan lähettää napin painallus Xbox 360:n kitarasoittimelle ja soittaa kappaleen nuottikartta.

Tom Hannun projektisivuilta löytyy kuvia Tom Hannu -botista ja videoita ohjelmien toiminnasta. Lopputulos näyttää hyvältä, joskin onko pelaaminen enää hauskaa, jos tietokone tekee sen puolestasi. Sivuilta on lisäksi saatavilla lähdekoodit Tomin silmille ja aivoille, mutta Tomin sormia ei ole saatavilla. Ohjelmat on toteutettu käyttämällä Mac OS X:n frameworkkeja ja Xcodea.

Oivaltavaa ja varmasti erittäin opettavaista harrastelua pelaamisen sivutuotteena.

Super Mario Galaxy: prinsessa ja galaksit pelastettavana

Hain tänään Konsolinetistä perjantaina virallisesti ilmestyvän Super Mario Galaxyn ja aika ovelan Marion ovat Nintendon pojat tälläkin kertaa kehittäneet. Harmillisesti ehdin vain ensimmäisen tähden verran testata, mutta ihan hyvältä vaikutti. Super Mario Galaxy on saanut myös korkeita pisteitä muun muassa Gamespotin arvostelussa, joten viihdyttävää pelaamista on odotettavissa.

Wiille on ennen joulua ilmestymässä myös muita mainioita pelejä, puhumattakaan kaikista Virtual Consolesta saatavista peleistä, joten pelattavaa riittää. Pitänee hankkia Wiimotelle latausasema ja ladattavat akut.

Wii!

Nintendo Wii ja peleiksi Zelda: Twilight Princess ja Super Paper Mario. Virtual Consolen puolelle Mega Man ja Metroid. Wii!

Saatavilla ei ollut Classic-ohjainta eikä Wii Play:tä, joten varustepuolella täytyi tyytyä RGB-kaapeliin ja 2 GB:n microSD-muistikorttiin adapterilla.

Hieman yllättäen, Nordean Visa Electronille löytyi viimeinkin jotain käyttöä sen toimiessa Wii Shop Channelissä.

Xbox 360 ja PlayStation 3 peligrafiikkavertailu

PlayStation 3 julkaistiin jo Japanissa ja Amerikassa ja GameSpot on vertaillut eri pelien grafiikoita Xbox 360:hen. ”Xbox 360 vs. PlayStation 3 Grafiikkavertailu -jutussa vertaillaan kahdeksaa molemmille konsoleille saatavaa peliä peleistä otettujen tilannekuvien avulla. Kuvat eivät käytännöllisistä syistä ole aivan samoista paikoista, mutta konsolien erot tulevat hyvin esille.

Pelien grafiikkavertailun voittaja on hieman ehkä yllättäen Xbox 360, joka tarjoaa paremmat grafiikat lähes kaikissa peleissä. Suurimmat erot konsolien väleillä tulee tekstuurien tarkkuuden, valaistuksen ja kirkkauden suhteen. Lisäksi jutun mukaan Xbox 360 tarjoaa myös paremman ruudunpäivityksen.

Osaltaan PlayStation 3:n tappio selittynee ensijulkaisupeleillä. Aina uuden konsolin tullessa markkinoille ensimmäisen sukupolven pelit eivät ole kovinkaan edustavia verrattuna konsolin mahdollisuuksiin. Kunhan pelinkehittäjät oppivat todella hyödyntämään laitteistoa, paranevat pelien grafiikat ja itse pelit. Tämän huomaa helposti esimerkiksi PlayStation 2:n kohdalla. Toisen ja kolmannen sukupolven pelit vasta näyttävät mihin laitteisto todella pystyy. Xbox 360 voitti ensimmäisen erän, mutta seuraava vuosi tulee näyttämään kumpi voittaa sodan.

Käytännössä molempien konsolien peligrafiikat olivat hyviä eivätkä pelit tai konsolit ole koskaan pärjänneet pelkillä hienoilla grafiikoilla. Tärkeintä on kuitenkin konsolin toimivuus, ominaisuudet, käyttömahdollisuudet ja sille julkaistavat pelit. Se, pystyykö PS3 monikäyttöisyyteen ja muuhunkin kuin pelikonsoliksi, jää vielä nähtäväksi. Xbox 360 on monikäyttöisyyden suhteen jo lähes hävitty peli. Uskoisin kuitenkin, että pelien tasolla molemmat tehokonsolit tulevat olemaan muutamia ”vain toiselle” -pelejä lukuunottamatta aikalailla samalla lähtöviivalla. Innovatiivisten pelien ja ohjaustavan puolella Nintendo ja Wii ovat ottaneet jo selkeän etumatkan.

(via digg)