Avainsana: teknobula

Tekniikasta sitä ja tätä

Enabloivaa teknologiaa

Tekniikan kehittyessä uusien palveluiden esteenä on vain mielikuvitus ja tietenkin joku, joka rahoittaa uusien palveluiden ideoimisen ja toteuttamisen.

Nyt VTT on kehittänyt järjestelmän, jonka avulla museokävijä saa tietoja museon esineistöstä ja esimerkiksi museomiljööstä omaan matkapuhelimeensa. Järjestelmä on koekäytössä Tampereen historiallisessa ympäristössä toimivassa Mediamuseo Rupriikissa ja taidemuseossa Italiassa. Museoon tulevan vierailijan kännykkään latautuu Rupriikissa kaksi eri tietosisältöä: joko mediamuseon esineistöstä kertovaa tai museorakennuksen historiaan liittyvää tietoa.

Kun vierailija kulkee museossa, järjestelmä paikantaa hänet langattomasti ja esittää hänen kännykällään kyseisessä kohdassa olennaisia tietoja bluetooth-yhteyttä hyödyntäen. Järjestelmä toimii uusimpien älypuhelimien kanssa ja sitä olivat VTT:n ohella kehittämässä Nitro FX Oy, Profium Oy, Fraunhofer Gesellshaft -tutkimuslaitos ja Process Wear Gmbh. (ITviikko)

Kännykät, bluetooth ja mobiilipaikannus ovat olleet toimivia jo useampia vuosia, mutta ensimmäistä kertaa kuulen, että palvelu on Suomessa toteutettu ja otettu käyttöön. Viime keväänä oli puhetta Lappeenrannan seudulla vastaavasta toteutuksesta käyttäen täällä olevaa WLAN-verkkoa ja PDA-laitetta, mutta ideaa pidemmälle ei asia tainnut edetä.

Tekijänoikeuslaki taas tapetilla

Eduskunnan käsittelyyn on tullut hallituksen esitys uudeksi tekijänoikeuslaiksi. Asiasta on kirjoitettu useilla sivuilla. Tietokone.fissä Kari Haakana, Yle uutiset on uutisoinut aiheesta ja Effi on tehnyt asiantuntijalausunnon aiheesta. Lakiesitys pitää sisällään mm. kopiosuojatun levyn musiikin siirtäminen omaan soittimeen, kopiosuojauksen murron, ja dvd- ja cd-levyjen tuonnin EU:n ulkopuolelta.

Ehkä selkein kommentti aiheesta on net.nytissä Janos Honkosen kirjoitus: ”Tekijänoikeusjärjestöjen lobbaus jyrää helposti järkipuheet, minkä lisäksi eduskunnassa eletään edelleen LP-levyjen, lankapuhelimien ja vhs-nauhojen aikakautta. Oma veikkaukseni on, että suurin osa kansanedustajista ei aidosti ymmärrä mihin kaikkeen laki vaikuttaa.”

Eduskunta äänestää lakiehdotuksesta perjantaina. Hallituspuolueiden edustajien odotetaan äänestävän ehdotuksen puolesta, joten lain läpimeno näyttää varsin selvältä. Ainakin vihreiden kansanedustaja Jyrki J. Kasvi uskoo, että hallitus joutuu jossain vaiheessa tekemään lakiin korjauksia. ”Nykyisen lakiehdotuksen takana on kymmenen vuotta sitten neuvoteltu kansainvälinen Wipo-sopimus, jonka pohjalta kansallista lainsäädäntöä on tehty”. Kasvin mukaan tekniikka on tänä aikana kuitenkin muuttunut merkittävästi. Kasvi kommentoi tekijänoikeuslakialoitetta kotisivuillaan.

Päättyi äänestys lakiehdotuksesta miten vain, pysyy tekijänoikeudet sekavina ja aiheena joka aina nousee esiin. Teollisuusyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan siirtyessä eivät aina samat periaatteet päde. Toivottavasti Eduskunta kuuntelisi osapuolia, jotka asiasta jotain tietävät, sillä mielestäni tekijänoikeusjärjestöt ovat riistäneet riistettäviä vaikka millä tekijänoikeusasioilla ihan riittävästi.

Ääkköset verkkotunnuksiin

Ääkkösellisiä verkkotunnuksia on mahdollista hakea huomisesta lähtien (1.9.2005). Kansallisia merkkejä sisältävissä verkkotunnuksissa (Internationalized Domain Names, IDN) on kuitenkin huomattavia teknisiä rajoituksia, eikä Viestintävirasto suosittele niitä ensisijaiseksi verkkotunnukseksi.

Koska nimipalvelimet pystyvät käsittelemään vain latinalaisten aakkosten kirjaimia (a-z), IDN-verkkotunnukset tulee koodata nimipalvelimien ymmärtämään ACE-muotoon (ASCII Compatible Encoding). Internet Explorerissa ei vielä tällä hetkellä ole IDN-verkkotunnus tukea ilman Verisignin toteuttamaa selainlaajennusta, mutta useimmista kilpailevista selaimista, kuten Firefox, Opera, Safari ja Konqueror, tuki löytyy. (via sektori.com

Eli loppujen lopuksi ainakin tällä hetkellä, ja jatkossakin, turha ominaisuus. Lämmittänee suomalaisia ja muita erikoismerkein varustettuja maita. Mitä, onko elämää englanninkielisten maiden ulkopuolellakin :)

Ja lopuksi illan kevennys:

MySQL-tietokannan varmuuskopiointi

Elokuun tenttiviikosta on selvitty, lähes, joten on taas aikaa kirjoitella hieman.

Kuten kaikki tietävät on varmuuskopioiden tekeminen tärkeää, koska laitteistorikot ja muut sattumat voivat osua juuri pahimpaan mahdolliseen aikaan. Tällöin tietoa on toivottavaa ja mielekästä etsiä mahdollisimman tuoreista varmuuskopioista.

MySQL-tietokantaa on helppo varmuuskopioida Linux-maailmassa pienellä skriptillä. Tarvitaan vain muutamat mysqldump ja scp -lauseet ja kanta on tallennettu omalle koneelle ja toivottavasti vielä jollekin toiselle koneelle.

Lyhyesti: Teemme Bash-skriptin sisältäen muutamat muuttujat ja tarvittavat lauseet. Skripti kommentteineen löytyy täältä ja näyttää suurinpiirtein seuraavalta: 

#!/bin/bash
#
# MySQL mysqldump + backup with scp

# We need user with enough privileges to dump (or use an user who has all privileges)
# grant select,reload,process,lock tables on *.* to db_user@localhost identified by 'password';

# For crontab 1 times a day,  add this to your crontab (crontab -e)
# remove the ">/dev/null 2>&1" if you want email if backup done ok
# 0 6 * * * /home/user/mysqldump.sh >/dev/null 2>&1

DB_USER='db_user'
USER='user'
PASSWD='password'
HOST='host.net'
DESTINATION='backups'

# backup with date (2005-08-24)
DATE=`date -I +%F`

# If you want to compress your backups directly even without hitting your HD. You can try this command:
#
mysqldump --opt -u $DB_USER --password="$PASSWD" --all-databases | bzip2 -c > db_backup-$DATE.sql.bz2

# Sending the backup file with scp
# You need to have ssh-keys used so that no passwords are asked
# Or use scp manually
scp db_backup-$DATE.sql.bz2 $USER@$HOST:~/$DESTINATION

IBM:n SoulPad

USB-tikulle mahdutetut käyttöjärjestelmät ovat jo arkipäivää. USB-tikku taskuun ja oma tietokone on aina mukana. Ei mitään uutta. IBM:kin on tutkinut liikkuvaa työpöytää SoulPad -nimellä.

”IBM:n tutkijat kehittävät SoulPad-ohjelmistoa, joka mahdollistaa työasemaympäristön tilanteen siirtämisen pieneen kannettavaan tallennuslaitteeseen. SoulPadin avulla asetukset, dokumentit ja sovellukset siirtyvät kätevästi koneesta toiseen.”

”SoulPadin esittelyvideossa liitetään iPod ThinkPad-kannettavaan, joka käynnistää Knoppix Linuxin ja VMWare-virtuaalikoneohjelmiston. Käyttäjän eteen aukeaa Windows- tai Linux-ympäristö, jossa sovellukset ja ikkunat ovat täsmälleen siinä tilanteessa kuin edellisen tallennuskerran yhteydessä. Tilanteen tallentaminen kestää noin 20 sekuntia ja toiselle koneelle siirryttäessä käynnistyminen noin kaksi minuuttia.” (sektori.com)

Toistaiseksi on epäselvää, millä aikataululla SoulPadin tapaiset laitteet tulevat markkinoille. Tarvittava teknologia on kuitenkin jo olemassa. Useita samantyyppisiä ”ota työpöytä mukaasi” -toteutuksia on jo saatavilla, kuten BlackDog Linux tai USB-tikulta ajettava Damn Small Linux. USB-tikulta voi toki myös käynnistää Linuxin Live-cd:n tapaan, joskin toimivuudessa on toivomisen varaa, ainakin HardwareCentralin artikkelin ”FingerGear Computer-on-a-Stick Review” mukaan.

IBM:n Soulpad toteutus on käytettävyydeltään parempi, sillä työpöydän voi kuljettaa iPodissa tai kännykässä, eikä olla sidottu USB-muistitikkuun. Teknologian toimivuus ja käytettävyys käytännössä onkin aivan eri asia.

Python ohjelmointikieli otsikoissa

Jo aikaisemmin kesällä luin useammasta tietokonelehdestä Python ohjelmointikielestä ja nyt uudestaan Prosessori-lehdestä. Kun vielä ircissäkin oli puhetta Pythonin käytöstä, niin tottakai mielenkiinto heräsi ja kehuttu nopea sovelluskehitys (protoaminen) tietenkin kiinnosti.

”Python on monipuolinen tulkattava ohjelmointikieli, joka on alunperin kehitetty yhdistämään skriptikielten ja tavanomaisten ohjelmointikielten hyvät puolet. Pythonia pidetään helppona oppia sen yksinkertaisen syntaksin ja korkean tason tietorakenteiden takia ja monet suosittelevat sitä ensimmäiseksi ohjelmointikieleksi. Pythonia on usein verrattu sellaisiin kieliin kuin Perl, Java, Ruby, Tcl ja Scheme.” (Python Wikipediassa)

Pythonin opetteluun on hyvä lähteä lukemalla intro-materiaali ja Python tutoriaali. Sen jälkeen voikin suunnata kohti loitsukirjaa, joka pitää sisällänsä perustason ohjeita siihen, kuinka yleisiä ohjelmointiongelmia ratkaistaan Python-ohjelmointikielellä. Linkit kirjaan eri muodoissa löydät Tao of Macista.

Pythonista ehkä myöhemmin lisää, kunhan ehdin, eli lukea mainitsemani linkkien aineston ja koodailla jotain :)

Näppäimistöjä kaikille

Aikaisemmin oli vain näppäimistöjä, harmaita ja suuria, likimain kaikki samanlaisia ja markkinoita hallitsi Keytronic. Nykyään on valinnan varaa, erilaisia näppäimistöjä erilaisiin käyttötarpeisiin ja tietenkin erottumiseen massasta.

Logitech tarjoaa pelaajille suunnattua G15-näppäimistöä. Ominaisuuksina on mm. LCD-näyttö ja ohjelmoitavuus.

keyboard

Art. Lebedev Studiolla on suunnitteilla OLED-tekniikalla varustettu ja käyttökohtaisesti mukautuvan näppäimistö. Optimus Keyboard on tulossa markkinoille toivottavasti vuonna 2006.

keyboard

10-sormijärjestelmän hallitseville on tarjolla Das Keyboard ja Ãœberkeyboard. Ei ainakaan näppäinmerkinnät kulu kovassakaan käytössä pois. Das Keyboardin ominaisuuksina on mm. painotetut näppäimet, eli mm. numlockia ja capslockia painettava kovempaa.

keyboard

Ãœberkeyboard on, tyhjiä ja valaistuja näppäimiä lukuunottamatta, aika tavanomainen ja saatavilla kätevästi esim. Verkkokaupasta.com:sta (ei maksettu mainos)

keyboard

Silti päivittäisessä käytössä, bulk-tuotteena myytävä, aivan Logitechin UltraX perusnäppis on silti paras :) Ja mielipiteistähän ei voi muuta kuin kiistellä.

keyboard

Toki markkinoilla on vielä lukuisia muitakin erikoisnäppäimistöjä. Tekniikan kehitys mahdollistaa vaikka mitä, vain ihmisen mielikuvitus on rajana.