Eroon Windows Updaten muistutus-ruudusta

Sain viimeinkin vajaat kaksi kuukautta takuussa olleet muistini takaisin ja Windows -koneen kasattua taas toimivaksi. Windowskin muisti usealla päivityksellä ja alati esiin hyppivällä Windows Updaten ”Do you want to restart your computer now?” -ruudulla. On kyllä ollut taas Microsoftilla hupaisia ohjelmoijia, kun ”Restart Later” tarkoittaa 10 minuuttia, jonka jälkeen samaa asiaa kysytään uudelleen ja uudelleen. Ärsyttävää.

Onneksi Windows Updaten muistutus-ruudun voi säätää hieman vähemmän ärsyttäväksi. Ominaisuutta ei saa pois päältä, vaikka asetuksissa ”disabled” -vaihtoehto onkin, vaan muistutuksen aikaa voi säätää maksimissaan 1440 minuuttiin.

Muistutukseen liittyvä asetus löytyy seuraavasti:

Start -> Run -> gpedit.msc

Local Computer Policy
  Computer Configuration
    Administrative Templates
      Windows Components
        Windows Update
          Re-prompt for restart with scheduled installations

Asiasta löytyy kirjoitus myös Microsoftin tukitietokannasta. Otin toimenpiteestä muutaman ruudunkaappauksenkin, vaikkakin kuvia löytyy Googlettamalla termillä ”Windows Update nag screen”.

Windows Group Policy Windows Group Policy

Tuplaytiminen kokoonpano takuuseen muistien kera

Rakensin loppusyksystä uuden työ/pelitietokoneen Intelin Core 2 E6400 -prosessorin ympärille ja aikaisempi AMD64 3000+ siirtyi levy- ja kehityspalvelimeksi. Tekniikasta kiinnostuneille mainittakoon, että kokoonpano sisälsi seuraavat osat: Intel Core 2 E6400, Asus P5B Deluxe, Corsair DDR2 Kit 2x1GB 675MHz, Asus EN7600GS, Seagate Barracuda 7200.10 320GB, LG DVD+-RW/DL, Antec Solo ja Seasonic S12-430. Spekseiltään kohtalaisen tasapainoinen kokoonpano. Antec Solo kotelo tarjosi Seasonicin virtalähteen kanssa hyvän pohjan hiljaiselle kokoonpanolle ja Intelin SpeedStep tekniikka piti lämmöt ja äänet alhaisena jopa vakiojäähdytyksellä. Vakiojäähdytyksen tilalle vielä Scythe Infinity ja paketti olisi valmis.

Uusi kone toimikin mainiosti, alkuun. Nopeutta riitti ja ero entiseen laitteistoon oli selkeä, kuten sen pitikin speksien mukaan olla. Kauaa ei kuitenkaan iloa kestänyt, kun Windowsin siniset ruudut alkoivat satunnaisesti ilmestyä. Ongelmia oli ajoittaisesti ja mikä hämäävintä, viat vaihtelivat (post, bios, bsod jne.) ja kone toimi välillä taas ihan ongelmitta. Ärsyttävää eikä toimintahäiriö paikantunut eri osien vaihtelemisesta tai testaamisesta huolimatta.

Lopulta ongelma laajentui niin paljon, että kone ei käynnistynyt ollenkaan toisen muistikammoista ollessa paikallaan. Edes muistitestiä ei voinut suorittaa kuin toiselle kammalle, joka olikin ihan kunnossa. Corsairin muistien pitäisi kuitenkin olla yhteensopivat hankkimani emolevyn kanssa. Tein siis diagnoosin viallisesta emolevystä ja muistikammasta ja lähetin tuotteet takuuseen. Toinen hajonnut emolevy vuoden sisällä, mutta onneksi tällä kertaa kakkoskone on luokkaa tehokkaampi.

Näin nykyaikaisen, viallisen ja helposti hajoavan tietotekniikan aikana tuotteiden ja yritysten takuupalautusprosesseja osaa arvostaa, vasta kun näkee eron toimivan ja ei-toimivan välillä. Erot kahden eri tietokoneliikkeen suhteen voivat olla suuret ja toimintatavat asiakkaan näkökulmasta aivan erilaiset. En ole joutunutkaan juuri osia takuuseen lähettämään, mutta nyt lyhyen ajan sisään tein kaksi takuupalautusta. Ensin Verkkokauppaan ja jälkimmäisen Beestingiin.

Tilasin kokoonpanoon kotelon Verkkokaupasta, jonka jouduin vaihtamaan kiiltävässä mustassa pinnassa olleiden ikävien naarmujen takia (1, 2, 3). Toiminta oli selkeää ja meni jotakuinkin seuraavasti: asiakaspalautuslomakkeen täyttö, vienti postiin, ilmoitus tuotteen saapumisesta Verkkokaupan huoltoon tekstiviestinä, sähköpostiin selvitys huollosta ja viikon päästä uusi kotelo kotiovella. Tietenkin nopeamminkin olisi voinut takuu toimia, mutta koska muu kokoonpano odotti vielä tilaamista, ei kiirettä ollut. Kotelon päälipinnassa näkyi edelleen pieniä naarmuja, mutta selkeästi vähemmän.

Kokoonpanon loput osat (lukuun ottamatta kiintolevyä ja virtalähdettä) tilasin Beestingistä, koska toisin kuin Verkkokaupassa, Beestingissä myydään muutakin kuin ”ei oo”:ta. Osat saapuivatkin jo samalla viikolla ja palvelu oli nopeaa. Emolevyn ja muistien takuupalautuksen suhteen toiminta ei ainakaan alkanut yhtä lupaavasti kuin toimitus tai jouhevasti kuten Verkkokaupan takuupalautus. Erillistä asiakaspalautuslomaketta, tietoa onko asiakaspalautusta tai ei tai edes selkeää lähetysosoitetta ei ollut saatavilla ja Beestingin GNT-pohjainen verkkokauppa oli muutenkin aivan hirveää katseltavaa.

Jaksoin odottaa viikon, ennen kuin kirjailin lyhyen viestin Beestingin sähköpostiin tiedustellen missä lähettämäni osat mahtoivat sijaita tai olivatko edes saapuneet perille. Vajaassa parissa kymmenessä minuutissa sain vastauksen, jossa kerrottiin tuotteiden saapuneen perille eilen ja ne oli todettu viallisiksi. Postista ei saanut lähettäessä seurantakoodia, joten en tiedä mitä kautta osat Vantaalle kiersivät, mutta kokonainen viikko siinä vierähti. Uskomatonta. Taisivat Kuusamossa pyörähtää.

Osat olivat siis viallisia, kuten tiesinkin ja ovat nyt matkalla maahantuojalle. Uusia osia en tietenkään saa kuin vasta puolentoista viikon kuluttua, koska maahantuojalla on ruuhkaa ja Beesting ei ilmeisesti halua lähettää hyllyssä olevia tuotteitaan. Ehkäpä tällä välin jostain verkkokaupasta ehdin saamaan paremman prosessorisiilin.

Pitkä teksti täynnä valittamista, mutta ahdistaa tuollainen liikkeiden toiminta ja tietoteknisten osien toimivuus. Nyt kyllä osaan hieman paremmin arvostaa muutaman euron korkeampia hintoja, jos vastineena on Verkkokaupan kaltaista palvelua. Kunhan hyvään palveluun vielä yhdistettäisiin komponenttien nopea tai edes järkeväaikainen saatavuus, olisi hyvä tietokoneliike valmis.

Päivitys 12.3.2007:
Sain noin kahden kuukauden odottelun jälkeen taas koneen kasattua. Vajaan kuukauden odottelin emolevyä maahantuojalta ja loput ajasta meni muistien odotteluun. Muistien saapumispäivät siirtyivät aina vaan eteenpäin, ensin kuukauden ja sitten toisen.

Lopulta kyllästyin loputtomalta tuntuvaan odotteluun ja epävarmuuteen muistien saapumisesta ja lyhyen liikkeelle suunnatun sähköpostin jälkeen, hyllystä löytyikin sopivat muistipalikat. Asiakkaan eduksi hieman nopeammat, kuin mitä takuuseen olin lähettänyt (PC5400 vs. PC6400).

Ilman Internettiä

Mitä tehdä päivinä, jolloin yhteys Internettiin on poikki ja ulkona sataa vettä? – Katsoa neljä elokuvaa ja pelata yksi keskinkertainen fps -peli läpi.

Elisan verkkopäivitysten ja taloyhtiön verkontoimittajan yhteistumpeloinnista johtuen Internet oli saavuttamattomissa kaksi työpäivää, kunnes taloyhtiön ADSL:ään saatiin päivitettyä uudet asetukset. Lohduttavaa katsoa traceroutella kuinka HomePNA -liittymästä paketit hukkuvat ADSL-purkin jälkeen bittiavaruuteen ja odotella, että eräs asukkaista tulee töistä ja päivittää verkon asetuksen kuntoon.

Tietenkään mitään tiedotteita ei asiasta tullut, vaan ”vika” selvisi vasta asiakaspalveluun soittamalla. Pari päivää ilman Internettiä on useille huomaamaton aika, jos edes huomaavat koko asiaa, mutta kun on aina auki olevaan nettiin tottunut, tuntuu parikin päivää ikuisuudelta.

iTunes ja album art

Apple julkaisi tällä viikolla, tiistaina, uusia iPodeja ja uuden iTunesin. Uusina ominaisuuksia iTunes 7.0:aan tuli muun muassa albumien kuvat, jotka iTunes hakee automaattisesti. Ainut haittapuoli tuossa ominaisuudessa on, että albumien kansien hakemiseen tarvitaan iTunes Store -tili ja tiliä varten tietenkin luottokortti tai iTunes lahjakortti. Ei kivaa.

Albumien kansien lataaminen jää siis vielä testaamatta, sillä en ole vielä jaksanut hankkia luottokorttia. Tavallinen pankkikortti ja tilisiirrot ovat olleet tähän päivään asti ihan riittäviä maksukeinoja. Kokeilin kyllä kirjautua Storeen Nordean Visa Electronilla, mutta eihän se kelvannut. Electron on ehkä yksi turhimpia kortteja ikinä. Kenties se Oikea Visa pitää viimeinkin hankkia, sillä se helpottaisi muutenkin netistä tilaamista. Haittapuolena Visassa on sen vinkuminen, liian helppoa pienillä tuloilla.

Uusi iTunes on vanhaan verrattuna mielestäni hieman paremman näköinen ja visuaalinen tyyli järkevämpi ja hillitympi. Nyt kirjaston eri kategoriatkin (podcastit, videot, radio yms.) on selkeämmin jaoteltu. iTunesin kehittymistä 0 versiosta 7.0:aan voi tarkastella epävirallisesta Apple Weblogista.

iCal ja viikkonumerot

Applen ohjelmistot ovat perushyvää laatua, mutta joitain ominaisuuksia ei ole ajateltu aivan loppuun asti. Tällä kertaa tajusin, ettei iCal kalenteriohjelmassa (versio 4.0.4) saa viikkonumeroita esille ilman pientä purkkaa että tilaa ne erillisenä kalenterina. Viikkonumeroiden uskoisi olevan kalenteriohjelman perusominaisuus, mutta ilmeisesti amerikkalaisten mielestä sellaista ei tarvita.

Aikaisemmin Lintukodossa olleet iCal-yhteensopivat kalenterimerkinnät löytyvät nyt kätevästi omasta WebCal.fi-verkkokalenteripalvelusta, josta on viikkonumeroiden lisäksi saatavilla muitakin hyödyllisiä kalenterimerkintöjä, kuten nimipäivät, merkkipäivät ja tapahtumat, juhlapäivät ja liputuspäivät. Ilmeisesti kalenterimerkinnät ovat yhteensopivia myös Outlookin kanssa. Näppärää.

Myös OS X:n yläpalkin kellon saa näyttämään viikonpäivät ja jopa kalenterin, mutta vain käyttämällä MenuCalendarClock -ohjelmaa. Ohjelma näyttää menupalkissa päiväyksen ja ikonia klikkaamalla avaa kalenterin viikkonumeroineen. Perustoiminnot ovat ilmaisia, mutta maksamalla 19,95 dollaria, ohjelma osaa näyttää myös iCal -tapahtumat.

Päivitys, 5.1.2010: Päivitetty juttu ajan tasalle.

Thunderbirdin ärsyttävyydet, uusi ikkuna tuplaklikkauksesta

Miellän Thunderbirdin tyylin avata aina uusi ikkuna, kun käyttäjä tuplaklikkaa esimerkiksi sähköpostilaatikkoa, ärsyttäväksi ominaisuudeksi. Onneksi Thunderbirdiinkin on saatavilla laajennuksia, vaikkakin niiden löytäminen Mozillan Addons -sivustolta on hieman hankalaa, kun haku ei erittele Firefoxin ja Thunderbirdin laajennuksia. Molemmille ohjelmille on linkit, joita painamalla kuvittelisi selaavansa vain halutun ohjelman laajennuksia, mutta ilmeisesti se ei toimi hakua käytettäessä.

Tuo ärsyttävän tuplaklikkauksen poistava laajennus on ”No New Window on Double Click”, joka tekee juurikin sen mitä nimi sanoo, eikä mitään muuta. Kyseisen ominaisuuden toivoisi löytyvän valmiina Thunderbirdistä, sillä en ymmärrä mikä logiikka tuossa uusien ikkunoiden luomisessa on takana. Uusi ikkuna -ominaisuudesta ei niinkään ole haittaa normaalia hiirtä käytettäessä, mutta kannettavan kosketustabletilla (touchpad) tahattomat tuplaklikkaukset ovat yleisempiä.

Gentoo, soikko, voikko ja OpenOfficen suomenkielinen oikoluku

Näin opiskelusyksyn lähestyessä piti lämmittelyksi kirjoittaa lyhyet puolen sivun raportit viime viikon Kesäkoulun esityksistä. OpenOffice.org Writer auki, raportit kasaan, mutta missäs se oikoluku olikaan? Soikko, tuo oikolukija OpenOffice.orgiin, oli päättänyt hävitä ja kellon lähestyessä uhkaavasti puoltayötä, piti raportit lähettää ilman tarkempaa oikolukua. Ei sinällään, etteikö kiire olisi tullut, tai kirjoittamista olisi voinut aloittaa vaikkapa eilen.

Oli siis aika tutustua Soikon uudelleenasentamiseen. Ensimmäinen yritys portagesta tuotti pyöreän nollan, joten seuraavaksi hakusanat Googleen, joskin olisin ollut nopeammin perillä menemällä suoraan Gentoon Bugzillaan ja Soikon ebuildiin, johon myös päädyin kiertämällä Linux.fi:n Soikko-ohjeen kautta. Soikon ebuildista päädyin uuteen viritelmään avoimesta suomenkielisestä oikoluvusta eli Voikkoon ja sen ebuildiin. Voikon lisäksi tarvittiin vielä parit ebuildit Bugzillasta, suomi-malaga ”Finnish language morphology” ja malaga ”natural language morphology” ja ~x86 keywordit portage.keywordsiin. Onneksi tajusin vasta kaikki ebuildit portage-overlayhin naputeltuani, että vaadittavat tiedostot ja puurakenteen olisi voinut ladata Voikko-oikolukuohjemiston -kotisivulta lataamalla asennusohjeissa olevan Gentoon hunspell-fi -portage overlayn. Aivan sama, lopputulos oli kuitenkin, että ebuildit olivat asetettuina ja kaikki valmiina asennukseen.

Tässä vaiheessa toiveet olivat vielä korkealla, mutta se ei kauaa kestänyt. Asennus loppui heti ensimmäiseen pakettiin, kun malagan ebuild ei halunnut patchata Makefileä. Kiva, kiitos ja näkemiin. Ei ongelma logien perusteella suuri ollut, mutta riittävä. Hieman tälläistä sitä voi epävakailta (unstable) ja kehityksen alla olevilta ohjelmistoilta olettaakin. Gentoon ebuilditkin olivat vasta noin kuukauden vanhoja, joten testauskin varmaan aika vähäistä. Myös ~x86 keyword lupaa aina hyvää, kun alustana on ~amd64.

Loppujen lopuksi latasin Soikon ja oikoluku oli OpenOffice.orgissa toiminnassa vajaassa minuutissa. Olisihan se ollut ihan liian helppo ratkaisu asentaa suosiolla ekana Soikko ja jättää Bugzillassa olevat ohjelmat rauhaan.

Päivitys, 16.12.2007:
Vuosi myöhemmin suomenkielinen Voikko-oikoluku, Linux ja OpenOffice.org tulevat ihan hyvin keskenään toimeen. Ainakin 32-bittisessä ympäristössä.