Työmatkoilla on mukava kuunnella muun muassa podcasteja ja koska iPhonen mukana tuli aivan luokattomat nappikuulokkeet, piti hankkia paremmat sellaiset, jotka toimisivat myös videoneuvotteluissa. Valinta kohdistui Sennheiser Momentum In-Ear -tulppakuulokkeisiin, jotka ovat pärjänneet hyvin arvosteluissa ja tarjoavat hyvää ääntä. Hyviä kuulokkeita sitä odottaisikin saavansa vajaalla sadalla eurolla.
Sennheiser Momentum In-Earit ovat Sennheiserin tyylin mukaisesti modernisti muotoillut tulppakuulokkeet pehmeillä korvasovitteilla, kaukosäätimellä, mikrofonilla ja litteällä kaapelilla. Korvasovitteita tulee paketissa neljää eri kokoa ja kaapelin pituus on riittävät 1,3 metriä. Mukana tulee myös säilytysrasia, joka isokokoisena ei tosin ole kovin käytännöllinen. Kuulokkeista on oma mallinsa iOS- ja Android-laitteille. Painoa kuulokkeilla on 16 g, joka on riittävän kevyt, etteivät ne väsytä korvia.
Teknisistä arvoista kiinnostuneille kerrottakoon, että taajuusalue, jonka kuulokkeet pystyvät toistamaan on 15 – 22 000 Hz. Suurimmassa osassa digitaalista musiikkia tämä alue on 20 – 20 000 Hz. Taajuusalue ei tosin kerro mitään äänenlaadusta, joka sen sijaan määrittyy käytettyjen osien ja tuotannon laadulla. Momemtum In-Earien impedanssi on 18 Ohm, joka kertoo paljon tehoa kuulokkeet kestävät. Tyypillisesti pienemmällä impedanssilla saadaan helpommin suurempi äänenvoimakkuus tavallisesta kuulokeliitännästä. Herkkyys on 118 dB/mW ja mitä suurempi herkkyys, sitä suuremman äänenvoimakkuuden kuulokkeet pystyvät toistamaan.
Äänenlaadun osalta en osaa mutu-tuntumaa enempää sanoa, joka on mielestäni hyvä. Ääni on soinnikas, hieman bassorikas, muttei liikaa. Äänenvoimakkuutta löytyy riittävästi. Samaa mieltä ovat myös netin sivustot, joilla kuulokkeita kehutaan hyvästä, bassorikkaasta äänestä ja moititaan lähinnä keskialueen äänistä. Kuulokkeet kuulostavat paremmilta kuin Audio Technica ATH-CKP500RD SonicSport -kuulokkeeni tai muutamat Nokian matkapuhelimien mukana tulleet tulppakuulokkeet.
Kuulokkeet istuvat korviin hyvin ja ovat mukavat, vaikkakin hyvän äänenlaadun takia korvan ulkopuolelle jäävä osuus on hieman kookas. Kolmen napin kaukosäädin toimii hyvin ja äänenvoimakkuuden lisäksi sillä voi hoitaa puhelut ja vaihtaa kappaletta. Keskinapista kaksi painallusta vaihtaa eteen ja kolme taakse. Litteähkön kaapelin sanotaan vähentävän sotkeentumista ja ehkä se pitää paikkansa, vaikka kyllä näidenkin kuulokkeiden johto sotkeentuu.
Sennheiser Momentum In-Ear -tulppakuulokkeet ovat mielestäni toimivat, tuottavat hyvää ääntä ja mukavat käyttää. Ne toimivat hyvin myös hands-free -käytössä tai videoneuvotteluissa. Aivan edullisimmat ne eivät kyllä ole ja kuulokkeiden oston jälkeen ei parane sitten vaihtaa matkapuhelinta, jos haluaa käyttää kaukosäädintä. En koe, että kuulokkeet aivan tarjoaisivat hinnalleen vastinetta, mutta pitäisi ehkä vertailla enemmän eri malleja sen varmistaakseni.
Lähimaksaminen, eli ostoksien maksaminen ilman PIN-koodin antamista, on ollut mahdollista jo jonkin aikaa kauppojen maksupäätteillä pankkikorteilla, joista kyseinen ominaisuus löytyy, mutta nyt se on mahdollista myös matkapuhelimella. Osuuspankin kätevän Pivo-mobiilisovelluksen käyttäjät saivat syksyllä mahdollisuuden osallistua lähimaksupilottiin, joka toi sovellukseen maksuominaisuuden NFC-yhteyden kautta. Lyhyen käytön jälkeen kokemukset lähimaksamisesta Pivon kautta ovat neutraalit: kätevä tapa maksaa, mutta hieman vielä epävarma, sillä kaikki maksupäätteet eivät lähimaksua tue, eikä se poista kanta-asiakaskorttien käyttämistä.
Pivo ja lähimaksupilotti
Osuuspankin Pivo-mobiilisovellus, eli Pivo-lompakko, on kätevä tapa seurata päivittäistä kulutusta ja nyt lähimaksupilotissa sovelluksen kautta on myös mahdollista maksaa, kunhan Android-puhelimesta löytyy lähimaksun mahdollistava NFC-yhteys. Lähimaksua on pilotoitu jo keväällä ja nyt testiryhmää kasvatettiin. Pivon lähimaksu on sivujen mukaan tarkoitus julkaista ensi vuonna kaikille käyttäjille.
Pivon lähimaksu on saatavilla vain Android-puhelimiin, sillä tällä hetkellä vain niihin on saatavilla teknologia, joka mahdollistaa turvallisen lähimaksamisen ilman liittymän SIM-kortin päivittämistä. Puhelin ei saa myöskään olla rootattu. Muuten potentiaaliset Android-puhelimet ovat ilmeisesti aika hyvin katettu ja tuettuja malleja lisätään mahdollisuuksien mukaan.
Lähimaksu olisi teoriassa mahdollista myös Applen uudempien iPhonen kanssa, joissa on NFC-piiri, mutta se on harmillisesti rajoitettu vain Applen oman Pay-lähimaksun käyttöön. Pitää toivoa, että ominaisuus joskus avataan myös kehittäjille.
Ladattuani testiversion Pivo-sovelluksesta Sony Xperia Z2 -puhelimeeni, vaati lähimaksuominaisuuden aktivoiminen Pivo-tilin aktivoinnin jälkeen vain mobiilikorttihakemuksen tekemisen virtuaalista Debit-korttia varten. Koska mobiilikorttihakemukset käsitellään tällä hetkellä käsin Osuuspankin toimesta, meni vielä hetki että se hyväksyttiin ja pääsin testaamaan lähimaksua käytännössä.
Teoriassa lähimaksaminen tapahtuu siten, että mobiilimaksukorttiin kytketty puhelin viedään muutaman sentin päähän maksupäätteestä. Maksun suorittamiseksi laite pitää avata sen omalla turvakoodilla (näyttölukitus auki) ja käyttäjän halutessa vielä Pivo-sovellus on oltava avattuna.
OP:n video havainnollistaa lähimaksun toimintaa:
https://youtu.be/-p9k9NF2tbo
Käytännössä lähimaksu toimii kuten pitääkin, mutta kauppojen maksupäätteet eivät aina joko tue lähimaksua tai maksu muuten epäonnistuu. En ole kovin aktiivisesti lähimaksua käyttänyt, mutta karkeasti ottaen kaksi kolmesta maksusta onnistuu. Lisäksi on käytännössä tarpeellista sallia lähimaksu heti, kun puhelin on avattu turvakoodilla, sillä Pivo-sovelluksen avaaminen kestää kohtalaisen kauan, eikä se ole käytännöllistä kassan odottaessa maksua. Toinen asia on, että vaikka Pivon lähimaksu ei rajoita ostoksia 25 euroon, vaan asiakas hyväksyy ostoksen valitsemallaan koodilla, ei yli 25 euron ostosten maksaminen vielä onnistu kaikilla lähimaksupäätteillä.
Pivo-lompakon lähimaksuominaisuus toimii yleisesti ottaen ihan hyvin, mutta jos haluaa käyttää kaupan etukortteja, ei se poista korttien kanssa vekslaamista. Lähimaksu Pivon kautta on mielestäni enemmänkin kiva lisä, etenkin jos ei lompakkoa aina kanna mukana.
Harmillisesti puhelimeni vaihtui juuri iPhoneen, joten Pivon lähimaksuominaisuuden käyttäminen jäi aika vähäiselle. Seuraavaksi pitäisi ehkä uusia pankkikortit, että pääsisi testaamaan lähimaksamista myös niillä.
Näppäimistö on yksi sovelluskehittäjän tärkeimmistä työvälineistä ja hyvällä näppäimistöllä koodin kirjoittaminen soljuu eteenpäin. Mekaaniset näppäimistöt ovat kuulemma erinomaisia kirjoittamiseen, mutta jokin aika sitten uutta näppäimistöä etsiessäni työpöydälleni päätyi kuitenkin kannettavan tietokoneen näppäimistön tyylinen Lenovo ThinkPad Compact -näppäimistö. Hieman kyllä arvelutti, miten kompakti näppäimistö toimisi työpöydällä.
Lenovon kannettavien näppäimistöt ovat aina olleet omaan mieleeni tuntumaltaan ja asettelultaan, joten kun uuden näppäimistön hankkiminen oli ajankohtaista, päätin testata miten TrackPointilla varustettu Lenovo ThinkPad Compact -näppäimistö toimisi työpöytäkäytössä. Kompakti näppäimistö on käytännössä samanlainen, kuin Lenovon kannettavista löytyvä näppäimistö TrackPointti mukaan lukien. Ei kenties optimi työpöytä käyttöön, eikä paljon hehkutettu mekaaninen näppäimistö, mutta pieni koko säästää tilaa työpöydällä ja on näppäinasettelultaan tuttu kannettavaan näppäimistöön tottuneelle.
Lenovo ThinkPad Compact -näppäimistössä näppäimet ovat chiclet-tyyliset, eli omina saarekkeinaan, ja muotoiltu hieman koveriksi. Keskeltä näppäimistöä löytyy TrackPoint, eli tappihiiri, alalaidasta vasemmalta Fn-näppäin ThinkPad-erikoisnäppäintoimintojen käyttöön (mm. äänenvoimakkuus, näytön kirkkaus) ja näppäimistön voi asettaa kahdelle eri kallistusasennolle. Näppäimistöä on saatavilla kahtena eri mallina: langattomana Bluetooth-versiona ja USB-versiona. Tosin netin kirjoitusten mukaan langattoman mallin toiminta ei ole yhtä jouhevaa kuin langallisen. USB-malli saa virtansa kätevästi irrotettavasta Micro USB -liitännästä. Kooltaan 13.5 x 305.5 x 164 mm (KxLxS) näppäimistön voi tarvittaessa ottaa helposti mukaan. Näppäimistö on tuettu ainakin Windows-käyttöjärjestelmissä. Hintaa näppäimistöllä oli 55 euroa ja sitä on saatavilla esimerkiksi Verkkokauppa.comista.
Kompaktin näppäimistön kanssa on tullut nyt kehitettyä sovelluksia muutaman kuukauden ja käyttömukavuudeltaan se on mitä voi olettaa. Näppäimistö on tukeva, kirjainosio on toimiva ja tuntuma hyvä, mutta koska nuolinäppäimet ovat aseteltu kannettavan mallin mukaan, on niiden käyttö hieman altis virhepainalluksille. Nuolinäppäinten ympärillä on page up ja page down -näppäimet, joka toisaalta on kätevää, mutta ei silloin, jos halusit painaa nuolta sivulle. Myös Fn-näppäimen asettelu aivan vasempaan laitaan ei kaikkia miellytä, mutta nyt se on samalla paikalla kuin Macbookeissa, joka on hyvä asia. Näppäimistöä ei ole myöskään taustavalaistu. Tappihiiri, tai siis TrackPoint, on kätevä lisäominaisuus, jota käyttämällä ei tarvitse irroittaa käsiä näppäimistöltä hiirelle.
Tarkemman esittelyn näppäimistöstä voi katsoa vaikka Youtubesta (englanniksi), joka vertaa sitä myös vanhempaan malliin. Kokonaisuutena Lenovo ThinkPad Compact -näppäimistö on kuitenkin parempi, kuin aikaisemmin käytössä ollut täysikokoinen Lenovon Enhanced -näppäimistö.
Kuuntelen usein pyöräillessä musiikkia ja hyvät korvissa pysyvät kuulokkeet ovat siinä oleelliset mukavan kokemuksen saavuttamiseksi. Aikaisemmin käytin normaaleita matkapuhelinten mukana tulleita nappikuulokkeita, mutta päätin viimeinkin hankkia tilalle kunnon urheilukuulokkeet. Pohdinnan ja internetin selailun jälkeen valinta kohdistui Audio Technica ATH-CKP500RD SonicSport -kuulokkeisiin.
Audio Technica ATH-CKP500RD
Audio Technica ATH-CKP500 SonicSport -kuulokkeet ovat urheiluun suunnitellut vedenkestävät in-ear -kuulokkeet ja muutaman käyttökerran jälkeen tehtävässään ihan toimivat. Merkkinä Audio Technica on tunnettu laadusta ja loistavasta äänenlaadusta, joten jää nähtäväksi miten kuulokkeet kestävät käytössä. Äänenlaatu on ainakin korvin havaittavasti parempi, kuin tusinanappikuulokkeissa.
Kuulokkeet ovat ulkonäöltään aika perinteisen in-ear -kuulokkeiden näköiset, mutta niiden jujuna on pieni C:n muotoinen silikoninen lisänipukka, joka pitää huolen kuulokkeiden paikallaan pysymisestä. Nipukka asettuu korvan ulompaan poimuun ja on alkuun hieman erikoinen ratkaisu, mutta toimiva. Kuulokkeiden mukana erikokoisia korva- ja nipukkasovitteita, sekä vähemmän ääntä eristäviä poimutettuja korvasovitteita. Poimutetut sovitteet ovat käteviä tilanteissa, joissa on hyvä kuulla ympäristön ääniä, kuten liikennettä.
Asymmetrisessä kuulokejohdossa oikea puoli on pidempi kuin vasen ja sen voi pujottaa niskan takaa. Kuulokejohto on lyhyt käsivarsikäyttöä ajatellen ja sitä voi jatkaa mukana tulevalla 0,6 metrin lisäosalla. Kuulokkeet ovat IP5X vesisuojattu, joten ne voi pestä käytön jälkeen, mutta ne eivät ole täysin vesitiiviit. Väreinä on saatavilla musta, punainen, valkoinen ja sininen.
Tilasin kuulokkeet Amazon US:stä, koska en löytänyt niitä aluksi Suomesta, mutta kuulokkeita näyttää saavan myös esimerkiksi Musiikin.com-kaupasta. Jenkeistä kuulokkeille hintaa tuli 47,98 dollaria.
Plussaa
Äänenlaatu
Pysyvät hyvin paikallaan
Kätevä jatkojohto
Edulliset
Miinusta
Ei kaukosäädintä ja mikrofonia puhelinkäyttöön (jos sellaista kaipaa)
Eivät aivan istu täydellisesti omiin korviini
Jatkojohdon liitin välillä vetää kuulokkeita
Saa nähdä kuinka pitkään kuulokkeet toimivat, mutta niitä voi ostaa pari-kolme kappaletta samalla hinnalla, kuin mitä saisi Sennheiser OCX 686G SPORTS -kuulokkeista maksaa.
Avokonttorissa työskennellessä on välillä hyvä saada työrauha ja paeta sermien erottamilta käytäviltä kantautuvaa keskustelun sorinaa laittamalla kuulokkeet päähän ja musiikki soimaan. Käytin aikaisemmin Sennheiser PX 200-II -kuulokkeita, jotka toimivat kelvollisesti, mutta ääni oli hieman kalpea, joten alennusmyynneistä ostoskoriin päätyi Sennheiser Momentum On-Ear -kuulokkeet. Parempaa ääntä hieman isommassa paketissa. Lyhyen käyttökokemuksen perusteella Momentum On-Earit toimivat hyvin, ääni on hieman bassorikas ja Alcantara-pehmusteet ovat mukavat korvien päällä. Ainoa miinus on, että sangat eivät taitu ja kaukosäädin toimii vain Applen-laitteissa§.
Sennheiser Momentum On-Ear (1. sukupolvi)
Korvien päälle tulevat Sennheiser Momentum On-Ear -sankakuulokkeet ovat suunniteltu käytettäväksi mobiililaitteiden kanssa, joka näkyy lähinnä lyhyehkössä 1,4 metrin johdossa. Kuulokkeiden ulkonäkö on hillityn tyylikäs, rungon ollessa ruostumatonta terästä ja pehmusteet mukavaa ja hengittävää Alcantaraa. Mukana tulee kaksi 1,4 metrin pituista kuulokejohtoa, joista toinen on taitetulla 3,5 mm liittimellä ja handsfree-toiminnoilla ja toinen suoralla liittimellä. 160 grammaa painavat kuulokkeet voi pakata mukana tulevaan kuljetuslaukkuun tai pussiin. Väreinä on valittavana pinkki, vihreä, valkoinen, sininen, ruskea, punainen ja musta. Hintaa kuulokkeilla on noin 140 euroa.
Momentum On-Ear -kuulokkeet tuntuvat mukavilta, ja vaikka en ole hifisti, äänenlaatu on selkeästi parempi verrattuna pienempiin PX 200-II:iin. Ääni on täyteläinen ja hieman bassoon painottuva, kuten arvosteluissakin (en) kerrotaan. Ulkopuolista ääntä kuulokkeet eivät kovin hyvin eristä, vaikka ovat taustaltaan suljetut, koska pehmuste vuotaa. Kooltaan kuulokkeet ovat päässä ja korvien päällä ihan mukavat, mutta kannettaessa sangat voisivat taittua, kuten toisen sukupolven Momentumeissa. 1,4 metrin kuulokejohto riittää juuri ja juuri työpöytäkäytössä, jos kannettava on telakassa pöydällä, eikä aivan vieressä. Tietokoneen kanssa käytettäessä kaukosäätimelle ei ole niin tarvetta, mutta olisihan se kiva, että se toimisi myös muissa kuin Applen-laitteissa. Asia onkin korjattu seuraavan sukupolven mallissa, joista on erikseen mallit Androidille ja iOS:lle.
Sennheiser Momentum On-Ear -kuulokkeet ovat ihan kätevät ja tälläiselle satunnaiselle musiikin kuuntelijalle toimivat. Halvat ne eivät toki ole ja melkein satsaisin suoraan toisen sukupolven malliin, kääntyvän sangan ja paremman kaukosäätimen takia. Hintaeroa ensimmäisen ja toisen sukupolven mallien välillä ei montaa kymppiä ole, ellei löydä kuulokkeita alennusmyynnistä, kuten itse tein.
Tietokonemarkkinat ovat viime vuosina kehittyneet huimasti ja perinteisten kannettavien tietokoneiden rinnalle on tullut erilaisia tablettitietokoneita, joiden sisältä löytyy täysiverinen tietokone ja Windows-käyttöjärjestelmä. Myös yrityskannettavista enemmän tunnettu Fujitsu on muutaman viime vuoden ajan kehittänyt kannettavien tietokoneiden tarjontaa modernimpaan suuntaan. Osana Master your business -kampanjaa sain muutama viikko sitten käyttööni Stylistic Q704 2-in-1 -tabletin, jota on tarkoitus testata seuraavien kuukausien ajan erilaisten tehtävien muodossa. Mutta millainen Windows 8 -tabletti Stylistic Q704 on? Tässä hieman ensimakua.
Fujitsu STYLISTIC Q704 ensinäkemältä
Fujitsu STYLISTIC Q704 Windows 8 -tabletti on ensinäkemältä kooltaan suhteellisen suuri tabletiksi ja tukevan tuntuinen. 12,5-tuuman näyttö ja paksu rakenne ei tuo mieleen niinkään tablettia, vaan oikean tietokoneen, jota on helppo tökkiä sormilla tai mukana tulevalla stylus-kynällä. Tabletin jykevähkö rakenne selittyy sillä, että se on muun muassa suojattu vedeltä ja pölyltä ja testattu MIL-STD-vaatimusten mukaan. Full HD (1920×1080) -resoluution heijastava kosketusnäyttö tukee usean sormen kosketuksia ja Wacomin kynällä on helppo piirrellä. Kuoren alla suorituskyvystä vastaa Intelin Haswell-sarjan Core i7-4600U -prosessori ja integroitu HD Graphics 4400 -näytönohjain. Muistia on 8 GB ja SSD-levytilaa 256 GB. Lisäksi Q704:sta löytyy sisäänrakennettu 4G/LTE-yhteydet ja tietenkin WLAN, Bluetooth ja NFC. Saamastani paketista löytyi myös irrotettava näppäimistö ja telakka.
STYLISTIC Q704 6 sekunnissa:
Muutaman viikon kokeilun perusteella hybriditabletti on teknisesti vakuuttava ja kompakti paketti. Kosketusnäyttö ja etenkin Wacomin stulys toimivat hyvin, vaikka Windows 8:n käyttöliittymä Modern-sovelluksia lukuun ottamatta ei varsinaisesti ole suunniteltu tökittäväksi. Irrottettava chiclet-näppäimistö tuntuu paremmalta kuin esimerkiksi U904:ssa tai U772:ssa ja kosketuslevykin on hieman näpsäkämpi. Stereo-kaiuttimet ovat ääneltään aika kylmät ja mekaaniset, mutta kuulokkeilla ja HDMI:n kautta ääni on normaali. Integroitu näytönohjain riittää hyvin yrityskäyttöön ja toimii kelvollisesti kevyissä peleissäkin.
STYLISTIC Q904 on ensimmäinen tablettini, joka vastaa täysiveristä tietokonetta, joten käyttökokemusten osalta mennään tuntemattomille alueille. Nopeasti mitä on tullut havaittua, että tabletin designin ja käytännöllisyyden osalta toivoisin, että se olisi kuten Fujitsun LIFEBOOK T904, eli jossa näytön saa käännettyä näppäimistön päälle. Pelkkä tabletti ja virtuaalinäppäimistö jättää paljon toivomisen varaa käytön monipuolisuuden osalta, eikä irrotettava näppäimistö ole kovin kätevä, mutta osaltaan tämä johtuu Microsoft Windows 8.1 -käyttöjärjestelmästä. Mutta kyllähän isolla tabletilla piirtelee kynällä kivasti tai lukee mukavasti sähköisiä kirjoja ja lehtiä, vaikka siihen käyttöön kevyempi 8″ Android-tabletti on parempi.
Tarkempaa arviota ja testejä STYLISTIC Q704 on tulossa loppusyksyn ja alkutalven aikana, kun ehdin projektin aikana tablettia kattavammin testata.
Fujitsu Stylistic Q704Irroitettavalla näppäimistöllä saa tehoa kirjoittamiseen
Tekniset tiedot
Fujitsu STYLISTIC Q704 tablettia erilaisin kokoonpanoin ja testiini saama yksilö on seuraava:
Näyttö: 12.5″ IPS Full HD (1920 x 1080)
Kemiallisesti karkaistu lasinäyttö, testattu MIL-STD-vaatimusten mukaan
Käyttöjärjestelmä: Windows 8.1 Professional 64-bit
Koko (L x S x K):
Paino: 980 g
Tabletin liittimet ovat suojattu luukkujen taakse:
Virta- ja äänenvoimakkuusnapit, tuuletusaukko ja virtaliitin.MicroSD- ja SIM-paikat, USB-liitin ja microHDMI.
LIFEBOOK U904 Ultrabookista, jota testasin keväällä.
Suorituskyvyllisesti Q704-tabletti on rautapuolen osalta kyvykäs, mutta ilmeisesti rakenne ja CPU:n ja GPU:n lämpeneminen aiheuttaa sen, että tehot laskevat sitä mukaa, mitä enemmän puhallin puhisee. Ja se puhisee suhteellisen herkästi ja kovaäänisesti.
Sain Fujitsun STYLISTIC Q704 tabletin testiin osana Fujitsun Master your business -kampanjaa, jossa 24 bloggaaja testaavat alkuvuoden aikana joko LIFEBOOK T904 -kannettavaa tai STYLISTIC Q704 -tablettia. Loppusyksyn ja alkutalven aikana on edessä 12 tehtävää, joista kahdeksan suoritettuaan testaamansa koneen saa omakseen. Aikaisemmista projekteista käyttööni ovat päätyneet LIFEBOOK U904, LIFEBOOK U772, T901 ja S761.
Nykyaikana olohuoneen katseen vangitsijana toimiva taulutelevisio ei ole pelkkä TV-signaalin vastaanotin, vaan toimii niin pelikonsolien kuin HTPC-kokoonpanojen toistimena. Vuodesta 2011 lähtien oman TV-tasoni alta on löytynyt pieni mediatietokone, ja nyt oli viimeinkin aika päivittää se uudelle aikakaudelle. Atom D525 ja Nvidian Ion II saivat väistyä Intelin Core i5 -prosessorin ympärille kasatun mini-ITX -kokoonpanon tieltä. HTPC:n koko moninkertaistui, mutta niin laajentui myös ominaisuudet, suorituskyky ja käyttömahdollisuudet.
Mini-ITX -kokoonpano viihde- ja pelikäyttöön
Palikat kasaamista vaille.
Insinöörillä pitää olla leikkivälineitä ja vaikka taloudesta löytyy jo useampia pelikonsoleita ja kannettavia tietokoneita, piti TV-tason alle saada tuliterä HTPC pyörittämään mediasisältöä ja Steam-kirjastosta löytyviä lukuisia pelejä. Entinen erittäin pienikokoinen Asus S1-AT5NM10E -kokoonpano oli palvellut hyvin melkein neljä vuotta, mutta suorituskyvyssä oli toivomisen varaa. Tavoite HTPC:n päivityksessä oli suorituskyvyn nostaminen pelaamisen mahdollistamiseksi, säilyttäen kuitenkin kokoonpanon fyysinen koko suhteellisen pienenä.
Kesän aikana suunnittelin HTPC-kokoonpanosta muutamia eri vaihtoehtoja mini-ITX-koteloiden ympärille ja voinen sanoa, että eri koteloiden, prosessorijäähyjen, virtalähteiden ja grafiikkakorttien kompinaatioiden osuminen kohdalleen oli aika arpomista. Mutta kun vaihtoehtoja hieman pyöritti paperilla, löytyi sopiva yhdistelmä lopulta aika kätevästi. Helposti se ei muodostunut, sillä vaihtoehtoja eri palikoista ja valmistajista on loputtomasti. Ydin ideana oli mahdollistaa sekä täysimittainen GPU, hyvä prosessorijäähy että 4 x 3,5″ kiintolevyjä ja yksi 2,5″ SSD-levy ahdettuna mini-ITX-koteloon. Lisäksi vielä siten, että HTPC olisi hiljainen ja viileä.
Kesän ja syksyn arvontojen jälkeen HTPC-kokoonpano viihde- ja pelikäyttöön 2014 näyttää seuraavalta:
Kokoonpanon rakentamisen aloitin lopulta mini-ITX-kotelon valinnalla, kun ajatuksena oli myös levypalvelimena toimiminen, valinta osui Fractalin Node 304:een. Toisena vaihtoehtona oli Corsair Obsidian 250D, joka on hieman leveämpi, korkeampi ja tilaa on 2+2 levylle. Kotelon jälkeen olikin suhteellisen helppoa valita sinne sopiva jäähy, eli Scythen Kotetsu (edullinen, tehokas, kapea). Toinen kriittinen kohta palikoiden valinnassa oli virtalähde. Seasonicin passiivinen 460 Watin P-460FL mahtui 160 mm raameihin ja oli saatavilla, vaikka olisin halunnut hieman enemmän tehoja tulevaisuutta ajatellen. Toinen vaihtoehto olisi ollut hybridi-tuulettimella varustettu XFX 550W XTR Black edition P1-550B-BEFX.
Kotelon, jäähyn ja virtalähteen arvonnan jälkeen loput osat olivat paljon helpompia, kun ei tarvinnut miettiä koteloon sopimista. Alkujaan pohdin Core i3 -prosessoria, mutta vaihdoin sen lopulta neliytimiseen Core i5-4590:een, kun hinnassa ei suurta eroa ollut, mutta suorituskyvyssä sitäkin enemmän. Myös näytönohjaimen valinta, onneksi, venyi kokoonpanon kasaamisen jälkeiseen aikaan. Nvidia kätevästi julkaisikin uuden GTX 970 -sarjan kortit, joissa virrankulutus ja täten myös lämmöntuotto on selkeästi alhaisempi, mutta tehoa löytyy silti enemmän.
Käyttöjärjestelmäksi asensin Windows 8:n, koska useimmat pelit sen vaativat. Lisenssiavaimen siirto vanhasta koneesta uuteen onnistui, joskin Microsoftin automaattisen tuoteaktivointi puhelinpalvelun kautta. Toimiva palvelu, mutta on ärsyttävää naputella ensin puhelimeen 48 numeroa ja sen jälkeen sanelusta 48 numeroa aktivointikenttiin.
Kaikki osat tilasin joko Jimms.fistä tai Verkkokauppa.comista riippuen kummassa osien saatavuus oli kohdillaan. Hinnoissa eri liikkeiden välillä ei ollut suuria eroja. Kokoonpanosta puuttuu vielä Asus Strix GTX 970 -näytönohjain ja todennäköisesti pari kappaletta Western Digital WD Red 4TB 3.5″ -kiintolevyjä.
Kokoonpanon CPU-Z:n tiedot ja SSD:n nopeustesti näyttävät seuraavilta. Saa nähdä kumpi ehtii ensin, Samsungin korjaus 840 EVOn hidastumiselle vai levyni vauhdin tippuminen 1/10 nopeuteen.
Kokoonpano osista valmiiksi
Mini-ITX -kokoonpanon kasaaminen oli hauska iltapuhde ja palikat mahtuivat helposti pieneen koteloon, vaikka johtojen osalta se on aika viidakko.
Scythe Kotetsu vs. Intelin boxed -jäähytKotetsun lämpöputketMini-ITX emolevy ja kasa alumiinirivastoja
Vielä on hyvin tilaa kotelossaJohtoviidakko hahmottuu
Kiintolevykelkka nyt GPU-reunassaVielä on tilaa 2 kehikolle
Ilman GPU:ta on hyvin tilaa johdoille
Pitää täydentää kuvia, kunhan GTX 970 saapuu ja hieman järjestellä sekä johdotusta että kiintolevykelkkojen sijaintia.
Suorituskyky (integroitu HD 4600)
Muutamia suorituskykytuloksia ajettuna vakioasetuksilla ja integroidulla näytönohjaimella.
Kesän ja alkusyksyn koneenrakennusprojektin lopputuloksena on suhteellisen pieni HTPC-kokoonpano, josta löytyy hyvät mediaominaisuudet, tilaa NAS-tyyppiseen käyttöön, sekä suorituskykyä myös hieman uudempienkin pelien pelaamiseen. Node 304 -kotelo mahtuu sopivasti TV-tason alle, eikä sen toimintaa sieltä kuule. Suorituskykyä riittää jopa integroidulla näytönohjaimella pelaamiseen, mutta erillinen näytönohjain tarvitaan uudempien pelien ja parempien grafiikoiden käyttämiseksi. Hintaa laitteistolle tuli hieman vajaat 800 euroa (ilman näytönohjainta).
