Formula 1 -lähetykset netistä näkyvät myös Linuxissa

Aiheesta kannattaa lukaista tuoreempi Formula 1 -lähetykset netistä 2009 -kirjoitus.

Kirjoitin aikaisemmin Formula 1 -lähetysten katsomisesta netistä Windowsissa ja sama onnistuu myös Linuxissa. Sopcastista on Linuxille tarjolla komentoriviltä toimiva ohjelma, jolla ensin haetaan videostreami, jota voidaan sitten katsella Mplayerilla tai Vlc:llä. Alkutoimenpiteet ovat hieman työläämmät verrattuna Windowsiin, mutta vain lopputulos merkitsee.

SopCastin komentoriviohjelman käyttämiseksi Linuxissa löytyy pääasiassa kaksi vaihtoehtoa. 1) käytetään SopCastin komentoriviohjelmaa ja määritellään kanava käsin tai 2) käytetään graafista käyttöliittymää QSopCastia ja klikkaillaan näkyviin halutut kanavat. Kolmantena vaihtoehtona olisi tietenkin SopCastin ajaminen Winen kautta, mutta se vaatii jo hieman enemmän virittämistä.

1) SopCastin tarjoaman Linux-ohjelman käyttäminen komentoriviltä vaatii hieman työtä, koska katsottavan kanavan osoite pitää määritellä käsin, eikä sopivaa kanavaa voi vaan klikkailla selaimesta kuten Windowsissa. Kanavan hakemiseksi ja katsomiseksi ajetaan ensin komento, joka on muotoa: ./sp-sc-auth sop://broker.sopcast.com:3912/<kanava> 3908 8908 > /dev/null &. Komennossa määritellään osoite, josta kanava löytyy, kanavan numero ja viimeiseksi portti (8908), johon ohjelma kanavaa lähettää. Tämän jälkeen voidaan katsella kanavaa suuntaamalla Mplayer osoitteeseen: http://localhost:8908/tv.asf. Kanavien numerot löytyvät MyP2P urheilukanava -sivustolta.

2) Käyttämällä QSopCastia eli SopCastin komentoriviohjelmalle löytyvää graafista käyttöliittymää, saadaan hieman samantyylinen liityntä ohjelman käyttöön kuin Windowsissa. QSopCastin käyttäminen Gentoossa on helppoa, sillä Gentoon Bugzillasta löytyy ebuildit sekä SopCastin binäärille että QSopCastille. Käytännössä QSopCast käyttää taustalla SopCastin komentoriviohjelmaa, hakee käyttäjälle kanavalistauksen ja tarjoaa napin halutun toisto-ohjelman kuten Mplayerin käynnistämiseksi. Ennen ohjelman toimimista piti tosin hieman korjata Bugzillasta löytyvää ebuildia, koska ebuildiin oli määritelty väärä hakemisto, josta SopCastin paketti löytyy. Käytettävyydeltään QSopCast on näppärämpi kuin komentoriviohjelma, mutta välillä kanavalistauksen hakemisessa tuntuu olevan vaikeuksia.

Urheilulähetysten katsominen ei ole kenties yhtä yksinkertaista Linuxissa kuin Windowsissa, mutta yhtä lailla toimivaa. Turkin Formula 1 -kisat näkyivät kelvollisesti, vaikka Star Sportsin tarjoama kuva tuntui olevan pikselimössömpi kuin viime kerralla SpeedTV:n kanavavirtaa katseltaessa. Parhainta tälläkin kertaa oli selostus, joka tarjosi jotain muutakin kuin yltiöpäistä hehkutusta. Kokonaisuutena F1-ajot olivat (tälläkin kertaa) kohtalaisen tylsää katsottavaa.

SopCastin tarjoamien kanavien kuvanlaatu vaihtelee, ollessaan parhaimmillaan kelvollista ja heikoimmillaan siedettävää. SopCastin kanavalistauksesta löytyy kaikenlaisia ohjelmia ja esimerkiksi luultavasti kiinan- ja englanninkielellä tekstitetty Linnunradan käsikirja liftareille oli laadultaan jo melkein hyvä. Ei toki lähelläkään edes television kuvanlaatua, mutta parempaa viihdettä kuin televisiosta yleensä.

SopCast ja Mplayer Kanavalista ja asetukset
QSopCast QSopCast

Luovuutta ja ideoita: design patterns

Välillä sitä ihmettelee, miten taiteilijat, graafikot, web-suunnittelijat ja muut luovan alan ihmiset onnistuvatkin tekemään oivaltavia ja upeita teoksia. Häikäiseviä luomuksia ei toki luoda tyhjästä, vaan luovuuskin on osaltaan soveltamista ja materiaalin keräämistä. Tietoisesti tai alitajuisesti.

Tietotekniikan aikakaudellakin luonnoslehtiö on yksi kätevimmistä välineistä tallettaa ideoita, mutta kehitys on tuonut myös ideointiin uusia tuulia. Kaikkea ei tarvitse eikä ole järkevää luoda uudelleen, vaan kannattaa hyödyntää suunnittelumalleja eli Design Patterneja. Vaikka suunnittelumalleja löytyy erilaisiin tarkoituksiin, olemme tällä kertaa kiinnostuneita web-suunnitteluun liittyvistä malleista ja idealähteistä.

John Hicks puhui @media-tapahtumassa aiheesta How to be a Creative Sponge ja käsitteli luovuutta ja sitä mistä niitä ideoita pursuaa. Esityksen materiaali on ladattavista sivuilta ja on mielenkiintoista selattavaa, vaikkei selostusta olekaan.

Chris Messina on kerännyt flickriin kokoelman: Design Patterns, joka sisältää web-suunnitteluun liittyviä erilaisia elementtejä kuten lomakkeita, navigointia, yläviitteitä, alaviitteitä ja kalentereita. Näppärää Web 2.0 -palvelun hyödyntämistä.

Yahoon Design Patterns -kokoelma tarjoaa web-käyttöliittymiin ja toiminnallisuuksiin liittyvistä asioista havainnollistavaa animaatiota ja selitystä. Yahoolta löytyy myös avoimen lähdekoodin käyttöliittymäkirjasto web-sovellusten toteuttamiseen käyttäen muun muassa DOM-skriptausta, DHTML:ää ja tietenkin AJAXia.

Aiheesta löytyy Internetistä paljon materiaalia ja jokainen suunnittelija luo omat ideoidensa ja luovuutensa lähteet. Eri asia onkin, miten kaiken materiaalin hallitsee.

Formula 1 -lähetykset netistä

Aiheesta kannattaa lukaista tuoreempi Formula 1 -lähetykset netistä 2009 -kirjoitus.

Testasin tänään ensimmäistä kertaa netistä streamattua Formula 1 -lähetystä ja kokemus oli positiivinen. Koko kisa tuli nähtyä mainiosti ja selostus oli kerrankin asiallista. Ainoina negatiivisina puolina voi mainita kuvanlaadun ja kisan lopputuloksen.

Myp2p-sivustolta löytyy listattuna P2P-urheilukanavien ohjelmistoja ja linkit eri ohjelmien nettistreameihin, joten urheilulähetyksen katsominen netistä on helppoa. Testasin p2p-ohjelmista SopCastin ja TVU:n, joista SopCast tuntui toimivammalta. Media Player tarvitsi vielä "performance"-asetusten nollauksen ja Core AAC -koodekit.

Formula 1 -lähetystä oli tarjolla SopCastille Embedded- ja StarSports-kanavilta, joista molemmat vaikuttivat hyviltä. Valitsin Embedded-kanavalta lähetetyn jenkkiläisen Speed-kanavan streamin, joka toimi kahden megan nettiyhteydellä mainiosti. Kuvanlaatu oli kelvollista hieman suurennettunakin, joskin tekstit pikselöityivät, ja ääni kuului selkeästi pienen huminan kera. Mainoskatkoja olisi toki voinut olla hieman vähemmän, mutta ei juuri parane valittaa. Nopeasti testattuna myös StarSports-kanava tuntui toimivan ihan hyvin.

Lukuun ottamatta nettistreamin kuvanlaatua, joka ei tietenkään ole television kuvanlaadun kanssa vertailukelpoinen, on nettilähetyksen katsominen hyvä korvike MTV3:n kanavapaketille. Voittaa selkeästi jälkilähetyksien katsomisen. Lisäksi, kun Speed-kanavan selostajat olivat huomattavasti miellyttävämpiä kuunnella, kuin MTV3:n Oskari Saari, puhumattakaan jälkilähetyksen Matti Kyllösestä. Eräät sentään hallitsevat työnsä, eivätkä suolla aivan mitä tahansa puppaa.

Wikigroaning ja asiat tärkeysjärjestykseen

Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä oli lyhyehkö artikkeli Wikigroaning-huvittelusta, Hesarin vapaasti suomentamana wikitaivastelusta, ja asioita pistettiin niin sanotusti tärkeysjärjestykseen.

Ideanahan on valita ensin Wikipedian artikkeli, josta normaalit lukijat voisivat olla kiinnostuneita, kuten "Maa (planeetta)". Toisena valitaan artikkeli, joka on pidempi, mutta samalla suurelle yleisölle aivan merkityksetön, kuten "World of Warcraft". Tämän jälkeen vertaillaan artikkeleiden sanamäärää ja tyyliä, jolla artikkelit ovat kirjoitettu.

Ei eri Wikipedia-artikkeleiden sanamäärässä mitään erikoista sinällään ole, mutta kun eri artikkeleita vertailee, huomaa ovelan trendin. Aiheista, jotka ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä ja aiheeltaan suurelle yleisölle kiinnostavia, on usein kirjoitettu lyhyesti ja niukasti, kun taas vastaavasti useille ihmisille aivan turhanpäiväisistäkin aiheista on kirjoitettu runsaasti ja artikkeli on luotu ammattimaisesti.

Hieman huvittavaa ja tavallaan osoittaa asioiden tärkeysjärjestyksen, ainakin Internet-maailman näkökulmasta. Esimerkin mukaan Dart Vader on merkittävämpi mies kuin Martti Ahtisaari ja teekkarilakki tärkeämpi kuin avioliitto. Wikipedian itsensä mukaan tyypillinen tekijä on "nuori, luonnontieteitä opiskeleva mies".

Wikipedia on siis tekijöidensä näköinen.
- Helsingin Sanomat, Jussi Pullinen

Erilaisia enemmän tai vähemmän hauskoja artikkeli-pareja ja selostuksen aiheesta voi lukea
Something Awfulin kirjoituksesta ja lisää artikkeli-pareja löytyy toisesta kirjoituksesta. Hieman harmillisesti artikkelien vastakkainasettelut ovat vain linkkejä Wikipediaan ja sanojen laskeminen ja niin sanotun "nörttiasteen" määrittäminen jää lukijan tehtäväksi. Kun sanojen laskeminenkin onnistuu niin kovin helposti.

Muutamia poimintoja Something Awfulin listasta (aihe ja pituus merkkeinä):
"Latin" 84 879 vs. "Klingon" 85 930
"Marine" 18 233 vs. "Imperial stormtrooper" 75 255
"Girlfriend" 23 117 vs. "Video games" 84 222
"Archaeology" 98 403 vs. "Indiana Jones" 61 673
"Reality" 59 667 vs. "The Matrix" 102 331
"Meiji period" 55 381 vs. "Rurouni Kenshin" 14 577
"Saber" 28 849 vs. "Lightsaber" 128 654

"Harmittavasti" muutamat hauskat aiheet osoittautuivat sittenkin tylsiksi, eli normaali artikkeli voitti huuhaa-artikkelin.

Kuukausiliitteessä esimerkkeinä suomenkielisessä Wikipediasta annettiin muun muassa (aihe ja pituus sanoina):
"Maa (planeetta)" 1 439 vs. "WoW" 6 876
"Martti Ahtisaari" 434 vs. "Darth Vader" 2 161
"Ruotsi" 1 495 vs. "Gondor" 2 366
"Feminismi" 1 119 vs. "Yläosattomuus" 1 278
"Avioliitto" 648 vs. "Teekkarilakki" 895
"Muhammed" 684 vs. "Steve Jobs" 1 597
"Jeesus" 3 112 vs. "Elvis" 3 142
"Aleksis Kivi" 815 vs. "Linus Torvalds" 2 207
"Puolustusvoimat" 814 vs. "Demoskene" 2 758
"Mainilan laukaukset" 255 vs. "Roswellin tapaus" 1 184

Aiheeseen liittyen löytyy toki jo ilmeisen nopeasti kasaan kyhätty Wikigroaning-vertailupalvelu, joten sanoja ei tarvitse itse laskea. Web-palikka vertailee valitettavasti vain englanninkielistä Wikipediaa ja palvelun vertailutoiminnossa olisi paljon kehitettävää. Palvelulla on ongelmia muun muassa yleisen käytettävyyden suhteen, linkkien tarjoamisessa hakuihin ja sellaisessakin perusasiassa kuin käyttäjän syötteiden tarkistuksessa. Ei näin.

Google Reader Theme vapaaksi ja 1.0 versio

Hickdesignin suunnittelema Google Reader Theme päivittyi versioon 1.0 ja samalla muuttui avoimeksi: "do what you like with them" -luvalla.

Jon Hicks kirjoittaa, että on nyt tyytyväinen teemoihin ja aikaa Googlen Readeriin tekemien muutosten korjaamisen ei liiemmälti ole. Alkuperäinen tarkoitus oli luoda jotain itselle, joka on nyt täytetty. Samalla myös muut saivat mainion teeman Google Readeriin.

"Feel free to re-distribute them anywhere you like, whether slightly tweaked or massively altered. They’re yours to do with as you please! Give them a good home and let me know what do with them (hopefully something better!)"
- Jon Hicks

Teema on mielestä huima parannus verrattuna Googlen oletusteemaan. Toivoisikin, että joku pitäisi teemaa ajantasalla ja tarvittaessa lisäisi tarvittavat muutokset, joita Google Readeriin tekee. Esimerkiksi tällä hetkellä Trends -linkki on ilman kuvaketta ja varmasti lisää muutoksia on tulossa.

WebKit-selaimen asentaminen ja käyttö Windows- ja Linux-ympäristöissä: melkein kuin OS X:n Safari

Monday By Noon -blogi kirjoittaa WebKit -selaimen kääntämisestä Linuxille Qt-kirjaston kanssa. Koska tällä hetkellä pääkäyttöjärjestelmäni on vaihteeksi Windows XP, tuli mieleen kokeilla WebKit -selaimen kääntämistä Windowsin puolella. Linuxissahan se näytti onnistuvan helposti.

WebKit on avoimen lähdekoodin web-selainmoottori. WebKit nimellä tunnetaan myös Mac OS X:n järjestelmäympäristön versio kyseisestä moottorista, jota käytetään muun muassa Mac OS X:n Safari, Dashboard ja Mail -sovelluksissa. On kuitenkin huomattava, että Safari ja WebKit ovat kaksi täysin eri asiaa; Safari on selain, joka käyttää WebKitiä sivujen renderöimiseen. WebKitin HTML ja JavaScript koodit ovat saaneet alkunsa KDE -projektin KHTML ja KJS kirjastoista ja joitain WebKitiin tehtyjä muutoksia ja korjauksia nähdään myös KHTML:n koodissa.

Ennen WebKit-selaimen kääntämistä testasin Monday by Noon -blogikirjoituksen kommenteissa viitattua Swift -selainta Windowsille, joka käyttää moottorinaan WebKitiä. Swift on kehitysasteeltaan vasta 0.2 alpha ja osoittautuikin epävakaaksi. Myös selaimen perusominaisuuksissa oli suuria puutteita, eikä kestänyt kauaa, kun jo sain Swiftin kaatumaan. Jutun kommenteissa hieman viitattiin, että Swift näyttäisi CSS-renderöintivirheet samalla tavalla kuin Safari, mutta en tätä itse testannut. Jos kommentti pitää paikkansa, on Swift helppo, joskin tässä vaiheessa vielä epävakaa testiselain www-sivujen ulkonäön tarkasteluun.

Seuraavaksi testivuoroon WebKitin kääntäminen Windowsissa ja nopea katsaus Googlen löytämiin tuloksiin tarjosikin WebKitin Wikistä löytyvät ohjeet WebKitin kääntämiseksi Windowsissa, käyttäen cygwiniä ja muutamia tarvittavia lisäkirjastoja.

Windowsissa WebKitin kääntäminen vaati hieman pohjustusta muun muassa cygwin -ympäristön asentamisessa, mutta ohjeet olivat selkeät. Lisäksi tarvittiin WebKit -projektin checkout, eli lähdekoodien hakeminen, versionhallinnasta, muutamia lisäkirjastoja asennusskriptillä, muutaman paketin lataaminen ja lopulta kaikki tarvittavat materiaalit olivat valmiina. Kun vielä kääntämiseen oli tarjolla valmis skripti cygwiniä tai Visual Studio -projektia käytettäessä, tarvitsi vain aloittaa kääntäminen haluamallaan tavalla.

Rivit vilisivät ruudulla, kun kääntöprosessi sulatteli lähdekoodeja, mutta koska mikään ei ole koskaan liian helppoa, antoivat sekä cygwinissä että Visual Studiossa ajettu kääntö saman vastauksen: "Build failed". Ei onnistu. Liian helpoltahan tämä jo vaikuttikin.

Windows-arpa oli tällä erää kokeiltu ja tyhjähän sieltä paljastui. Kääntö aiheutti vielä sen verran runsaasti virheitä ja varoituksia, ettei mielenkiinto eikä aika riittänyt niiden tutkimiseen. Vaihtoehtona oli vielä WebKitin kääntäminen Linuxille Qt-kirjaston kanssa ja Linux-arvan katsomisen vuoro. Samalla tämän kirjoituksen otsikkokin muuttui aiheen lipsuessa Windowsista Linuxiin.

Linuxiin löytyikin jo valmiit ohjeet, joten terminaali auki, tarvittavien lisäkirjastojen asennus ja kääntö käyntiin annettujen ohjeiden avulla. Rivit vilisivät ruudulla, kunnes kääntö pysähtyi virheeseen. Ongelmaan auttoi WebKitin Wikistä lötyvän "Building the Qt port on Linux" -kirjoituksen ohjeet muutamiin yleisiin käännösongelmiin. Tämän jälkeen WebKit kääntyikin ongelmitta. Vielä LD_LIBRARY_PATHin asettaminen osoittamaan "WebKit/WebKitBuild/Releases/lib/"-hakemistoon, jotta QtLauncher löysi libWebKitQt:n ja selain oli käynnissä. Vaikka ohjeet olivat tehty käyttäen Ubuntua, onnistui kääntäminen samoilla ohjeilla myös 64-bittisessä Gentoossa.

Ei siis WebKit-selainta Windowsille, ohjeista huolimatta, vaan WebKit Linuxille. Voi hyvinkin olla, että tekiessäni checkoutin, oli kyseinen versio jostain hajalla ja ei siksi kääntynyt Windowsissa. Toisaalta veikkaan, että käyttäjässä oli vikaa. Onneksi kääntöprosessi on tehty kohtalaisen helpoksi, joten kääntämistä voi yrittää myöhemminkin vain parilla klikkauksella.

Linuxissa Qt-kirjastoa käyttävä WebKit on käytettävyydessä jotakuinkin hieman samaa tasoa, kuin aikaisemmin mainitsemani Swift-selain Windowsissa: näyttää web-sivut safarimaisesti ja sivuhistoriassa voi liikkua eteen- ja taaksepäin. Ja siihen selaimen toiminnallisuus rajoittuukin. Ulkoasukin on karu, sisältäen vain muutamat navigointinapit ja osoitekentän. Kokonaisuutena Swift tarjoaa kuitenkin parempaa selausta välilehtien ja viimeistellymmän ulkoasunsa ansiosta.

Odotin Linuxissa toimivalta WebKitiltä hieman enemmän, mutta kuten aikaisemmin kirjoitin, WebKit ja Safari ovat kaksi eri asiaa. Mielikuvat liikkuivat Safarimaisessa selaimessa, mutta sain pelkän selainmoottorin ja pari hassua nappia. Ohjesivuilla oli kyllä ruudunkaappauksia, mutta jotenkin sivuutin koko asian.

Periaatteessa WebKit-moottorilla Windowsissa tai Linuxissa renderöidyn web-sivun pitäis näyttää samalta kuin OS X:n Safarissa, mutta käytännössä tämä ei välttämättä toteudu. WebKitiä voi kuitenkin soveltaa nopeaan testaukseen, jos Safaria ei ole saatavilla. Linuxissa myös Konqueror, joka käyttää myös WebKitin pohjana olevaa KHTML-moottoria, soveltuu web-sivujen testaamiseen ja lukemani perusteella näyttää sivustot Safarimaisesti lomakkeita lukuunottamatta.

Parhain ja varmin testitulos web-sivujen testauksessa saavutetaan kuitenkin käyttämällä autenttista OS X -ympäristöä, virtualisoiden tai ilman. WebKit on kuitenkin vain osa Safarin tarjoamaa kokonaisuutta.

Lisäys 17.7.2007:
Apple julkaisi kesäkuussa WWDC:n yhteydessä Safari-selaimensa myös Windowsille. Nyt ei ole enää ei ole tarvetta viritellä WebKitiä ihan vain web-sivujen testaamiseksi. Safari 3 Public Beta tosin käynnistyi hieman ontuen, kun Windows-versiossa oli ikäviä toimivuusongelmia. Varsinaista Beta-tasoa.

A List Apart: The Web Design Survey 2007

I Took The 2007 Survey

A List Apartin "The Web Design Survey 2007" kyselee web-suunnittelijoilta ammattiin liittyviä oleellisia tietoja kuten ammattinimikettä, taitoja, koulutustaustaa ja tietoja työstä.

Jos siis olet web-suunnittelija ja sattumalta huomasit tämän kirjoituksen, tai oletettavasti luit kyselystä suoraan A List Apartin sivuilta, kannattaa kyselyyn vastata toukokuun 22. päivään mennessä. Kyselyssä on noin 37 kysymystä ja vastaaminen ei vie montaa minuuttia.

"People who make websites have been at it for more than a dozen years, yet almost nothing is known, statistically, about our profession. Participate in our first annual survey to increase knowledge of web design and boost respect for the profession." A List Apart

Vuosittainen kysely järjestetään ensimmäistä kertaa ja palkintoina vastanneiden kesken arvotaan lippu Jenkeissä pidettävään "An Event Apart" -tapahtumaan (majoitus tai matkat eivät sisälly), 30GB iPod, USB-muistipalikka ja A List Apart t-paita.