MySQL:n käyttöönotto aloittelijoille

Reallylinux.comissa on hyvä artikkeli MySQL:n käyttöönotosta Linuxissa. ”So You’d Like To Use MySQL – Getting Started with the World’s Most Popular Open Source Database” esittelee lyhyesti MySQL tietokannan ja antaa ohjeita asennukseen (rpm, binaarit ja lähdekoodi) ja lyhyet vinkit toimenpiteistä, mitä pitää tehdä ennen käyttöönottoa.

Ihan hyvä artikkeli vähemmän Linuxia käyttäneille. Artikkeli mainitsee jakelupakettien kautta saatavat MySQL-paketit, mutta kehottaa käyttämään MySQL:n omia paketteja nopeamman päivitystahdin vuoksi. On silti syytä pysyä jakelupakettien pakettijärjestelmän (mm. apt-get, portage, YaST, yum, up2date) omissa MySQL-paketeissa, sillä yhteensopivuus järjestelmän kanssa on parempi (init-skriptit, logitus jne.)

Artikkeli on ihan hyvää luettavaa, jos MySQL ja tietokannat eivät ole tuttuja ja suunnittelmissa on tietokannan asentaminen nurkassa nököttävälle Linux-purkille.

MySQL ei ole ainoa olemassa oleva tietokanta, mutta ehkä se helpoiten alkuunpäästävä ja ohjelmien tuki on hyvää. Toinen mainio vaihtoehto on myös PostgreSQL. Tehokkuudesta ja nopeuseroista ja tuen laajuudesta en lähde tässä spekuloimaan. Molemmille on hyvät dokumentoinnit verkossa, joilla pääsee alkuun.

Torstain linkkivinkit

Energiansäästötila säästää sähköä

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on selvittänyt toimistolaitteidensa sähkönkulutusta sekä keinoja sen vähentämiseen.

Tutkimuksen mukaan toimisto- ja atk-laitteissa on valmius monipuolisiin energiansäästömahdollisuuksiin, mutta niitä ei useinkaan tunneta, eikä niitä ole otettu tehokkaasti käyttöön. Selvityksen perusteella suurimmat säästöt saadaan aikaan tietokoneiden, näyttöjen ja kopiokoneiden energiansäästöasetuksilla sekä valitsemalla vähän energiaa kuluttavia laitteita kuten litteitä näyttöjä. Muutamissa laitteissa kulutus väheni useita kymmeniä prosentteja ja esimerkiksi kuvaputkinäytöissä jopa puolet.

Myös Digitoday uutisoi aiheesta, joka tuntuu hieman itsestään selvyyden toistelulta. Energiaa säästämällä virrankulutus laskee ja sähkölasku pienenee. Rivien välistä pystyi kuitenkin lukemaan, että selvitys oli virransäästöominaisuuksien käyttämisestä ja tehokkaiden asetusten löytämisestä toimistoympäristössä.

Jopa maalaisjärki sanoo, että energiaa säästämällä sitä yleensä myös säästyy. Jos asian vielä tieteellisesti ja empiirisin kokein todistaa, niin sen täytyy olla totta :)

Vedenkeitin tekstiviestiaktivoinnilla

gsm-teekeitin

Britit ovat tuotteistaneet vedenkeittimen, joka kytkeytyy päälle matkapuhelimen tekstiviestillä. Teevalmistaja PG Tipsin ja matkapuhelinoperaattori Orangen yhteishankkeessa kehitetty ReadyWhenUR-keitin tulee myyntiin tammikuussa.

Vekottimessa on sisäänrakennettuna vastaanotin, joka aktivoituu tekstiviestillä. Tämä taasen aktivoi mekaanisen vivun, joka käynnistää keittimen.

Teevalmistaja uskoo vekottimen lopettavan perheriidat siitä, kenen kontolla keittimen käynnistäminen on. Ihmisille jää enemmän aikaa istuskella töllöttimen ja suosikkisarjojensa ääressä. (via digitoday.fi)

Olisihan se kivaa, jos koulusta tullessa voisi tekstiviestillä laittaa aamulla täytetyn kahvinkeittimen (suomalaiset ovat kahvi-ihmisiä) päälle ja kotiin tullessa vasta keitetyn kahvin tuoksu tervehtisi jo ovella. Aikaa säästyisi kymmeniä minuutteja, jotka voisi tuhlata sohvalla makoiluun ja kahvin nauttimiseen.

Herää tietenkin kysymys, miten keittimen täyttäminen, kuppiin kaataminen ja teen haudutus onnistuvat TV:n äärestä. Joskus se keitin pitää kuitenkin täyttää. Sonyn teenkeittäjärobottia odotellessa :)

Finder ja piilotetut tiedostot

Applen OS X on tunnettu helppokäyttöisyydestään, mutta helppokäyttöisyydellä on myös negatiiviset puolensta. Kokeneena tietokoneen käyttäjänä muutamat Mac OS X:n ominaisuudet tuntuvat hieman omituisilta. Vaikka tarkoituksena on piilottaa käyttöjärjestelmän monimutkaisuudet loppukäyttäjältä, voisi silti edistyneille käyttäjille tarjota mahdollisuus laajempaan käyttöliittymään.

Linuxissa on usein asetustiedostot (kuten .bashrc, .torsmorc jne.) piiloitettu ”.” -etuliitteen alle, jotka ovat vakiona piilossa ja näkyvät tiedostonhallinnasta ne erikseen sallimalla (”show hidden files”). Myös OS X:ssä on piiloitettuja tiedostoja, mutta Finder ei tarjoa helppoa vaihtoehtoa niiden näyttämiseen. Toki aina voi käyttää konsolia, mutta Finder on jossain tapauksissa näppärämpi.

Onneksi OS X:lle on tarjolla paljon vinkkejä ja hyviä sivustoja, joilta etsiä tietoa ongelmaa. Ei tarvinnut montaa linkkiä Googlessa selata, kun eteen tuli OS X FAQ:n päivän vinkki: The Finder II – Show Hidden Files.

Ratkaisu oli lyhykäisyydessään seuraava: avaa spotlightillä etsien ”com.apple.finder”-tiedosto, vaihda kohdassa ”AppleShowAllFiles NO” arvoksi TRUE ja käynnistä Finder uudestaan (alt+omena+esc ja relaunch finder).

Piilotettujen tiedostojen piilottaminen on tehty ihan syyllä, sillä harvoin normaali käyttäjä tarvitsee niitä näkyvillä (jos laisinkaan). Itse kyllä kaipaisin Finderiin arvoa, josta piilotetut tiedostot voisi laittaa näkymään hieman helpommin.

Hesarin tiedeblogi

Media on löytänyt blogit uutena media-alana ja blogistanissa on ollutkin puhetta yritysten mainosblogeista ja muista ”ei niin perinteisistä” blogeista. Myös Helsingin Sanomat on laajentanut tarjontaa ja Hesarin sivuilla oleva Tiede -osio löytyy myös nyt netistä Kvarkeista galakseihin -blogin muodossa. Tarkemmin sanottuna blogi toimii Tiede -osion jatkeena.

Kvarkeista galakseihin -blogissa Helsingin Sanominen tiedetoimittajat Marko Hamilo ja Timo Paukku kirjoittavat tieteestä ja tiedeuutisista. Miehet kirjoittavat: “Yksi tiedesivujen blogien tarkoitus on mielestäni laittaa verkkoon luettavaksi aineistoa, joka ei sovi lehteen.” Eli hieman kuin usean tietokonelehden nettijatkot -osio, mutta enemmän (tai vähemmän) tieteellinen.

Menee ehkä hieman mainostuksen puolelle, mutta itse pidän tiedetoimittajien kirjoittelua ihan viihteellisenä tarjontana blogimaailman sekametelisopassa. Lisäksi tarjolla on hyvä linkkilista tiedesivustoille, kattaen eri tieteenalojen uutis- ja lehtisivustot.

14 viritysohjetta

Tietoviikossa 22.9.2005 Jyrki Lehtola kirjottaa kolumnissaan lehtien vuodenaikojen mukaan toistuvista vakioaiheista. Eroon kesäkiloista, ryyppyputken päättäminen, syksyn kenkämuoti, makkaratesti, oluttesti, ukkoselta suojautuminen ja tietokonelehtien miten saada kone nopeammaksi, windowsin virittäminen, hakukoneiden tehokas käyttö ja niin edelleen.

Koska Tietoviikko on hieman erilainen it-alan lehti, luonteeltaan ja lukijakunnaltaan, tarjoaa Lehtola 14 viritysohjetta, joilla saat parhaat tehot irti koneestasi ja elämästäsi. Viritysohjeet vapaasti lainattuna kuuluvat seuraavasti (ja omat kommenttini):

  1. Sähköpostin liitteenä oleva videotiedosto, jonka lataamiseen menee liian kauan. Olet ladannut videoliitteitä jo 1842 kappaletta, ja mitä hyötyä tai iloa niistä on ollut? Älä edes harkitse nopeampaa adsl-yhteyttä, vaan jätä tiedosto lataamatta.
  2. Blogin sivut näyttävät selaimessasi sotkuisilta, etkä saa niistä kunnolla selvää, sulje kone, avaa kirja ja onnittele itseäsi siitä, että taas jäi yksi blogi lukematta. (hyvä kirja pitää mielen virkeänä)
  3. Markkinointiosaston uuden työntekijän googlaaminen ei ole järkevää ajankäyttöä. Samaan lopputulokseen pääset, kun sanot ”Hei, mulla on kaksi lippua tietokonemessuille, haluaisitko lähteä mukaan?” ja samalla olet saanut levitettyä iloa lähipiiriisi. (verkostoituminen on IN ja OUT)
  4. On aika sijoittaa rahat turvaan valtion obligaatioihin, kun kymmenissä eri it-firmoissa ollut tuttusi on saanut ”killeri-idean”, ja kysyy rahallista kiinnostustasi. (veikkaamatta et voi voittaa)
  5. Vaikka windowsissa on Rekisteri, ei se tarkoita että sinun täytyisi mennä sorkkimaan sitä.
  6. Jos koneessa ei ole mitään vikaa, sitä on turha virittää nopeammaksi. Minne sitä on oikein kiire? Nettisivuille, joissa kerrotaan koneen virittelystä? (säätö on ikuista)
  7. Jos kuitenkin tunnet tarvetta kotikoneen virittelyyn, ajattele ainakin ensin perhettäsi ja kustanna heidät virittelyn ajaksi pois seuraamasta hermojesi nopeaa luhistumista. (ai mikä perhe?)
  8. ”Joskus kuluu liki minuutti ennen kuin yliviritetty koneeni saa ladattua kaikki asetuksensa ja on käyttövalmis. Mikä koneessani on vialla?” on sen tason huoli, ettei kenenkään tulisi humaanisuuden nimissä päästää sellaista suustaan. (iBook herää unesta alle kolmeen sekunttiin)
  9. Älä päästä Trivial Pursuit -peliä pelatessa vastausvuorossa olevaa vessaan 3g-puhelimen kanssa.
  10. Aikuinen saa omistaa korkeintaan kolme mp3-soitinta (se ensimmäinen, hidas ja kömpelö; se toinen, jonka voi ottaa mukaan lenkille, sekä iPod). Jos mp3-soittimia on enemmän, huolenaihe on ihan jossain muualla kuin mp3-soitinten tuotekehittelyssä.
  11. Toisen koneelle ei saa mennä lupaa kysymättä. Monikaan ystävyys- tai työsuhde ei ole valmis kestämään tietoa kaverista, jolla on vähän liian tulisia mielipiteitä Big Brotherin kilpailijoista. (onko BB:llä muka katsojia?)
  12. Pura baari-illan jälkeen kännykkäsi osiin ja sotke tietokoneesi internetyhteys. Aamulla olo tuntuu kirkkaalta.
  13. Kahdeksan megapikselin digivalokuvat kuolaavasta jälkikasvusta ovat jo liioittelua.
  14. Kun sanoin, että voisi katsella jonkun videon, en missään nimessä viitannut niihin harjoitelmiin, joita olet digivideokamerallasi kuvannut.