Kuukausi: elokuu 2007

WordPressin lisäosat ja uusien versioiden seuraaminen

WordPressille on saatavilla useita lisäosia, mutta lisäosien uusien versioiden seuraaminen on hieman hankalaa. Päivittyneistä lisäosista löytyy kyllä listaus, mutta sen seuraaminen käytössä olevien lisäosien osalta on hankalaa. Useat lisäosat eivät välttämättä tarvitsekaan päivittämistä, mutta aina voi löytyä yllättäviä ongelmia tai kehittyneitä ominaisuuksia. Tähän mennessä ainut keino lisäosien päivittymisen seuraamiseksi onkin ollut muistettaessa klikkailla lisäosien linkkejä ja vertailla versionumeroita.

Tähän on kuitenkin tulossa parannusta WordPress 2.3 -version myötä, joka on suunniteltu julkaistavaksi syyskuun 24. päivä. WordPressin 2.3 -versiossa uusina ominaisuuksina löytyy muun muassa lisäosien ja ytimen päivitysilmoitukset, tuki tägeille, nopeampi javascript ja SEO-ystävällinen uudelleenohjaus.

Uudesta versiosta julkaistiin pari päivää sitten ensimmäinen Beta-versio ja nopeasti testausympäristössä testattuna näytti toimivan ihan hyvin, tosin ilman sisältöä ja kaikkia lisäosia. Uudet toiminnallisuudet ovat kuulemma vielä raakileita ja Betan käyttämistä suositellaankin käyttäjille, jotka ovat valmiita painimaan PHP-ongelmien kanssa ja täyttämään vikatikettejä.

Saa nähdä miten nuo lisäosien ja ytimen päivitysilmoitukset käytännössä toimivat. Soksista löytyy 17 eri lisäosaa, joista arviolta seitsemän on sellaista, joiden päivittymisestä olisin kiinnostunut.

Testattaessa, ilmoitus Akismetin uudesta versiosta näkyi lisäosien kohdalla:

WP 2.3 Beta 1 ja Akismet päivitysilmoitus

Suomenkielinen Voikko-oikoluku, Linux ja OpenOffice.org

Testailin vuosi sitten Linuxissa Voikko-oikolukua, joka tarjoaa avoimen lähdekoodin oikolukua ja tulee korvaamaan suljetumman Soikko-oikoluvun. Kyseiset testit eivät sujuneet kovin lupaavasti, mutta vuoden aikana on tapahtunut kehitystä. Voikko on käännettävissä lähdekoodista Windowsille, Linuxille ja Mac OS X:lle, mutta edelleen parhain tuki löytyy Linuxille. Windowsille on saatavilla valmis asennuspaketti OpenOffice.orgia varten.

Linuxissa Voikon käyttö onnistuu helposti Debianissa, Ubuntussa ja Mandrivassa, joissa oikoluku tulee jakelun mukana ja OpenSUSEen löytyy valmiit asennuspaketit. Gentoolle ja Fedoralle on vastaavasti saatavilla kokeelliset asennuspaketit. Gentoo-käyttäjän näkökulmasta vaikuttaa siis hyvältä.

Gentoohon tarvittavat kokeelliset ebuildit löytyvät Gentoon Finnish -projektin ohjelmistohakemistosta (overlay). Uuden ohjelmistohakemiston asettaminen Gentoon Portageen onnistuu käyttämällä Layman-ohjelmaa, joka automatisoi muun muassa ebuildien hakemisen ja hallintaan tarvittavat asiat. Gentoon globaalista overlay-listasta löytymättömän overlayn tiedot lisätään tekemällä tiedot sisältävä xml-tiedosto ja lisäämällä tiedot sen sijainnista Laymanin asetustiedostoon. Tämän jälkeen voidaankin lisätä finnish-overlay Laymanin hallintaan (layman -a finnish), joka samalla hakee siihen liittyvät ebuildit.

Tarvittavan ohjelmistohakemiston lisäämisen ja pakettien hakemisen ohessa lisäsin Gentoon USE-asetuksiin ”tmispell”, jolla saadaan ispell käyttämään tmispell-liityntää. Tämän jälkeen kaikki olikin valmiina voikko, openoffice-voikko ja tmispell -ohjelmien kääntämiselle, joka sujuikin onnistuneesti. Vuoden takaiseen testailuun verrattuna lopputulos oli selkeästi parempi, tosin tällä kertaa käytössäni oleva Linux oli muuttunut 64-bittisestä 32-bittiseksi. Myös 64-bittisessä ympäristössä paketeista kääntyivät openoffice-voikko:a lukuunottamatta kaikki tarvittavat. OpenOffice.orgilla on hieman ongelmia laajennusten asennuksen suhteen.

Nyt Voikko-oikoluku on käytössä oikolukua tukevissa ohjelmissa kuten OpenOffice.orgissa ja suomenkielisen oikoluku -laajennuksen asentamisen jälkeen myös Firefoxissa ja Thunderbirdissä, joissa on nyt mahdollista käyttää Soikkoa tai Voikkoa. Verrattuna pelkän Soikon asentamiseen OpenOffice.orgille, on ainakin Gentoossa Voikon kääntäminen ja asentaminen hieman työläämpää, mutta vain lopputulos ratkaisee. Lisäksi Voikkoa käyttämällä oikoluku saadaan samalla moneen muuhunkin Ispell-oikolukua tukevaan KDE-ohjelmaan.

OpenOffice.org ja tiedostojen käyttö NFS:n ylitse

OpenOffice.org on kelpo toimisto-ohjelma, mutta toimivuudesta löytyy välillä ovelia ominaisuuksia. Tällä kertaa OpenOffice.org Writer ei halua avata NFS:llä jaettuja tiedostoja kirjoitus-tilaan, vaan käsittelee tiedostoja vain luku-tilassa. Tähänkin ominaisuuteen taisin törmätä jo aikaisemmin, mutta jo kertaalleen unohdin miten asian ratkaisin.

OpenOffice.orgin ja NFS:llä jaettujen tiedostojen ongelmasta löytyy keskustelua LinuxQuestions.org -foorumilta ja OpenOffice.orgin -foorumilta ja ongelmaan on ilmeisesti kaksi ratkaisua. Ratkaisu 1) on vaihtoehdoista parhain.

1) Saadaan tiedostojen lukittuminen toimimaan eli NFS:n rpc.statd on toiminnassa sekä palvelimella että asikas-koneessa. Omalla kohdalla tämä tarkoittaa käytännössä NFS-levyjakojen liittämistä uudelleen (/etc/init.d/nfsmount restart).

2) Muokataan soffice-tiedostoa ja kytketään tiedostojen lukot pois päältä. Gentoossa soffice löytyy hakemistosta /usr/lib/openoffice/program/soffice. Kyseisestä tiedostosta etsitään alla olevat rivit, jotka kommentoidaan pois:

# file locking now enabled by default
SAL_ENABLE_FILE_LOCKING=1
export SAL_ENABLE_FILE_LOCKING

Tiedosto-lukkojen poistaminen on periaatteessa turvatonta, mutta yhden käyttäjän ympäristössä ei NFS:llä jaettuun tiedostoon ole pääsyä kuin itsellä. Ilmeisesti myös NFSv4:n käyttäminen korjaisi tiedostojen lukkojen kanssa olevat ongelmat, mutta tällä hetkellä NFSv4 on merkitty kernelissä vielä kokeelliseksi ominaisuudeksi. Parempi luottaa tiedostojärjestelmiin liittyvien asioiden kanssa testattuihin ominaisuuksiin ja NFSv3:een.

Päivitys, 5.9.2007:
Ilmeisesti ongelma OpenOffice.orgin ja NFS:n kanssa ei ollutkaan OOo:ssa, sillä hieman lisää testailtuani ja planeettojen osuessa oikeaan asentoon, tiedostolukot alkoivat toimia ihan normaalisti. Enää ei tarvitse uudelleen liittää NFS-levyjä, vaan statd hoitaa homman suoraan startista. Perinteisesti, heti kun asiasta valitettaa tai tässä tapauksessa kirjoitettaa, ongelma mystisesti häviää.

Formula 1 -lähetykset netistä näkyvät myös Linuxissa

Aiheesta kannattaa lukaista tuoreempi Formula 1 -lähetykset netistä 2009 -kirjoitus.

Kirjoitin aikaisemmin Formula 1 -lähetysten katsomisesta netistä Windowsissa ja sama onnistuu myös Linuxissa. Sopcastista on Linuxille tarjolla komentoriviltä toimiva ohjelma, jolla ensin haetaan videostreami, jota voidaan sitten katsella Mplayerilla tai Vlc:llä. Alkutoimenpiteet ovat hieman työläämmät verrattuna Windowsiin, mutta vain lopputulos merkitsee.

SopCastin komentoriviohjelman käyttämiseksi Linuxissa löytyy pääasiassa kaksi vaihtoehtoa. 1) käytetään SopCastin komentoriviohjelmaa ja määritellään kanava käsin tai 2) käytetään graafista käyttöliittymää QSopCastia ja klikkaillaan näkyviin halutut kanavat. Kolmantena vaihtoehtona olisi tietenkin SopCastin ajaminen Winen kautta, mutta se vaatii jo hieman enemmän virittämistä.

1) SopCastin tarjoaman Linux-ohjelman käyttäminen komentoriviltä vaatii hieman työtä, koska katsottavan kanavan osoite pitää määritellä käsin, eikä sopivaa kanavaa voi vaan klikkailla selaimesta kuten Windowsissa. Kanavan hakemiseksi ja katsomiseksi ajetaan ensin komento, joka on muotoa: ./sp-sc-auth sop://broker.sopcast.com:3912/<kanava> 3908 8908 > /dev/null &. Komennossa määritellään osoite, josta kanava löytyy, kanavan numero ja viimeiseksi portti (8908), johon ohjelma kanavaa lähettää. Tämän jälkeen voidaan katsella kanavaa suuntaamalla Mplayer osoitteeseen: http://localhost:8908/tv.asf. Kanavien numerot löytyvät MyP2P urheilukanava -sivustolta.

2) Käyttämällä QSopCastia eli SopCastin komentoriviohjelmalle löytyvää graafista käyttöliittymää, saadaan hieman samantyylinen liityntä ohjelman käyttöön kuin Windowsissa. QSopCastin käyttäminen Gentoossa on helppoa, sillä Gentoon Bugzillasta löytyy ebuildit sekä SopCastin binäärille että QSopCastille. Käytännössä QSopCast käyttää taustalla SopCastin komentoriviohjelmaa, hakee käyttäjälle kanavalistauksen ja tarjoaa napin halutun toisto-ohjelman kuten Mplayerin käynnistämiseksi. Ennen ohjelman toimimista piti tosin hieman korjata Bugzillasta löytyvää ebuildia, koska ebuildiin oli määritelty väärä hakemisto, josta SopCastin paketti löytyy. Käytettävyydeltään QSopCast on näppärämpi kuin komentoriviohjelma, mutta välillä kanavalistauksen hakemisessa tuntuu olevan vaikeuksia.

Urheilulähetysten katsominen ei ole kenties yhtä yksinkertaista Linuxissa kuin Windowsissa, mutta yhtä lailla toimivaa. Turkin Formula 1 -kisat näkyivät kelvollisesti, vaikka Star Sportsin tarjoama kuva tuntui olevan pikselimössömpi kuin viime kerralla SpeedTV:n kanavavirtaa katseltaessa. Parhainta tälläkin kertaa oli selostus, joka tarjosi jotain muutakin kuin yltiöpäistä hehkutusta. Kokonaisuutena F1-ajot olivat (tälläkin kertaa) kohtalaisen tylsää katsottavaa.

SopCastin tarjoamien kanavien kuvanlaatu vaihtelee, ollessaan parhaimmillaan kelvollista ja heikoimmillaan siedettävää. SopCastin kanavalistauksesta löytyy kaikenlaisia ohjelmia ja esimerkiksi luultavasti kiinan- ja englanninkielellä tekstitetty Linnunradan käsikirja liftareille oli laadultaan jo melkein hyvä. Ei toki lähelläkään edes television kuvanlaatua, mutta parempaa viihdettä kuin televisiosta yleensä.

SopCast ja Mplayer Kanavalista ja asetukset
QSopCast QSopCast

Aja komentoja X:n käynnistyessä

Usein X-ikkunoinnin käynnistyessä on tarvetta ajaa erilaisia komentoja kuten esimerkiksi xmodmap. Tämä onnistuu muutamalla eri tavalla, kuten liittämällä komentojen ajaminen ikkunointimanagerin käynnistymiseen tai kirjautumisen yhteyteen. Gentoo Wikin mukaan useimmissa tapauksissa on kuitenkin yksinkertaisinta lisätä komennot .xprofile -tiedostoon.

Käyttäjän kotihakemistossa sijaitseva .xprofile ajetaan X:n käynnistymisen jälkeen ja on riippumaton X:n käynnistymistavasta (esim. KDM, GDM, xstart, xinit).

~/.xprofile voi näyttää vaikka tältä:

xbindkeys
xmodmap .Xmodmap

Aivan kaikkiin tapauksiin ~/.xprofile ei sovellu, sillä esimerkiksi conky jää piiloon KDE:n käynnistyessä. Conky ja muut KDE:n käynnistyessä ajettavat komennot voidaan ajaa tekemällä esimerkiksi ~/.kde/Autostart/basic -tiedosto: 

#!/bin/bash
conky

Lisäksi kyseiselle tiedostolle kannattaa komentaa chmod u+x.

Nyt halutut komennot ajetaan aina X:n käynnistyessä käytettävästä ikkunointimanagerista huolimatta.

Kesäloma

Kesätyöt tällä erää takanapäin ja edessä uudet haasteet. Jotenkin sitä ei osannut kesän alussa kuvitella, miten hyvältä pieni kesäloma tuntuukaan.

Ei ihme, että työpaikoilla tarjotaan lomapullaa ja ollaan lomasta niin innoissaan. Kesäloman arvoa ei voi väheksyä, oli se sitten vain pari päivää tai muutaman viikon. Jää aikaa muullekin kuin työlle.

Junamatkustajilla on kiire odottamaan

Tuntuu jotenkin uskomattoman tyhmältä, että junamatkustajat kiirehtivät junan eteiseen melkein jo edelliseltä pysäkiltä lähdettäessä. Kyllä sieltä junasta ehtii ulos pienemmälläkin kiireellä. Ei tuossa toki mitään väärää muuten ole, mutta kun ne hätäisimmät istuvat tietenkin siellä ikkunapaikalla. Siinä sitten poukkoillaan ja väistellään täydessä junassa. Erityisen ärsyttävää varsinkin, jos itse istuu reunimmaisena ja on jäämässä samalla pysäkillä kuin kiirehtijä.

Samaa joukkohysteriaa on nähtävissä myös junaa tai bussia odottaessa ja sinne mentäessä. Hyvä että edelliset pääsevät ulos, kun jo pitää ängetä sisään pienimmästäkin raosta. Ihan kuin se juna lähtisi ja jättäisi asemalle, jos sinne ei ensimmäisten joukossa ehdi. Toki kiirehtimällä saattaa saada paremman istumapaikan.

Ihmisillä on kiire odottamaan ja aivan turhaan, sillä vähemmälläkin ehtisi. Kiirehtimisen ymmärtäisi, jos kyse olisi vain miehistä, mutta ilmeisesti myös naisille opetetaan ”kiire odottamaan”-ideologiaa.