Näppäimistöllä varustetut housut

Kekseliäisyydellä voidaan toteuttaa kaikenlaista enemmän ja vähemmän käytännöllistä. Suunnittelija Erik De Nijs on yhdistänyt tekniikan tarjoamiin mahdollisuuksiin ripauksen käsityötä ja toteuttanut näppäimistöllä varustetut housut. Käytännössä kokonaisuus sisältää housujen etumukseen ommellun Virtually Indestructible -näppäimistön ja polvien tasolle lisätyt kaiuttimet. Lisäksi hiirelle on oma taskunsa ja peliohjain löytyy vetoketjun takaa.

Näppäimistöllä varustetut housut -konsepti ei ole ehkä kovinkaan käytännöllinen, mutta ainakin erikoinen ja tyylikäs. Tarina ei kerro, miten näppäimistö liitetään haluttuun tietokoneeseen, mutta luultavasti ihan perinteisesti USB-piuhalla. Kenties seuraava toteutus on jo varustettu Bluetoothilla ja hiiritapilla tai -tasolla.

(via Vous Pensez)

Näppishousut Näppishousut Näppishousut

Linux, näppäimistö, hiiri ja evdev

Linuxin käyttäminen on mukavaa, sillä aina välillä on tarjolla kivoja yllätyksiä, ettei tietokoneen käyttäminen olisi liian helppoa. Tietenkin tällä(kin) kertaa varsinainen vika löytyy penkin ja tuolin välistä, joka ei ole huomioinut muuttuneita asioita. Olen kiertänyt eteen tullutta evdev-laitteistoajurin ja hal-välipalikan aiheuttamaa ongelmaa onnistuneesti muutamisen kuukauden ajan, mutta nyt piti löytää ihan oikea ratkaisu.

Ongelmana oli siis, että asioista X ja Y johtuen näppäimistö ei toiminut X-ikkunamanagerissa halutulla tavalla, vaan näppäimet olivat sanan mukaisesti sekaisin: muun muassa nuolinäppäin ei toiminut alaspäin ja muuta mukavaa. Onneksi ongelma oli helposti korjattavissa muuttamalla X.orgin asetustiedostosta näppäimistön asetukset oikeaksi eli evdev-ajurin vaatimusten mukaiseksi.

X-ikkunoinnin xorg.conf-tiedoston näppäimistöosio näytti tämän jälkeen seuraavalta:

Section "InputDevice"
    Identifier  "Keyboard"
    Driver      "evdev"
    Option      "CoreKeyboard"
    Option      "Name"          "Logitech HID compliant keyboard"
    Option      "Device"        "/dev/input/event3"
    Option      "XkbRules"      "xorg"
    Option      "XkbModel"      "evdev"
    Option      "XkbLayout"     "fi"
EndSection

Aikaisemmin Driver-arvona oli siis kbd ja XkbModel-arvona pc105. Sekä Name että Device -kenttien arvot löytyvät kirjoittamalla terminaaliin cat /proc/bus/input/devices ja vilkaisemalla oikeat arvot N ja H-riveiltä.

I: Bus=0003 Vendor=046d Product=c30e Version=0110
N: Name="Logitech HID compliant keyboard"
P: Phys=usb-0000:00:1d.1-2/input0
S: Sysfs=/class/input/input3
U: Uniq=
H: Handlers=kbd event3
B: EV=120013
B: KEY=10000 7 ff800000 7ff febeffdf f3cfffff ffffffff fffffffe
B: MSC=10
B: LED=7

Tämän lisäksi suomalaisen näppäinasettelun saamiseksi kopioin /usr/share/hal/fdi/policy/10osvendor/10-keymap.fdi-tiedoston sijaintiin /etc/hal/fdi/policy/11-keymap.fdi ja päivitin input.xkb.layout-avaimen määritteen muotoon

<merge key="input.xkb.layout" type="string">fi</merge>

eli muutin oletuksena olleen us-arvon fi-arvoksi. Nyt X ottaa vakiona käyttöön suomalaisen näppäinasettelun eikä jenkkinäppistä.

Hiiren asetukset ovatkin toimineet evdev-ajurilla jo pidempään ihan oikein seuraavilla asetuksilla.

Section "InputDevice"
    Identifier  "Mouse"
    Driver      "evdev"
    Option      "CorePointer"
    Option      "Protocol"      "evdev"
    Option      "Name"          "Logitech USB-PS/2 Optical Mouse"
    Option      "Device"        "/dev/input/event2"
    Option      "Buttons"       "10"
    Option      "ZAxisMapping"  "9 10"
EndSection

Tämä kaikki on tietenkin suhteellisen päivän selvää, mutta hyvä nyt kirjata ainakin itselle ylhäälle.

Toinen mukava muutos järjestelmän perustaan oli Gentoon ~archin siirtyminen käyttämään OpenRC:tä sys-apps/baselayout-2:n myötä. Asiasta oli toki siirtymisohje, joka selvensi syitä ja muutoksia, joita oli ihan riittävästi.

Wii sai Japanissa uusia vanhoja ohjaimia

Yksi Nintendo Wiin mainioista ominaisuuksista on mahdollisuus pelata vanhoja Nintendon pelikonsolien pelejä. Etenkin, jos lapsena ei ole koskaan omaa Nintendoa omistanut, ovat Virtual Consoleen saatavat pelit mainiota ajanvietettä. Sen lisäksi, että pelit tuntuivat olevan helpompia lapsena.

Virtual Consoleen saatavien pelien pienoisena miinuksena on, että ne tarvitsisivat myös vanhat ohjaimet. Saatavilla on kyllä Classic-ohjain, joka on SNES-ohjaimen tyylinen ja vanhat GameCube-ohjaimet käyvät suoraan Wiille, mutta sekä mielekkäintä että autenttisen pelitunnelman saavuttamiseksi olisi hyvä, että vanhat ohjaimet julkaistaisiin uudelleen Wiille.

Fanien unelmat ovatkin jo osittain toteutuneet, sillä Japanissa on julkaistu sekä Wii-valkoinen GameCube-ohjain että Super Nintendo -ohjain. Tietenkin uusia vanhoja -ohjaimia julkaistaessa, olisi ne voinut toteuttaa kokonaan langattomasti, mutta kaikkea ei voi saada.

Euroopan julkaisua, sekä Wii N64 -ohjainta odotellessa.

Wii GameCube Wii SNES

(via Engadget, 2)

Päivän linkit 14.4.2008

Helsinki Beer Festival 2008 tarjosi makuelämyksiä

Viikonloppuna taas hellittiin oluen ystäviä Helsinki Beer Festivalsilla, jonka olutteemana tänä vuonna oli tanskalaiset pienpanimot, mutta joukossa oli toki myös tutumpiakin merkkejä. Olutvalikoima tarjosikin lukuisia maukkaita vaihtoehtoja ja maisteluun olisikin voinut käyttää molemmat päivät.

Tarjolla olleista oluista etenkin real ale oli maukas tuttavuus, monien muiden maukkaiden tuontioluiden joukossa. Festareilla olisi lisäksi ollut mahdollisuus ottaa osaa tunnin kestävään viskiklinikkaan, jossa ”tislatun oluen” asiantuntija opasti viskin maistelua. Ehkä ensi vuonna sitten.

Olutfestarin laajahkosta tarjonnasta jäi vielä paljon kokeilematta, mutta maistelua voi jatkaa Helsingin eri olutravintoloissa. Valitettavasti Suomessa on vain holhoamisyhteiskunnan toimesta hinnoiteltu oluiden maistelu suhteellisen tyyriiksi ja Beer Festivaleillakin osattiin ottaa rahat pois ennen kuin yhtään mallaspisaraa oli lasiin ehtinyt. Pienet tuopit sai sentään puoleen hintaa.

Songbird: kehityskelpoinen musiikkisoitin

Musiikkia on kiva kuunnella ja sen mahdollistamiseksi on tarjolla useita erilaisia musiikkisoittimia. Linuxissa perinteiset vaihtoehdot kohdentuvat KDE:ssa AmaroKiin ja Gnomessa Exaileen, mutta muitakin vaihtoehtoja löytyy etenkin Gnomessa. Songbird on uudehko tulokas musiikkisoitin-valikoimassa ja on saatavissa Linuxin lisäksi sekä Windowsille että Mac OS X:lle.

Songbirdin kehitys on vielä alussa ja parisen viikkoa sitten julkaistiin versio 0.5, mutta perusominaisuudet vaikuttivat jo olevan ihan kunnossa. Kuten nimestäkin voi päätellä, Songbird on sukua Mozilla Foundationin tuotteille ja sen myös huomaa: tavallaan sekä huonossa että hyvässä mielessä. Songbirdiä voisi melkein kuvailla Firefoxiksi, joka näyttää iTunesilta ja osaa toistaa mediatiedostoja. Jei. Musiikkisoittimen takana on kuitenkin osaava kehittäjätiimi, jonka historiasta löytyy muun muassa Winamp.

Testailin Songbirdin Linux-versiota ja Gentoon ebuild löytyi perinteisesti Bugzillasta ja asennuskin hoitui heittämällä. Ulkoasultaan Songbird muistuttaa etäisesti iTunesia ja on vakioteemaltaan hillityn musta. Musiikkikokoelman lisäys onnistuu parilla napin painalluksella ja musiikki toistuu nätisti. Videoiden toistamiseen olisi tarvinnut jotain GStreamerin lisäpalikoita, joita en jaksanut lähteä säätämään kuntoon. Musiikin ja videoiden toistamisen lisäksi Songbirdistä löytyy Internet-selain.

Firefoxin tapaan Songbirdin toimintaa voi laajentaa erilaisilla lisäosilla, joista löytyy muun muassa tuki Last.fm:lle, Wikipedialle, kuvan kansien haulle ja vaikka mille. Lisäpalikoiden avulla saadaan myös tuki iPodille ja MTP-laitteille eli muille MP3-soittimille, mutta tietenkin vain Windowsissa, vaikka käytännössä tämä olisi mahdollista myös Linuxissa. En tosin oikein pidä Firefoxin tapaisesta ideasta, että jokainen vähänkin erikoisempi tai yleisempikin musiikkisoittimen ominaisuus löytyy lisäosana eikä musiikkisoittimesta jo valmiina.

Songbird vaikuttaa ihan lupaavalta projektilta Amarokin, Exailen, iTunesin ja Windows Media Playerin kilpailijaksi, mutta kehitystyötä vielä tarvitaan. Etenkin iTunesin asemaa Mac OS X:ssä ja Amarokin asemaa KDE-käyttäjien piirissä voi olla hankala horjuttaa, jos vaihtoehtoinen ohjelma ei tarjoa mitään erityisen oivallista.

Myös Arstechnica on kirjoittanut lyhyehkösti Songbirdistä.

Songbird Songbird Songbird
Songbird Songbird Songbird

Urheilusuoritusten seurantaa GPS:n avustuksella

Erilaiset urheilusuoritusten seurantaan suunnitellut laitteet ja ohjelmistot ovat erittäin käteviä sekä tilastoista kiinnostuneille että itse liikkumisen motivoimiseksi. Markkinoilla onkin tarjolla jos jonkinlaista vimpainta ja vempelettä sykkeen seuraamisesta GPS-paikannukseen Polarin ja Suunnon valmistamina ja hieman yllättäen myös Nokialta. Nokian Sports Tracker -palvelu tarjoaa mahdollisuuden seurata urheilusuorituksia ja niihin liittyvää GPS-paikantimella tallennettua reittitietoa kätevän web-palvelun avulla.

Nokian tutkimusprojektista kehittynyt Sports Tracker yhdistää matkapuhelimen GPS:n kanssa ja tarjoaa reittitiedon lisäksi tietoja muun muassa nopeudesta, kuljetusta matkasta ja käytetystä ajasta. Sovellus toimii Nokian S60 v3.0 ja 3.1 -sarjan puhelimilla ja tarvitsee puhelimen lisäksi siis Bluetoothilla varustetun GPS-palikan tai sisäänrakennetun GPS-vastaanottimen.

Urheilusuorituksen aikana on mahdollista kuljettua matkaa, aikaa, sekä nopeutta ja suorituksen jälkeen tallennettuja tietoja voi tarkastella matkapuhelimesta tai tiedot voi lähettää suoraan Nokian web-palveluun, jossa kuljettua reittiä voi tarkastella kätevästi Google Maps -kartalta. Suoritusten näkyvyyden voi myös rajata vain itselle, kavereille tai kaikille näkyväksi. Sports Trackerin urheilusuorituksen voi tallettaa muistikortille muun muassa GPX-muotoisena ja web-palvelusta reitti saadaan KML-muodossa.

Sports Tracker Sports Tracker Sports Tracker
Sports Tracker Sports Tracker Sports Tracker
(lähde: Sports Tracker -sivusto)

Testailin ensimmäistä kertaa Sports Trackeria alkutalvesta Nokian N95 -puhelimella ja näin pyöräilykauden kynnyksellä treenipäiväkirjassa on nyt pari testauskertaa enemmän. Yleisesti ottaen Sports Tracker toimii hyvin, eikä näyttäisi tunnin-parin lenkin aikana syövän kännykän akkua mitenkään erityisesti. Urheilusuoritusten jälkeen Molemmilla testikerroilla lenkin alkupuolisko on jäänyt tallentumatta, koska N95:lla GPS-satelliittien löytyminen vie kohtalaisen kauan: viidestä kymmeniin minuutteihin. Jotta Sports Trackerista saisi kaiken hyödyn irti, pitäisi ennen lenkkiä odottaa, että laite löytää GPS-satelliitit. Pyöräilymittarin tallentamien tietojen lisäksi GPS:llä tuotettu kuljettu reitti ja korkeuserot tarjoavat kattavan tiedon urheilusuorituksesta. Ainoaksi ongelmaksi jää kaiken treenaustiedon tallentaminen kätevästi.

Sports Tracker

GPS tuo mielenkiintoista lisäarvoa kuntoiluun ja harrastukseen, mutta tiedon järkevässä tallentamisessa on vielä hieman ratkaisemattomia kysymyksiä. Nokian Sports Tracker -sivuston lisäksi reittitiedon tallentamisen mahdollistavia harjoituspäiväkirjoja ei ilmeisesti ole olemassa ja erilaiset yhteisölliset harjoituspäiväkirja-palvelut ovat hajanaisia ja ominaisuuksiltaan eivät Excel-taulukkoon verrattuna tarjoa oikein muuta kuin yhteisöllisyyden. Aikaisemmin Lenkkivihkossa oli mahdollista tallettaa GPS-dataa reiteiksi harjoituksen yhteyteen, mutta nyt tuota ominaisuutta ei enää näyttänyt olevan. En myöskään onnistunut liittämään Sports Trackerin tuottamaa GPS-paikkatietoa Pytraineriin, koska tiedostossa oli epäyhteensopivuus päiväysten kanssa.

Olisi siis selkeästi tarvetta web/erillisohjelma-harjoituspäiväkirjalle, johon voisi syöttää GPS-dataa, katsoa reittiä kartalla sekä web-pohjaisena tuoda omat treenit esimerkiksi pdf- tai ods-formaateissa omalle koneelle. Maailmalta näytti muutamia ainakin pyöräilyyn keskittyneitä enemmän tai vähemmän harrastelijavoimin pyöritettäviä palveluita löytyvän, mutta ilmeisesti Suomi on vielä liian pieni markkina-alue kattavan palvelun kehittämiseksi (Sports Trackerin lisäksi).