Retkeilyreittejä on lähes jokaisessa kunnassa ja ne tarjoavat hyvät mahdollisuudet ulkona liikkumiseen ja luonnosta nauttimiseen. Taipalsaaressa on muun muassa Haikkaanlahden retkeilyreitti, josta tuli käveltyä talvisessa kelissä Riutanniemen kierros ja nautittua eväät laavulla. Mukavaa kävelyä vaihtelevassa maastossa, sisältäen maaseudun hiekkatietä, metsäpolkua, avohakkuuaukeaa ja kallioita. Maisemat olivat osaltaan hieman tylsät, vaikka Saimaa on aivan vieressä.
Haikkaanlahden reitti
Riutanniemen kierros
Haikkaanlahden retkeilyreitti sijaitsee Taipalsaaren Kirkkosaarella kiertäen alueen kylien kautta. Reitillä on matkaa kokonaisuutena noin 18 kilometriä ja lyhyempänä versiona reitistä voi kiertää Riutanniemen kierroksen, joka on noin 6 km. Reitin voi kiertää kumpaankin suuntaan, tavallisin kiertosuunta on vastapäivään.
Haikkaanlahden retkeilyretti
Haikkaanlahden reitin lähtöpaikka on Haikkaanlahden urheilukentällä, Savilahdentien ja Vitsaintien risteyksessä, josta Riutanlaavulle on reittiä pitkin 6,9 km ja Kurenlaavulle 4,8 km. Jos haluaa kiertää vain Riutanniemen, kuten me teimme, toimii lähtöpaikkana Palostenmäentien parkkialue, josta voi oikaista myötäpäivään suoraan Riutan laavulle. Vastapäivään lähtiessä kävellään hiekkatietä pitkin ja oikaistaan takaisin reitille Heikkolantieltä.
Riutanniemen kierros
Reitin varrelle mahtuu monimuotoista Saimaan saaristoluontoa. Polku kulkee suurelta osalta kangasmaastossa, männikköisillä ja kallioisilla mäillä, välillä tuoreemmissa notkoissa ja myös kosteita suopaikkoja saa kokea. Metsät ovat eri-ikäisiä talousmetsiä, joissa metsänhakkuut paikoitellen avartavat maisemaa. Riutanniemen reitillä on yksi laavu: Riutan laavu Riutanniemessä lähellä Pien-Saimaan rantaa. Haikkaanlahden reitillä on lisäksi toinen laavu Telkkälässä, Kurenlaavu.
Riutanniemen reittiä
Riutan laavu sijatsee Riutanniemessä lähellä Pien-Saimaan rantaa. Laavulla nuotiopaikka, polttopuukatos ja käymälä.
Riutan laavu
Riutanniemen kierros oli vastapäivään käveltynä ja Palostenmäentien parkkialueelta lähdettynä alkuun hieman tylsää ja maisemallisesti metsäistä taivallettavaa. Muutama kosteikko oli matkalla ja nousuja kukkuloille. Vastapäivään ne olivat parempia kävellä, pyörällä menisi paremmin myötäpäivään. Koiran kanssa matkatessa parkkipaikalta Riutan laavulle meni aikaa noin tunti ja matkaa vajaat 4 kilometriä.
Riutan laavulta lähdettäessä kohti lähtöpaikkaa, maasto muuttui kallioisemmaksi ja mäkisemmäksi. Reitin vaatimusluokka on keskivaativa, joka jälkimmäisellä osuudella piti paikkansa. Aikaa meni noin puoli tuntia ja matkaa pari kilometriä, kun oltiin takaisin Palostenmäentiellä. Matkalla oli jännä läpikuljettava kivi.
Riutanniemen reitti oli mukava päiväretkikohde luonnosta nauttimiseen ja pieneen ulkoiluun.
Huomenna alkaa uusi vuosi ja uusi vuosikymmen. Tämä vuosi on pitänyt sisällään paljon tapahtumia, että aikaa ei ole juuri jäänyt pohtimaan mennyttä vuosikymmentä, joten perinteiseen tapaan kerrataan mitä tänä vuonna tapahtui.
Vuosi 2019
Espoosta Saimaanharjulle
Muutimme Annen kanssa syksyllä Espoosta Saimaanharjulle ostaen ensimmäisen yhteisen talon. Muuton yhteydessä tuli muutaman kerran reissattua pääkaupunkiseudulle ja yövyttyä hotelleissa. Vietimme Staycationin GLO Sellossa ja olin työreissulla Both Helsingissä, lisäksi olimme pari kertaa Hotelli Sveitsissä Hyvinkäällä.
Kotiranta Saimaanharjulla
Valokuitua kotiin
Niemenpää
Kesäloma
Kesälomalla piti alkuperäisten suunnitelmien mukaan lähteä ajamaan Åre Bike Parkiin, Järvsö Bike Parkiin, käydä Rukalla järjestämässä MTB-Enduro kisat, ajaa Kaldoaivi MTB ja rullailla Lofooteille, mutta asiat muuttuivat. Teimme, tai siis teetimme, Espoon asuntooni ennen sen vuokralle laittamista keittiöremontin, kävimme vaeltamassa Teijon Kansallispuistossa ja vieraillimme asuntomessuilla Kouvolassa.
Teijon kuuluisat pitkospuut
Asuntomessuilla riitti nähtävää, mutta ei mitään erikoista
Keittiöremontti Ikean malliin
Pyöräjutut
Tänä vuonna pyörähommat jäivät aika vähille, keskittyen EBA ry:n roolissa Endurojunnujen ja -mimmien valmentamiseen, muutamaan pyöräreissuun ja yhteen MTB-Enduro -kisaan. Rennompi pyöräilyvuosi siis.
Keväällä kävimme rullaamassa Tofkholmassa ja kesällä Ruokolahdella avautui Saimaa Bike Park, jonka kävimme testaamassa useampaan otteeseen. Tukholma oli jälleen mainio reissu ja Saimaa Bike Park tarjosi hyvät reitit ja Suomen parhaan hissilinjan. Kävimme myös testaamassa Porkkalanniemen maantiepyörällä ja sitä ei kyllä voi suositella.
Tofkholm MTBCF:n kanssa
Saimaa Bike Park ja järvimaisemat
Valmentaminen oli vuoden teema pyöräjutuissa, kun Annen kanssa vedimme Endurojunnujen lisäksi Enduromimmeille muutaman valmennuksen ja kävimme vielä Puss Campilla ohjaamassa aloittelijaryhmän.
Endurojunnut Herttoniemessä
Enduromimmit Mielakassa
Puss Camp aloittelijaryhmää oli ilo valmentaa (kuva: Puss Camp)
Pyöräilyn saralla kalusto pysyi pääsosin samana, mutta sai päivityksiä. Jäykkäperään laitoin Vittoria Airlinerin taakse suojaamaan vannetta ja Specialized Enduron uusiin Newmenin kehiin laitoin vanneteipin asemesta Deaneasyn Tune-no-Tape plugit. Vanteiden suojaksi vaihdoin Huck Norriksista hieman järeämpään Rimpactin vaahtomuoviin. Ainiin, ostinhan toki uuden pyörän, Nordest Bardinon
Vuodessa tapahtui paljon myös blogikirjoitusten ulkopuolella. Alkutalvesta kotiimme muutti uusi perheenjäsen, Martta, joka muutti päivittäisen rytmin ja toi iloa päiviin.
Martta, harmaa kääpiövillakoira 🐩
Vaihdoin Etelä-Karjalaan muuttamisen yhteydessä myös työpaikkaa ja aloin tekemään etätöitä. Kävin jo toistamiseen ratsastamassa. Ostin (muutto/retki)pakun.
Etätyöpiste
Heppailua
Volkswagen Transporter toimi myös muuttoautona
Pelaaminen on ollut kausittaista ja konsolissa pyöri vuoden aikana Red Dead Redemption 2 (kesken), Uncharted 4: A Thiefs End (läpi), Horizon: Zero Dawn (läpi) ja The Last of Us (kesken). Uusina peleinä listalle päätyivät Assassin Creed: Origins, Uncharted: Lost Legacy (läpi) ja Until Dawn (aloittamatta).
Vapun aikoihin teimme lyhyen hiihtolomareissun Rukalle. Rukan vaunualue oli vuosikymmeniä rakas lomapaikka, mutta kehitys kehittyy ja se korvataan hotellilla. Yhden aikakauden päätös.
Ruka ja vaunualue, aina muistoissa
Uudelle vuosikymmenelle
Syksy on ollut rytmiltään uuden opettelua ja se alkaa hiljaksiin löytymään. Klo 6:00 tai 5:30 herätys ja 7:00 työhuoneeseen. Välissä koiran kanssa lenkkeilyä ja töiden jälkeen liikuntaa. Tähän on hyvä lisätä treenaamista, joka jatkaa samaa sarjaa kuin aikaisempina vuosina: maastopyöräilyä, hiihtoa, voimaharjoittelua ja boulderointia. Uusina lajeina ensi vuonna kalenteriin tulevat melonta ja soutu. Tietenkin myös omakotitalon askareet pitävät liikkeessä. Eli blogin aihepiirit pysyvät suurilta osin samoina elämiseen liittyvinä tapahtumina.
Ensi vuonna maastopyöräilyn osalta kalenterissa on ainakin Kaldoaivi MTB, joka tänä vuonna jäi ajamatta. Lisäksi Tofkholmaan pitää lähteä ja sen lisäksi ajaa muutama Funduro Cupin osakilpailu. Saimaa Bike Park ja Mielakan Bike Park ovat nyt lähempänä kuin aikaisemmin ja ehkä EBA ry:n hommien jatkuessa tulee joitain valmennuksiakin pidettyä.
Marraskuussa tuli yövyttyä useammassa hotellissa ja vietettyä staycation Leppävaaran GLO Hotelli Sellossa. Verrattuna edellisen yön hostelliyöhön Both Helsinkissä, oli Glo hieman tasokkaampi ja viihtyisämpi majapaikka. GLO Hotelleja löytyy Helsingistä Kluuvista, Design District alueelta, Vantaalta lentokentältä, Espoosta Sellosta.
GLO Hotelli Sello
GLO Hotelli Sello sijaitsee nimensä mukaisesti Kauppakeskus Sellossa ja osasta huoneista aukeaa näkymä Sellon aukioille. Olen monesti kulkenut hotellin ohitse, mutta nyt tuli ensimmäistä kertaa kokeiltua millainen hotelli on käytännössä. Muutimme lokakuussa Leppävaarasta Taipalsaareen ja viimeisen muuttokuorman jälkeen vietimme tavallaan staycationin aivan kotikulmilla.
Näkymä GLO Sellon huoneesta 404
Hotelli on hiljattain uudistunut lattiasta kattoon ja sen kyllä huomaa, eikä hotellin mainosteksti ole ainakaan tavalliselle matkaajalle yhtään liioiteltu, ”moderni hotelli vaativaankin makuun”. Normaalit huoneet ovat tilavia ja hotellista löytyy ilmeisesti jokin tapahtumakerros, työtiloja ja lapsiperheille GLO Kids -palvelut. Sijainniltaan Sellosta, eli Leppävaarasta, pääsee helposti kaupunkilomalle Helsingin keskustaan tai luontoon Leppävaaran suuntaan. Huvittavasti GLO Hotelli Sellon sivuilla on kuva Espoon metrosta, mutta eihän Leppävaarasta toki metroa kulje.
Yövyimme Comfort-huoneessa, joka oli varustettu parivuoteella ja normaaleilla hotellivarustuksella. Hintaa yöpymisellä oli 116 euroa. Auton sai parkkiin Sellon parkkihalliin ilman erillistä maksua ja parkkihallista pääsee hissillä suoraan hotellin aulaan.
Huone oli viihtyisä ja sängyt mukavia. Jos matka suuntaa uudestaan Sellon kulmille, pitänee testata eksklusiivinen GLO Tempur -huone, josko Tempurin patjat ja tyynyt ovat maineensa veroisia.
Comfort-hotellihuone oli viihtyisä
Testasimme myös GLO Grill Kitchenin tarjonnan ja Gloria burger, sekä Prosciutto & Truffle flank bread olivat maistuvia. B.io Vino Biologico 2017 (Catarratto, Chardonnay) oli hyvää, mutta olutvalikoima oli kyllä luokatonta, hanasta Auraa ja pulloissa perusvalikoima. Sellosta löytyy useampia ravintoloita, joten vaihtoehtoja on. Ainakin Restaurant Base ja Il Gabbiano ovat testattu hyväksi.
Gloria-burger
Jälkiruoaksi jäätelöä hiihdon kera
Aamiainen kuului yöpymisen hintaan ja se tarjoiltiin GLO Grill Kitchenissä. Aamiaistarvikkeita oli kattava valikoima, joskin perinteiseen tapaan rapeaa pekonia sai etsiä. Lautaselle päätyi normaaliannos: karjalanpiirakoita munavoilla, leipää, pekonia, munakokkelia, puuroa marjoilla ja voisilmällä, tuoremehua ja kahvia. Jotain jälkiruokaakin taisi olla. Aamukahvin kanssa luettavaksi löytyi Helsingin Sanomat.
Ravitseva aamiainen
Yhteenveto
Espoon Leppävaarassa sijaitseva GLO Hotelli Sello oli miellyttävä kokemus ja tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet kaupunkilomalle. Sijainti on toimiva, huoneet viihtyisiä ja palvelut kattavia.
Hotellimajoittuminen on viime aikoina tullut enemmän tutuksi, kun muutimme Espoosta Taipalsaareen. Pääkaupunkiseudulla tulee käytyä ajoittain ja välillä pitää majoittua yön yli hotellissa. Tällä kertaa tuli testattua Both Helsinki, joka tarjoaa hostellimaista hotellimajoitusta Helsingin keskustassa.
Both Helsinki
Both Helsinki kuvaa jo nimeltään, mitä on tarjolla, eli lyhyesti kuvattuna hotelli hostellimaisella tunnelmalla aivan Helsingin keskustassa, Hietaniemenkadulla. Hotelli näyttäisi olevan rakennettu vanhaan asuintaloon ja huoneet ovat pieniä yksiöitä omine keittiöineen ja suihkutiloineen. Myös jaettuja huoneita löytyy. Both Helsinki on ilmeisesti aikaisemmalta nimeltään Hostel Domus Academica.
Olemme economy-hostelli keskellä Helsingin ydinkeskustaa – mutta tarjoamme yksityiset ja rauhaisat huoneet omalla kylpyhuoneella ja keittiöllä. Saat siis kerralla molemmat: mahtavan sijainnin pääkaupungin sydämessä ja kotoisan rauhan josta nauttia päivän päätteeksi.
Astuessa sisään hotellihuoneeseen, tulee heti hostellimainen tunnelma. 20 neliön huoneestani löytyy kaksi runkopatjasänkyä ja maisemat Hietaniemen hautausmaalle. Huoneissa on ilmainen Wi-Fi ja hotellista löytyy myös pesula. Check-in ja vastaanotto ovat aina auki.
Hotellin huonevalikoima on yhen matkaajan huoneesta aina neljän hengen huoneeseen ja jaettuun huoneeseen.
Huone eteisestä katsottuna
Ikkunasta aukeaa maisema kattojen yli Hietaniemen hautausmaalle
Hotellin huoneet ovat kuin pieniä yksiöitä, eli niistä löytyy oma keittiö ja kylpyhuone. Televisiota ei ole, joten matkaajalla jää aikaa nauttia muuhun. Keittiötä en tällä reissulla testannut, mutta kyllä siellä ruokaa laittaisi. Huoneiden keittiövarusteluun kuuluu astiat sekä joitain keittiötarvikkeita. Kahvinkeitintä ei keittiöstä löydy.
Both Helsinki on ilmeisesti rakennettu vanhaan kerrostaloon, sillä porraskäytävät ja huoneet henkivät kerrostalomaista tunnelmaa.
Porraskäytävä
Yövyin Both Helsingissä yhden yön Slushin aikaan Comfort Twin -huoneessa ja hinta oli sen mukainen, noin 140 euroa pienen aamiaisen kera. Normaalisti vastaava huone on alkaen 72 euroa. Aamiainen maksaa 6,5 euroa, joka on mielestäni aika paljon yhdestä croissantista, mehusta, banaanista ja kahvista aika paljon. Ilmeisesti kesäkaudella aamiainen on runsaampi (ja kalliimpi).
Aamiainen
Both Helsinki toimi hyvin työmatkalaisen majapaikkana ja on normaaliaikaan edullinen vaihtoehto hotellille, jos ei runsasta aamiaista tai huonepalvelua tarvitse. Omassa keittiössä voi kokkailla haluamansa eväät edullisesti.
Kannettavien tietokoneiden kannet ovat hyvä paikka liimailla tarroja ja Internetistä onkin saatavilla kaikenlaisia koristetarroja, jos mainos- ja bränditarrat eivät miellytä silmää. Tässä muutamia esimerkkejä miten itse olen koneita tarroittanut.
Suomen Latu haastoi neljännen kerran koko Suomen nukkumaan yönsä ulkona 31.8.2019 ja kävimme Annen kanssa ottamassa haasteeseen varaslähdön Teijon kansallispuistossa riippumattojen kanssa. Reissu oli lähinnä uusien varusteiden testausta ja hieman vaeltamista kääpiövillakoiran kanssa. Yhden yön reissu Teijon vaihtelevissa maastoissa sujui hyvin, sekä koira että ihmiset viihtyivät ja uudet varusteet tuli testattua toimiviksi. Nyt on hyvä suunnitella seuraavia eräretkiä.
Teijon kansallispuisto
Suunnittelimme lyhyen yhden yön vaelluksen päivärepuilla Miilunummelta Kalasunttiin, palaten samaa reittiä takaisin ja jatkamalla rinkkojen kanssa Teerisaareen, sieltä Matildanjärvelle ja samaa reittiä takaisin Miilunummelle. Kokonaisuutena pituutta reitille tuli noin 18 kilometriä. Reitit ovat merkitty Teijon kansallispuistossa selkeästi viitoin, mutta kartta (pdf) on hyvä olla mukana joko tulostettuna tai sähköisessä muodossa.
Teijon kansallispuiston pitkospuut Teerisaareen
Ensimmäisenä päivänä kävelimme Miilunummen parkkipaikalta päiväreppujen kanssa kahville Kalasunttiin. Keli oli helteinen ja matka hirviskärpästen täyttämä, kolmen kilometerin matkalla niitä mönki ainakin yhdeksän. Kalasuntti on pieni ja kaunis saari, jonne pääsee kahdella lossilla. Lossia hiissatessa sai kätevästi rakon käteen, kun eihän sitä mitään hanskoja ollut mukana. Mennessä lossi oli kätevästi rannassa, mutta pois lähtiessä se oli hiissattu vastarannalle. On muuten aika paljon raskaampaa vetää lossia tyhjänä rannalta, kuin kyydissä ollessa.
Lossi Kalasunttiin
Kalasuntista palasimme samaa reittiä takaisin autolle, jossa täytimme vesiastiat ja vaihdoimme päiväreput rinkkoihin (75l ja 60l). Nyt matka jatkui Eindalin kautta kohti Teerisaarea, noin kolmen kilometrin päähän. Tällä osuudella myös selvisi, miksi Teijoa kutsutaan pyöräpiireissä pitkospuuhelvetiksi. Kapeahkoja ja osittain huonokuntoisia pitkospuita nimittäin riitti.
Keli oli lämmin
Yövyimme Teerisaaressa, joka tarjosi hyvän majapaikan riippumattojen kanssa ja tarvittaessa laavun, jos koira ei osaisi nukkua omassa ”riippumatossaan”. Teerisaaressa palveluina on laavu nuotiopaikalla, puucee ja majapaikka Puolakkajärven rannalla. Paikka oli ihan siistissä kunnossa, joskin nuotiopaikalla oli tuhkat aivan täynnä, hieman roskia laavun alla ja sekä kirves että saha olivat hävinneet polttopuiden tekemistä varten. Onneksi laavulla oli muutamia koivuhalkoja jäljellä, että makkarat saatiin paistettua.
Teerisaaren leiripaikka oli viihtyisä
Majoituimme riippumatoissa, joiden päälle viritimme hyttysverkot. Oma valintani oli Eagles Nest Outfittersin Doublenest ja BugNet, kun Anne nukkui Ticket to the Moonin Travel Hammockissa TTT:n hyttysverkon kanssa. Riippumatot tietenkin puunhalaajilla kiinnitettynä (TTT:n ja DD:n). TTT:n hyttysverkko on muuten paremmin suunniteltu kuin ENO:n, sillä sen saa paremmin auki muutenkin kuin yhdeltä sivulta. Riippumattoihin asetin Marmotin Trestles Elite Eco 30:n, koska Never Winteriä ei saanut, ja Annella oli Marmotin Angel Fire. Eli kolmen vuodenajan makuupussit molemmilla.
Riippumatot ja hyttysverkot viritettynä
Teerisaaressa yö sujui hyvin, vaikka samaan aikaan teltassa majoittuneella pariskunnalla oli yöllä jokin parisuhderiita ja rantaan ajoi ilmeisesti ambulanssi/etsintävene valonheittimen kanssa. En yöllä jaksanut kömpiä ylös makuupussista asiaa tarkistamaan. Nukuin muutenkin hieman pätkittäin, kun vaikka riippumatossani oli makuualusta, tuli yöllä hieman viileä -2 asteen comfort -makuupussissa. Laitan tämän huonosti sopivan ilmatäytteisen makuualustan piikkiin. Aamulla piti pötkötellä vielä sen aikaa, että aurinko alkoi lämmittämään.
Majapaikka auringonlaskuun
Auringonlasku Teerisaarelta
Nautimme Teerisaaressa vielä hitaan aamiaisen ja suuntasimme puolilta päivin kohti Matildanjärveä ja vesipistettä. Teijon kansallispuiston kartassa ja maastossa olevissa kartoissa on osa palveluista merkitty puutteellisesti ja osaa ei välttämättä ole käytössä. Ennen reissua kannattaa lukaista palvelut-sivu, jossa on ajantasainen tieto. Esimerkiksi huomioitavaa on, että vesipiste Teijon kansallispuistossa on vain Matildajärvellä ja Onnelannummella, joten reissuun on hyvä varata riittävästi vettä ja suunnitella reitti sen mukaan.
Reitti Teerisaaresta Roosinniemeen asti oli pitkospuuta, eli noin 1,1 kilometriä. Siitä eteenpäin Kavanderinlahteen ja Matildanjärvelle oli kalliota ja leveää juurakkopolkua. Lounasta varten palasimme Kavanderinlahden leiripaikalle järvimaisemiin. Lounaamme oli yksinkertaista, mutta hyvää. Kuumaa vettä ruokatermariin, lisää Knorrin pasta-ateria ja odota noin 10 minuuttia. Kahvit teimme Aeropressissä, johon veden keitimme Jetboil Flashilla, joka on oiva väline siihen tarkoitukseen.
Pitkospuita oli riittävästi
Reissu oli ensimmäinen nukkumani yö ulkona sitten armeija-ajan ja kaikkiaan ensimmäinen riippumatossa, ja myöskään rinkkaa ei ole tullut kannettua vuosikymmeniin, joten matkassa oli paljon uutta kokemista. Voi sanoa, että ehkä hieman jännitti, miten kaikki sujuisi, mutta reissu onnistui paremmin kuin hyvin. Eli uusia vaellusreissuja on suunnitteilla.
Asunto on yleensä yksi ihmisen isoimpia sijoituksia ja niihin liittyy paljon erilaisia ratkaisuja ja tunteita. Asuntoa sisustavalle, remontoivalle tai rakentavalle yksi vuoden matkakohde on Asuntomessut, jotka tänä vuonna järjestetään Kouvolassa 12.7.-11.8.2019. Tässä muutamia poimintoja asuntomessujen tarjonnasta.
Asuntomessut Kouvola 2019
Asuntomessut Kouvola
Asuntomessut järjestetään tänä vuonna 12.7.-11.8.2019 Kouvolan Pioneeripuistossa, joka rakentuu vanhalle kasarmialueelle, Kymijoen rantamaisemiin. Asuinalueella modernit pientalot, rivitalot ja paritalot yhdistyvät vanhoihin venäläisten rakentamiin punatiilisiin kasarmirakennuksiin ja luonnon kanssa luovat alueelle oman uniikin luonteen.
Asuntomessut Kouvolan Pioneeripuistossa
Asuntomessut ovat avoinna kello 10-18 ja sisäänpääsylippu on ennakkoon verkkokaupasta ostettuna 26 euroa ja pysäköinti 10 euroa. Pysäköinti on Kouvolan raviradalla, josta on maksuton bussikuljetus noin 15 minuutin matkan päähän Pioneeripuistoon.
Messukohteet
Messukohteita on näytteillä 33 kappaletta. Kävimme kiertämässä muutamia pientaloja, jotka esittelivät rakentamisen uusia ideoita. Kodit ovat esillä netissä, mutta esillä ei ole kuin teknisiä tietoja ja nekin osaltaan puutteellisia.
Messuluettelot
Messujen asunnoissa huomasi, että moni asia oli nyt trendikästä ja se toistui monessa asunnossa. Moderneissa pientaloissa rakennusmateriaalina oli käytetty puuta, niistä tavoiteltiin matalaenergiataloja ja poikkeuksetta lämmitysjärjestelmä oli kaukolämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys, sekä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Lukitus oli suurilta osin toteutettu numerokoodiin perustuvilla lukoilla (Yale).
Sisustuksessa pyöreä taustavalaistu peili ilman peilikaappia oli kylpy- tai WC-tiloissa yleinen ratkaisu, kylpyamme oli jälleen löytänyt tiensä pesutiloihin ja keittiössä liesi oli keittiösaarekkeessa integroidulla ”liesi-imurilla”. Valoisuutta haettiin isoilla lattiasta kattoon ulottuvilla ikkunoilla ja olohuonetta koristi takka (oletan että varaava). Terassilta löytyi poikkeuksetta poreamme.
Messualueella oli kohteiden lisäksi sisustamiseen ja rakentamiseen liittyviä esittelyitä
”Airon Neito on nelihenkisen perheen kaksikerroksinen koti.” Muista messukohteista poiketen Airon Neito oli niitä harvoja taloja, joissa oli käytetty maalämpöä yhdistettynä vesikiertoiseen lattialämmitykseen.
Airon Neito oli vajaan 500 000 euron talo, joka oli sisustettu luonteikkaasti. Tauluissa oli sarjakuvahahmoja, pöydänjalka oli vanha moottorilohko ja sarjakuvajuttuja oli esillä muutenkin.
”Koti on suunniteltu kahdelle aikuiselle ja vielä hetken kotona asuvalle lukiolaiselle. Tänne ovat tervetulleita niin omiin koteihinsa muuttaneet lapset kuin ystävätkin. Alakerrassa on tilaa yhdessäololle, yläkerrassa on mahdollisuus omaan rauhaan.”
Airon Haaveessa ei päässyt kiertämään lähellekään keittiötä, joka myös toisissa kohteissa onnistui enemmän tai vähemmän hyvin. Kylpyhuoneessa oli muiden kohteiden tapaan amme ja se oli tietenkin suoraan suihkun alla. Kaakelivalinnat olivat hieman erikoinen sekoitus.
Piha-alueen sahanpurun ja hakkeen reunoilta löytyi kylpytynnyri, joka taisi olla ainut laatuaan messukohteissa.
”Villa Element on nuoren perheen ensimmäinen ikioma omakotitalo. Talon rakentamisessa on ajateltu rakennuksen elinkaarta ja vihreitä arvoja. Talon on tarkoitus olla perheen loppuelämän koti. Talossa on lisäksi aurinkopaneelit.”
Villa Element oli niitä harvoja asuntoja, joissa näkyi jotain älykotimaisia ratkaisuja, vaikka muissakin oli tietoliikennekaapeleita vedetty ja integroitu äänentoistoa. Smart Home -aspekti jäi messuilla tosi avoimeksi, että oliko tehty mitään, vai onko aika vielä liian nuori sellaiseen. Oisin olettanut, että älyvalot olisivat edes olleet yleinen ratkaisu.
Tässä kohteessa vihreitä arvoja oli tosiaan ajateltu, sillä vain muutamassa seinässä oli tapetti ja muuten seinät olivat ilmeisesti paljasta puuta, niihin ei saanut koskea. Villa Element oli harvoja asuntoja, joista löytyi selkeä paikka televisiolle ja jopa asennettu valkokangas.
”Moderni, valoisa ja käytännöllinen koti. Isoista ikkunoista tulvii valoa ja korkea huonetila tuo avaruutta oleskelutiloihin. Pohjaratkaisussa neliöt on hyödynnetty tehokkaasti ja suunnittelussa on huomioitu myös perheen muuttuvat elämäntilanteet. L-mallisessa talossa olohuonekeittiö-tila on omassa siivessä erillään kodin muista tiloista, tarjoten siten hyvät puitteet yhdessä oloon.”
Dekolaku oli nimensä mukaisesti ulkoa musta, mutta sisältä maukas. Talossa oli tehty hyvältä näyttäviä ratkaisuja, kuten märkätiloissa käytetty mikrosementtiä. Toisaalta pesutiloissa olisin kaivannut peilikaappia.
Paljon liikkuvalle ihmiselle yhden huoneen pyhittäminen kuntoiluun oli mieluinen ratkaisu. Puolapuut ja ilmajoogakangas tuovat liikettä asukkaille. Voi tosin miettiä, miten hyvin parketti toimii kahvakuulien kanssa.
Dekolakun olohuone vaikutti korkeudeltaan valoisalta ja viihtyisältä. Se yhdistyi suoraan ruokailutilaan.
Kylpyhuoneessa oli viemäri toteutettu tyylikkäästi ja saunassa erikoisuutena valkoinen kiuas valkoisine kivineen. Lauderatkaisu oli hieman erilaisempi, joskin silti aika tylsän perinteinen.
”Ajaton ja moderni talomalli Sievitalo Unto on toteutettu Sievitalon OmaMalli -palvelun kautta kahden nuoren aikuisen lämminhenkiseksi ja ajattomaksi kodiksi. 1-tasoisen kodin oleskelutiloissa on suuret ikkunat ja korotettu katto, jotka luovat avaran ja valoisan tunnelman. Selkeälinjainen pohjaratkaisu pitää sisällään käytännöllisiä ratkaisuja, kuten yhdistetyn olohuone- ja ruokailutilan, jonka modernista avokeittiöstä on kulku katetulle terassille ja kauniille piha-alueelle.”
Meidän Untoon oli hyvä jono, olihan se kohde hieno.
Meidän Unto oli suosittu messukohde ja olihan se tyylikkäästi toteutettu kokonaisuus.
Pyöreät peilit johdattivat messuvieraat eteisestä WC-tilan kautta olohuoneeseen ja avokeittiöön. WC-tilan ja olohuoneen seinissä oli tyylikäs rimoitus. Huomioitavaa on, että WC:n ja kylppärin altaat ovat puukomposiittia. Keittiö oli yksi tyylikkäimmistä.
Sauna oli tässäkin muuten tyylikkäässä kohteessa toteutettu perinteikkäästi, ilman suurempaa designia. Kiuas oli aika erikoisen näköinen metalliputkihässäkkä valkoisine kivineen. Suihkutilassa viemäri oli piilotettu lattianrakoon. Lasitetun terassin lisäksi patiolta löytyi pisaran mallinen poreamme ja grillauskatos. Ehkä yksi viimeistellympiä piha-alueita.
”Villa Lande on toinen koti Helsingissä työvuodet viettäneelle pariskunnalle. Sinne kotiudutaan vähitellen niin, että lopulta se on vihreiden vuosien tukikohta. Siitä huokuu maalaisromanttisuus ja kodikkuus, vaikka se varustelutasoltaan vastaakin moderneja vaatimuksia.”
Villa Lande
Villa Landessa keittiö, ruokailutila ja olohuone ovat yhtä isoa tilaa, joka luo avaruutta ja valoisuutta, mutta voi olla ratkaisuna hankala.
Landen takassa oli kätevä osio haloille. Myös saunassa oli käytetty hieman enemmän ajatusta lauteiden ja selkänojien osalta.
”Jukkatalon Aina on suunniteltu kolmelle sukupolvelle ja siellä asuu äiti, isä, pikkulapsi ja vaari.” Talossa lämmöntuotanto on tehty ilmalämpöpumpulla ja vesikiertoisella lattialämmityksellä. Ilmanvaihdossa on poistoilmalämpöpumppu lämmöntalteenotolla.
Jukkatalo Aina
Ainassa oli perinteinen keittiö ja saareke oli kätevästi liikuteltava.
Vessassa oli erikoinen viherseinä. Saunatilat olivat muiden kohteiden tapaan aika modernin tylsät.
Tunnelmat
Muistikuvieni mukaan tämä oli ensimmäinen kerta, kun vierailin asuntomessuilla ja kokonaisuutena ne olivat ihan ok tapahtuma, vaikka mitään erityistä tai kovin kiinnostavaa ratkaisua ei messuilta löytynyt. Eniten ihmetytti se, että joko kaikki älykodin ratkaisut olivat piilotettu hyvin tai niitä ei ollut ”moderneihin” taloihin toteutettu. Vain numerokoodilukkoja ovissa, kiukaan ohjausta ja äänijärjestelmää.
Messukohteissa oli kiertelyä rajoitettu kiertoreiteillä, joka toki on pakollista isojen massojen tallustaessa kymmenien rakennuksien läpi. Taloihin ei päässyt tutustumaan kovin tarkasta, tietyt reitit jättivät jossain kohteissa muun muassa keittiöt pois.
Talot olivat myyntinäytteiden oloisia ja sisustettu sisustussuunnittelijan näkemyksen mukaan, ei asujien mukaan. Tai ainakin siltä kohteet näyttivät. Useat asukkaat olivat jättäneet televisiot pois ja olohuoneessa katseltiin vain takkatulen loistetta ja naapuritaloa isojen ikkunoiden valossa.
Iloiset asuntomessukävijät
Muutaman kohteen kiertelyn jälkeen alkoi tuntumaan, että rakennuttajat olivat käyttäneet niin sanottua kopioi ja liitä -menetelmää. Kohteet toistivat itseään monilta ratkaisuilta: poreammeet terassilla, pyöreät peilit, lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat ja kylpyhuone varustettu ammeella.
Messutalojen ratkaisuista ei ollut esillä paljoa tietoa lukuun ottamatta listauksia sisustuksesta ja kalusteista. Infosta sai mukaan vain numerokartan, josta näkyi kiertoreitti, mutta ei kohteiden nimiä. Käytännössä oli siis pakko ostaa Deko- ja TM Rakennusmaailma -lehdet messuoppaiksi, että sai jotain lisää tietoa kohteista.
Ihan kiva, ensi vuonna sitten Tuusulaan ja parin vuoden päästä Lohjalle?
