Ajotapapilotti ohjaa kohti taloudellisempaa ja turvallisempaa autoilua

Teknologia ja sen hyödyntäminen arjessa on aina kiinnostanut, vaikka käytännön toteutukset ovat itsellä jääneet aika vähäisiksi, eikä kotoa löydy esimerkiksi älyvaloja tai muuta älykodin ominaisuuksia. Mutta kun kesällä OP haki osallistujia Ajotapa-pilottiin, laitoin heti hakemuksen menemään. Nyt muutaman kuukauden on autostani löytynyt telemetrialaite, joka seuraa ajamistani GPS:n ja kiihtyvyysanturien kanssa, ja voin EDLooper-ajotapasovelluksen sekä Web-palvelun kautta seurata ajotapaani. Pilotin ja siinä kerättävän datan perusteella kehitetään ja testataan uudenlaista autovakuutuskonseptia, jonka hintaan asiakas voi itse vaikuttaa omalla ajotavallaan. Samalla tulee itse tietoisemmaksi omasta ajotavastaan ja kehittää sitä tehokkaammaksi ja turvallisemmaksi. Muutaman kuukauden seurannan perusteella pilotista ovat hieman kaksijakoiset tuntemukset.

Ajotapapilotti

Ajotapapilotti ja telemetrialaite
Ajotapapilotti ja telemetrialaite

OP:n ajotapasovelluksen pilotti on hanke, jossa kehitetään ja testataan uudenlaista autovakuutuskonseptia yhdessä asiakkaiden ja Suomen Autokoululiiton kanssa. Ideana on kehittää vakuutus, jonka hintaan asiakas voi itse vaikuttaa omalla ajotavallaan ja samalla tulla itse tietoisemmaksi omasta ajotavastaan ja kehittää sitä tehokkaammaksi ja turvallisemmaksi. Ajotapapilotti kertoo, että tällaiset telemetriikkaan perustuvat autovakuutukset ovat monissa maissa jo arkipäivää, mutta Suomessa sellaisia ei vielä ole ollut.

Idea siis on kerätä asiakkaiden ajamisesta tietoja, että vakuutuksen hinta saadaan paremmin vastaamaan kunkin vakuutetun ajoneuvon todellista riskiä sen sijaan, että kaikilta asiakkailta perittäisiin tilastollisiin todennäköisyyksiin perustuva vakuutusmaksu. Kuulostaa järkevältä, jos asiaan liittyvät muut asiat jätetään huomioimatta. Sillä ajatus, että autoosi asennetaan laite, joka kerää kaiken tiedon liikkumisestasi ja ajotavastasi ja lähettää ne talteen pilvipalveluun ja vakuutusyhtiöösi, kuulostaa yksityisyyden suojan raja-aitaa murtavalta, mutta mielestäni ihan hyväksyttävää jos käyttäjä hyväksyy sen eikä se tapahdu käyttäjän tietämättä. Tietenkin palvelussa on klausuuli, ettei tietoja anneta kolmannen osapuolen tietoon. Mitä sitä ei edullisemman autovakuutuksen eteen tekisi, onhan tämä kaikki ”sekä vakuutusyhtiön että hyvin ajavien ja vähemmän riskialttiiden asiakkaiden etu”.

Toisaalta keräämällä tietoja ja niiden perusteella muodostattavista palveluista on kuitenkin huomattavasti lisäarvoa. Esimerkiksi Volvolla, saa automaattiset ajopäiväkirjat ja kaikki auton etähallinnat (Webasto, ilmastointi, moottori, lukot) ja tilastot missä on ajanut milloinkin. Kätevää esimeriksi silloin, jos poliisin automaattivalvonta antaa sakot Inkoosta, vaikka ei olisi siellä käynyt. Myös onnettomuuden sattuessa järjestelmä toimittaa apua automaattisesti GPS:n koordinaatteihin perustuen. Lisäksi huolto voi diagnosoida ongelmia etänä, mikä säästää omaa aikaa jos autoa ei tarvitse oikeasti viedä huoltoon. Eikä autoon integroidut laitteet ole ainoita, jotka tietoja liikkumisistamme keräävät. Auton navigaattori voi myös kerätä tietoa ja lähettää sitä jonnekin ja mahdollisesti tieto onnettomuuksista tai ruuhkista valuu muiden navigaattoreista vastaavasti myös omaan laitteeseen. Voi myös miettiä mitä kaikkea älypuhelimemme tietävätkään.

Autoon asennettava seurantalaite

Ajotapahtumat kerätään auton akkuun kytkettävällä MetaSystems S.p.A. -valmistamalla laitteella, joka tunnistaa, milloin autolla ajetaan ja kerää, sekä lähettää ajotapahtumatietoja automaattisesti ajon aikana GPS-teknologian ja kiihtyvyysantureiden avulla. Laite kytkeytyy päälle ja pois päältä automaattisesti sen mukaan, onko autossa virta päällä.

Telemetrialaitteen sai käydä asennuttamassa K1-katsastusasemalla, tai asentaa itse ohjeiden avulla. Käytännössä se kiinnitetään akun päälle tai sivulle, miten se parhaiten sopii. Laitteen takapuolella on valmiiksi kiinnitettynä kaksipuoleinen teippi kiinnittämistä varten. Kiinnittämisessä on hyvä huomioida, että laite ei pääse liikkumaan tai heilumaan itsestään, sillä se häiritsee mittauslukemia. Alkujaan asensin laitteen akun suojakotelon päälle, mutta kun mittausalgoritmit ja anturien käyttö muuttui, laskivat pisteet ylimääräisen heilumisen seurauksena. Laitteen siirto kiinteämmälle paikalle paransi mittaustarkkuutta ja pisteitä.

Laitteen asennus autoon
Laitteen asennus autoon

Ajotavan mittaus

Data kerätään GPS-tietojen ja kiihtyvyysantureilta saatavien tietojen perusteella ja karttakoordinaattien perusteella saadaan myös nopeusrajoitusalueeseen kohdistettua dataa. Kaiken kerättävän tiedon perusteella lasketaan looperscorea, joka määrittää nyt vielä vain teoriassa vakuutusmaksusta saatavan alennuksen.

Ajotavasta mitataan:

  • Ajonopeus
  • Ajoaika ja matkan kesto
  • Ajomatkat eriteltynä taajamassa, maantiellä ja moottoritiellä
  • Kiihdytysten ja jarrutusten voimakkuudet
  • Ohjausliikkeiden voimakkuudet

Miten ajotapa sitten vaikuttaa? Käytännössä ajotavasta mitataan niitä asioita, joita jo autokoulussa taloudellisen ajon kurssilla opetettiin ja diagnostiikkapistokkeeseen kytketyllä mittarilla havainnoitiin. Pitää keskittyä havainnointiin ja tarkkailemaan liikennettä myös kauempaa, jotta ehtii ennakoida tilanteisiin ajoissa. Pitämällä oikeat ja riittävät turvavälit, voi keskittyä ennakoivaan ja tasaiseen ajamiseen. Risteyksissä ja käännöksissä pitää pyrkiä ajamaan oikeilla tilannenopeuksilla, jotta ohjausliikkeet pysyvät rauhallisina. Ja tämä kaikki pisteytetään sensorien.

Esimerkkejä pisteisiin vaikuttavista asioista:

  • + Tasainen nopeudensäätely
  • + Oikea tilannenopeus
  • + Auton liike-energian hyödyntäminen
  • + Turhien jarrutusten ja pysähdysten välttäminen
  • + Riittävät turvavälit
  • + Tasaiset ohjausliikkeet
  • – Kovat kiihdytykset, jarrutukset
  • – Voimakkaat ohjausliikkeet kaarre- ja risteysajosa sekä kaistanvaihdossa
  • – Vaihteleva ajonopeus
  • – Toistuvat pysähdykset ja tyhjäkäynti

Käytännössä huippupisteet ovat 90 luokkaa, mutta kuulemma täyden vakuutushyödyn saa jo tätä ennen. Hyvät pisteet saa, kun pyrkii ajamaan mahdollisimman tasaisesti ja ennakoivasti, mutta satunnaiset voimakkaat kiihdyttämiset ja jarruttamiset ovat toki tarpeen. Ajotapapilotti kertoo sivuillaan, että ripeä kiihdyttäminen on tarpeellista esimerkiksi moottoritielle liityttäessä, joka näkyy karttapohjassa punaisina pisteinä, mutta ne eivät vaikuta ajotapapisteisiin alentavasti. Sama koskee jarrutuksia, sillä jatkuvat voimakkaammat jarrutukset viestivät ennakointitaidon puutteesta. Kiihdytykset ja jarrutukset lasketaan m/s -nopeuden muutoksesta, mutta en löytänyt tietoa mitataanko tieto kiihtyvyysantureiden perusteella vai GPS-datan pohjalta.

Kerätty data saadaan yhdistettyä myös nopeusrajoitusalueeseen, joten laite alentaa pisteitä jatkuvasta ylinopeudesta. Pisteet laskevat suhteessa ajettuun ylinopeuteen, käytännössä pari kilometriä yli rajoituksen on pari pistettä vähemmän. Satunnaiset ylinopeudet eivät kuitenkaan tee vaikutusta kokonaispisteisiin. Liian suuri nopeus on usein vahinkojen taustalla, joten tämänkin asian seuranta on ymmärrettävää. Joku voisi tähän kommentoida, että muutamien kilometrien ylinopeus liikennevirrassa sujuvasti ajamiseen on usein käytännöllistä, eikä siitä pitäisi pisteitä alentaa.

EDLooper-sovellukset

Ajotapaa ja kerättyä tietoa voi seurata sekä älypuhelimiin saatavilla olevan EDLooper-sovelluksen avulla että EDLooper-sivuston kautta. Sovelluksesta näkee esimerkiksi ajomatkaan, kiihdytyksiin, jarrutuksiin liittyviä tietoja ajomatka- ja päiväkohtaisesti. Jos laitteesta olisi auton diagnostiikkapistokkeeseen kytkettävä versio, saataisiin vielä muun muassa polttoaineen kulutukseen liittyvää tietoa.

EDLooperin Web-sivusto tarjoaa visuaalisen näkymän ajotapaan. Reitti piirretään kartalle, jonka värityksellä indikoidaan ajotapan hyvyys vihreillä ja punaisilla pisteillä. Punainen indikoi voimakkaasta liike-energian muutoksesta. Web-käyttöliittymässä voi liikutttaa hiirtä Ajot -välilehden alaosassa olevan graafin päällä, joilloin tiettyjen pisteiden kohdalla kartalla näkyy ”jarrutus”, ”kiihdytys”, ”pumppaus” , ”moottorijarrutus” ikoneita. Mobiilisovelluksessa tätä tietoa ei ole kuin värityksen osalta.

Web-sovellus tarjoaa kattavan näkymän telemetrialaitteella seurattaviin tietoihin, mutta ei sekään esimerkiksi kerro, mistä eri värit ja pisteytys käytännössä koostuu.

EDLooper: päänäkymä
EDLooper: päänäkymä

EDLooper: Ajot
EDLooper: Ajot

EDLooper: Kartta
EDLooper: Kartta

EDLooper-mobiilisovellus on hieman karsittu versio Webissä olevasta käyttöliittymästä, mutta mahdollistaa laitteella kerätyn tiedon selaamisen ajon tietojen ja reitin osalta ja looperscoren katsomisen. Sovelluksella voi täydentää myös tankkaustietoja, jotka ovat lähinnä omaksi huviksi.

EDLooper-sovellus: Matkat
EDLooper-sovellus: Matkat

EDLooper-sovellus: Reitti
EDLooper-sovellus: Reitti

EDLooper: Pisteet
EDLooper: Pisteet

Ajotapapilotin kokemukset

Syyskuu: ensimmäinen kuukausi

Ajotapapilotti lähetti ensimmäisen kuukauden jälkeen hyvän yhteenvedon pilotin etenemisestä ja miten asiat ovat sujuneet yleisellä tasolla. Sähköpostissa oli myös vastauksia käyttäjien yleisiin kysymyksiin, jotka olivat myös itseäni askarruttaneet. Hankkeen Usein kysytyt kysymykset -sivulla on kerrottu lähes kaikki mitä mieleen voi juolahtaa.

Muutama yleinen fakta siitä, mitä pilottiin osallistuvien ajotavoista hanke oppi syyskuussa:

Ajotapapilotin syyskuun arvoja kaikkiaan
Ajotapapilotin syyskuun arvoja kaikkiaan

Asensin telemetrialaitteen omaan autooni syyskuun loppupuolella ja sain mittariin 299 kilometriä ja 7,5 ajettua tuntia. Keskimääräinen looperscore oli 74 ja kuun lopussa alennusprosenttini oli 21. Maksimialennusprosentti on 25. Kuukauden aikana kiinnitin enemmän huomiota ajotapaani, mutta ajoittain jäi kyllä arvoitukseksi, miksi pisteet jäivät alhaisiksi. Ajotavan ja pisteiden yhteys oli selkeästi havaittavissa ja looginen.

Pisteet syyskuussa
Pisteet syyskuussa

Lokakuu, toinen kuukausi

Toinen testikuukausi oli hieman ensimmäistä kiinnostavampi, kun laitteita säädettiin tulkitsemaan ajetut matkat paremmin ja laskentatapaa säädettiin taloudellisesta ajosta enemmän turvalliseen ajoon. Nyt kiihtyvyysantureiden antamaa tietoa hyödynnetään enemmän, sekä kiihdytykset, jarrutukset ja voimakkaat sivuttaisliikkeet vaikuttavat enemmän pistelaskennassa kuin aiemmin. Vastaavasti tyhjäkäynti ei enää vaikuta pisteisiin ja taajama-ajon nopeuden vaikutusta on muutettu.

Muutama yleinen fakta siitä, mitä pilottiin osallistuvien ajotavoista hanke oppi lokakuussa:

Ajotapapilotin lokakuun arvoja kaikkiaan
Ajotapapilotin lokakuun arvoja kaikkiaan

Lokakuussa ajotapani looperscoren mukaan pysyi samanlaisena kuin syyskuussa, mutta muutosten jälkeen pisteeni laskivat selkeästi, vaikka ajotapani ei muuttunut. Kysyin asiasta, jonka jälkeen siirsin telemetrialaitteen sijaintia tukevammalle alustalle. Lokakuussa ajoin 729 kilometriä ja lähes 12 tuntia. Keskimääräinen looperscore oli 70 ja kuun lopussa alennusprosenttini oli 18. Päivityksen jälkeen pisteiden ja ajotavan yhteys toisiinsa jäi avoimeksi kysymykseksi, enkä enää tiedä miten pitäisi ajaa, että saisi hyvät pisteet. Muutoksesta ei myöskään kerrottu etukäteen, joten pisteiden yhtäkkinen laskeminen ihmetytti, mutta arvailin jotain laskentatavan muutosta, kun myös EDLooper-sovellus päivittyi samaan aikaan.

Pisteet lokakuussa
Pisteet lokakuussa

Tunnelmat kokeilusta

Kokonaisuutena muutaman kuukauden ajotavan seuranta on ollut mielenkiintoista, joskin ei ole paljoa uutta opettanut, vaikka olen kiinnittänyt sen aikana enemmän huomiota ajotapaani. Looperscoren seuraaminen ja sen arvojen ihmettely on välillä ärsyttänyt, kun en ymmärrä miten esimerkiksi moottoritiellä vakionopeudella rajoitusten mukaan ajaessa pisteet ovat vain 70 tuntumassa tai miksi pisteet sahaavat ja pomppivat suoralla tiellä ajaessa. Ilmeisesti myöskään matkan pituutta ei oteta huomioon pisteissä, eli lyhyt auton siirto voi laskea pisteitä huomattavasti. Näiden mittauskokemusten perusteella en pidä laitetta kovin luotettavana, sillä mittauksiin vaikuttavat muutkin asiat kuin vain ajaminen, ainakin kun kiihtyvyysantureita alettiin paremmin hyödyntämään. Myös erilaiset ajotilanteet ja -tapahtumat vaikuttavat pisteisiisi, vaikka et itse voisi niihin vaikuttaa. Myös lokakuussa tehty päivitys laitteen antureiden käyttöön heikensi luottamusta mittauksen ja seurannan toimivuuteen.

Toisena aspektina on tietenkin yksityisyyden suojaan liittyvät asiat, kun autosi liikkeitä seurataan reaaliajassa ja tiedot tallentuvat pilvipalveluun. Pilotin osalta kyllä kerrotaan, että tietoja ei käsitellä tavalla joka yhdistää henkilön sijaintiin. Ajamiseen liittyviä tietoja näkevät asiakkaan lisäksi vain OP ja Suomen Autokoululiitto. Tällainen seurantalaite olisi varmasti unelma ruuhkamaksuista intoileville, kun sijaintitiedon perusteella voitaisiin suoraan laskuttaa autoilijoita. Myös poliisi olisi varmasti innoissaan laitteesta, jonka avulla autoilija voi itse ilmoittaa mahdollisen ylinopeuden ja vielä automaattisesti. Kolmas maailmalta kuulemani ”ongelma” on, että et välttämättä saa normaalia autovakuutusta, jos sinut on todettu korkean riskin kuljettajaksi. Mutta tämähän on toisaalta vain reilua vähäriskisille kuskeille.

Jään mielenkiinnolla odottamaan mitä lopputulemia Ajotapapilotilla on ja tulevatko seurantalaitteet autoihin joko vakuutusmaksujen perusteeksi tai enemmän ruuhkamaksuilla rahastukseen. Kun ajotavan seurannalla saa maksimissaan vain 25% alennuksen auton kaskovakuutuksesta eikä muita etuja, en henkilökohtaisesti sitä välttämättä ottaisi käyttöön. Pilotin kokemusten perusteella pääsen ajotavallani noin 15 prosentin alennukseen riippuen miten hyvin laite on kiinnitetty, mutta enemmän asiaan vaikuttaa takaraivossa oleva tunne, että isoveli valvoo. Ilman laitettakin ajan yhtä turvallisesti, mutta laite tuo ajamiseen samanlaisen holhoamisen tunteen, kuin mitä automaattinen liikennevalvonta eli nopeusvalvontalaitteet teiden varsilla. Ajamisen lisäksi pitää huomio kiinnittää siihen liittymättömiin asioihin.

Ainakin yksi positiivinen lopputulema testikäyttälle pilotista on, kun saa alennuksen auton vakuutusmaksusta seuraavan vakuutuskauden alusta alkaen vuoden ajaksi. Sovelluksen näyttämä alennusprosentti ei vaikuta oikeasti vakuutusmaksuun, vaan pilotin jälkeen annettava 5-25% alennus määräytyy sen mukaan, miten kyseisen asiakkaan pisteet sijoittuvat muiden pilottiasiakkaiden pisteisiin nähden.

Maastopyörän iskunvaimentimien säädöt kohdilleen ShockWizillä

Maastopyöräilyssä välineet ja niiden toiminta ovat tärkeä osa harrastusta ja etenkin joustokeulan ja takaiskunvaimentimen säädöt vaikuttavat huomattavasti ajamisen mukavuuteen. Iskareissa on kuitenkin monta erilaista säätömahdollisuutta eri käyttötarkoituksia varten ja oikeiden asetusten hakeminen voi olla työlästä. Tähän tarkoitukseen markkinoilta löytyy ShockWiz-säätöavustaja. Hieman enemmän lajia harrastaneet osaavat usein säätää iskarit tuntemusten perusteella, mutta tuo myös kokeneille kuskeille digitaalisuus ja teknologia tuovat säätämiseen uuden ulottuvuuden. Testasin ShockWiziä muutaman päivän ajan Finale Liguren maastoissa ja vaikuttihan se ihan kätevältä.

ShockWiz

Jousituksen säädöt kohdilleen ShockWizillä

Quarqin ShockWiz on maastopyörien ilmatoimisten etu- ja takaiskunvaimentimien säätämiseen tarkoitettu systeemi, joka mittaa, arvioi ja nauhoittaa iskunvaimentimen suorituskykyä ja tarjoaa älypuhelinsovelluksen avulla selkeitä ehdotuksia jousituksen toiminnan parantamiseksi. ShockWiz kiinnitetään iskarin ilmaventtiiliin ja selkeän ohjatun asennuksen jälkeen laite on valmis käyttöön. Sovelluksessa voi asettaa ajotyylin, tehokas (polkeminen), tasapainoinen, leikkisä tai aggressiivinen, jota vasten ehdotuksia annetaan. Laite on tarkoitettu kaikille maastopyöräilijöille kokemuksesta riippumatta, jotka ovat kiinnostuneita jousituksen toimivuudesta ja miten parantaa sitä.

ShockWiz sisältä

ShockWiz on paketoitu vedenpitävään koteloon, jonka sisältä löytyy tarkka paineanturi ja mikroprosessori, joka mittaa ilmanpaineen muutoksia 100 kertaa sekunnissa ajon aikana. Paineen muutokset analysoidaan (salaisella) algoritmilla, joka tunnistaa epätoivottuja ominaisuuksia jousituksen toiminnassa. Analyysin perusteella ShockWiz päättelee tarvittavat säädöt asian korjaamiseksi. Säätöehdotukset ilmanpaineesta, jousen nopeudesta, kompressiosta ja paluuvaimennuksesta näkyvät älypuhelinsovelluksen kautta, josta niitä voi seurata myös ajon aikana. ShockWiz-sovellus on saatavilla Androidille ja iOS:lle ja on yhteensopiva puhelimien kanssa, jotka tukevat Bluetooth Low Energy -teknologiaa. Puhelinta ei tarvitse pitää mukana ajon aikana, vaan laite tallentaa datan myöhemmin katsottavaksi.

ShockWiz toimii useimpien ilmatoimisten etu- ja takaiskunvaimentimien kanssa, kunhan iskarissa on vakiokoossa pysyvä positiivinen ilmasäiliö, eli ilmatila ei ole muuttuva. Negatiivisen kammion kautta täytettävät iskarit eivät ole myöskään tuettu. ShockWiziä myy muun muassa Mountain Bike Shop ja Hi5Bikes hintaan 419e. Testiin laitetta voi saada hyvin varustelluista pyöräliikkeistä.

ShockWiz käytännössä

Testasin ShockWiziä parina päivänä Finale Liguressa Specialized Enduro Elite 29:llä ja suurilta osin säädöt olivat kohdillaan tasapainoiseen ajoon, eli enduromaiseen ajoon. Edessä jousitusta hoiti RockShox Lyrik RC 29/27.5+ Solo Air 160mm joustavana ja takana RockShox Monarch Plus Rx. Pieniä hienosäätöä piti tehdä ehdotusten perusteella, mutta suurta eroa en toiminnassa huomannut. Kiitos ShockWizin lainasta Mountain Bike Shopille.

ShockWiz etuiskarissa

Etuiskarissa mittalaite oli kiinni päivänä, jolloin ajoimme enduromaisia ja hyvää flowta sisältäviä pätkiä.

Ehdotukset edessä
Havainnot edessä
Säädöt edessä

Laitteen antamat säätöehdotukset olivat tasapainoisessa-tilassa pieniä, enkä muita tiloja tajunnut kokeilla. Ajamamme Roller Coaster -pätkä olisi kyllä kaivannut varmaan aggressiivisia asetuksia, jos sitä olisi alkanut kunnolla työntämään.

Shockwiz takaiskarissa

Takaiskarissa Shockwiz oli kiinni hieman leppoisampana päivänä, joten jäi hieman arvoitukseksi, miten jousitus toimii kovemmassa ajossa. Aika hyvin oli säädöt kuitenkin kohdillaan ajopäivänä, hieman hitaammaksi piti vain säätää.

Säädöt taakse
Ehdotukset taakse
Havainnot takana

Jälkitunnelmat

Ehdin testaamaan ShockWiziä vain yhtenä päivänä per iskari ja etenkin takaiskunvaimentimen osalta suhteellisen helpoilla reiteillä ja pienissä vauhdeissa, joten kokemukset ShockWizin ehdottamista muutoksista jousituksen säätöihin ja eri tyylisestä ajosta jäivät hieman ohkaisiksi. Idealtaan ShockWiz on hyvä ja käytännössä se tarjoaa kätevän ja toimivan avun säätöjen löytämiseen. Sen uskoisi olevan hyödyllinen harrastajalle asetusten hakemiseen, jos tuntumaa säätämiseen ei ole kertynyt. Suuret erot säädöissä kyllä huomaa, pienemmät kuten itselläni oli, ei niinkään helposti.

Hinnaltaan ShockWiz on tyyris, joten useimmille sen käyttäminen jäänee lainauskertoihin, joka on riittävää, jolloin laite auttaa löytämään yleissäädöt ja kertomaan ovatko säädöt miten hyvin hallussa mutu-tuntumalta. Ja huomaako edes muutosta parempaan, jos laite sellaista ehdottaa. ShockWiz tarjoaa hyvät ehdotukset toiminnan parantamiseksi, mutta edelleen säätämisessä on kyllä tiedettävä, miten iskari toimii ja miten säädöt vaikuttavat. Eli perustiedot säätämisestä on hyvä olla hallussa.

Laitteessa on mahdollista valita eri profiileja säätöjen hakemiseksi kohdilleen enduromaiseen tasapainoiseen ajoon tai alamäkityyliseen aggressiiviseen ajoon ja hieman avoimeksi jäi, että miten paljon säätämisessä ajettu maasto vaikuttaa tuloksiin. Pitäisikö esimerkiksi paljon Bike Parkeissa ajavan hakea aina säädöt tiettyyn Bike Parkkiin vai toimivatko kerran asetetut säädöt kaikkialla. Eli esimerkiksi kalibroidaan iskarit Tornikeskuksen reiteille ja Kokonniemeen haetaan omat säädöt. Loogisesti ajatellen, laitteen käyttöä voi ajatella samalla tapaa kuin Formuloissa tai rallissa mitattavat metriikat, joiden perusteella säädöt sitten tehdään. Haetaan asetuksen kohdilleen tietyn tyyliseen ajoon ja maastoon, jonka jälkeen samassa maastossa jälleen ajettaessa voi säädöt asettaa aikaisempien mittausten perusteella.

ShockWiz oli kokeiluna mielenkiintoinen ja varmasti hyödyllinen, jos haluaa saada maastopyörän jousituksestaan irti kaiken tai tukea perstuntumalla haettuihin säätöihin. Kätevintä sen käyttö on lainaamalla tai hankkimalla sen porukalla, sillä yksistään laitteen hyöty hintaan nähden jää pieneksi. Facebook-ryhmässä vihjattiin, että laitetta saisi lainaksi joistain pyöräliikkeistä ja muutamat pyöräilyseurat ovat sen hankkineet jäsenien käyttöön, mutta enempää mainostusta asiasta en ole lukenut.

Kokemuksia lähimaksamisesta: Pivo NFC-maksupilotti

Lähimaksaminen, eli ostoksien maksaminen ilman PIN-koodin antamista, on ollut mahdollista jo jonkin aikaa kauppojen maksupäätteillä pankkikorteilla, joista kyseinen ominaisuus löytyy, mutta nyt se on mahdollista myös matkapuhelimella. Osuuspankin kätevän Pivo-mobiilisovelluksen käyttäjät saivat syksyllä mahdollisuuden osallistua lähimaksupilottiin, joka toi sovellukseen maksuominaisuuden NFC-yhteyden kautta. Lyhyen käytön jälkeen kokemukset lähimaksamisesta Pivon kautta ovat neutraalit: kätevä tapa maksaa, mutta hieman vielä epävarma, sillä kaikki maksupäätteet eivät lähimaksua tue, eikä se poista kanta-asiakaskorttien käyttämistä.

Pivo ja lähimaksupilotti

Pivo ja lähimaksupilotti

Osuuspankin Pivo-mobiilisovellus, eli Pivo-lompakko, on kätevä tapa seurata päivittäistä kulutusta ja nyt lähimaksupilotissa sovelluksen kautta on myös mahdollista maksaa, kunhan Android-puhelimesta löytyy lähimaksun mahdollistava NFC-yhteys. Lähimaksua on pilotoitu jo keväällä ja nyt testiryhmää kasvatettiin. Pivon lähimaksu on sivujen mukaan tarkoitus julkaista ensi vuonna kaikille käyttäjille.

Pivon lähimaksu on saatavilla vain Android-puhelimiin, sillä tällä hetkellä vain niihin on saatavilla teknologia, joka mahdollistaa turvallisen lähimaksamisen ilman liittymän SIM-kortin päivittämistä. Puhelin ei saa myöskään olla rootattu. Muuten potentiaaliset Android-puhelimet ovat ilmeisesti aika hyvin katettu ja tuettuja malleja lisätään mahdollisuuksien mukaan.

Lähimaksu olisi teoriassa mahdollista myös Applen uudempien iPhonen kanssa, joissa on NFC-piiri, mutta se on harmillisesti rajoitettu vain Applen oman Pay-lähimaksun käyttöön. Pitää toivoa, että ominaisuus joskus avataan myös kehittäjille.

Ladattuani testiversion Pivo-sovelluksesta Sony Xperia Z2 -puhelimeeni, vaati lähimaksuominaisuuden aktivoiminen Pivo-tilin aktivoinnin jälkeen vain mobiilikorttihakemuksen tekemisen virtuaalista Debit-korttia varten. Koska mobiilikorttihakemukset käsitellään tällä hetkellä käsin Osuuspankin toimesta, meni vielä hetki että se hyväksyttiin ja pääsin testaamaan lähimaksua käytännössä.

Teoriassa lähimaksaminen tapahtuu siten, että mobiilimaksukorttiin kytketty puhelin viedään muutaman sentin päähän maksupäätteestä. Maksun suorittamiseksi laite pitää avata sen omalla turvakoodilla (näyttölukitus auki) ja käyttäjän halutessa vielä Pivo-sovellus on oltava avattuna.

OP:n video havainnollistaa lähimaksun toimintaa:

https://youtu.be/-p9k9NF2tbo

Käytännössä lähimaksu toimii kuten pitääkin, mutta kauppojen maksupäätteet eivät aina joko tue lähimaksua tai maksu muuten epäonnistuu. En ole kovin aktiivisesti lähimaksua käyttänyt, mutta karkeasti ottaen kaksi kolmesta maksusta onnistuu. Lisäksi on käytännössä tarpeellista sallia lähimaksu heti, kun puhelin on avattu turvakoodilla, sillä Pivo-sovelluksen avaaminen kestää kohtalaisen kauan, eikä se ole käytännöllistä kassan odottaessa maksua. Toinen asia on, että vaikka Pivon lähimaksu ei rajoita ostoksia 25 euroon, vaan asiakas hyväksyy ostoksen valitsemallaan koodilla, ei yli 25 euron ostosten maksaminen vielä onnistu kaikilla lähimaksupäätteillä.

Pivo-lompakon lähimaksuominaisuus toimii yleisesti ottaen ihan hyvin, mutta jos haluaa käyttää kaupan etukortteja, ei se poista korttien kanssa vekslaamista. Lähimaksu Pivon kautta on mielestäni enemmänkin kiva lisä, etenkin jos ei lompakkoa aina kanna mukana.

Harmillisesti puhelimeni vaihtui juuri iPhoneen, joten Pivon lähimaksuominaisuuden käyttäminen jäi aika vähäiselle. Seuraavaksi pitäisi ehkä uusia pankkikortit, että pääsisi testaamaan lähimaksamista myös niillä.

DigiExpo 2015: pelaamista ja virtuaalitodellisuutta

Vuodessa on muutamia messuja, joilla tulee käytyä ja yksi niistä on DigiExpo. Messut viihde-elektroniikalle, vaikka viime vuosina sisältö on ollut ennemminkin pelejä ja konsoleita. Olin myös tänä vuonna messuilla bloggaapassin turvin, joten oli kolme päivää aikaa tutustua DigiExpon ja samaan aikaan järjestettävien SkiExpon ja BoardExpon tarjontaan. Tässä muutamia poimintoja messujen sisällöstä.

DigiExpo on aina ollut hyvä paikka tutustua uusiin ja tuleviin peleihin, ja kuten vuosi sitten, oli Xbox One vahvasti läsnä myös tänä vuonna, mutta muuten peliosasto oli kutistunut, vaikka paikalla oli myös PlayStation 4 ja siinä sivussa myös Wii U.

Xbox One keskittyi Halo 5: Guardiansin, Fifa 16:sta, Forza 6:n, Rise of the Tomb Raiderin ja NHL 16:sta esittelemiseen ja heidän alueellaan oli myös Lakko pelaamassa eri pelejä. PlayStation 4:n tarjontaan pääsi tutustumaan muun muassa Assassin’s Creed Syndicaten, Star Wars Battlefrontin, PES 2016:n ja Uncharted: The Nathan Drake Collectionin osalta. Myös Guitar Hero Liveä pääsi testaamaan, jos soittopelien uudelleen lämmittely kiinnosti. Harmillisesti tänä vuonna ei ollut erillistä pressiaikaa, mutta hyvin mahtui perjantaina testaamaan pelejä ja kiertämään osastoja.

Pelipuolella oli myös esillä muutamia suomalaisia pelinkehittäjiä, kuten Iceflake Studios Race Online-ajopelien kanssa, joka vaikuttaa aika samalta kuin legendaarinen Slicks ’n Slide. Mielenkiintoista oli myös nähdä JAMK:n osastolla live-pelikehitystä Unityä käyttäen. Pitäisi ehkä itsekin testata.

Kahdeksannen sukupolven pelikonsolien, eli Xbox Onen ja PS4:n, pelitarjonta vaikuttaa jo aika hyvältä, etenkin kun Batman: Arkham Knight, Until Dawn, The Witcher 3 ja Assassin’s Creed Syndicate ovat ulkona ja Fallout 4 on aivan nurkan takana. Mutta osaltaan on myös odoteltavaa, kun ensi keväänä julkaistaan Uncharted 4 ja No Man’s Sky joskus kesällä. Isompi televisio tulikin jo kesällä hankittua, joten ehkä se PlayStation 4:nkin pitää piakkoin ostaa.

Osan DigiExpon alueesta vei e-sportsin Counter-Strike: Global Offensive -turnaus ja myös NHL 16 -pelin Suomen mestaruuskilpailujen karsintaturnaus oli käynnissä. CS-turnauksen vieressä perjantai-iltana viihteestä vastasi Polygon Black, joka soitti Pelilavalla rock- ja metallisovituksia pelimusiikin kasariklassikoista ja ysärihiteistä. Hienoa kuunneltavaa, kuten heidän PopCultin keikan taltioinnista voi kuulla.

Messuilla tuli eteen myös muutamia hienoa oivalluksia, kuten Kajaanista lähtöisin olevan Athene Exergamingin -liikuntasimulaattorit, jotka hyödynsivät virtuaalitodellisuutta kuntoilun osana eri muodoissa. Esillä oli kuntopyörä viritettynä Oculus Riftillä, joka oli aika vinkeä kokemus. Pyörää sai ohjata maastossa haluaansa suuntaan ja ylä- ja alamäet todella tuntuivat päässä. Todella vakuuttava kokemus, vaikka tuote oli vielä prototyyppiasteella ja tehty parissa viikossa (Ylen artikkeli). Juoksumaton kanssa hyödynnettiin Kinectiä, jonka avulla pystyi liikkumaan avoimessa maastossa mihin halusi ja juoksumatto pyöri niin lujaa kuin itse juoksit.

Liikuntasimulaattorit ovat kyllä hyvä sovellutus tuomaan uudenlaista liikuntaa kuntosaleille ja terveydenhuollon kuntoutukseen, mutta myös urheilijoiden treenaukseen. Ainakin Saksan Olympiavalmennuskeskus on ottanut kuntoiluohjelman käyttöön ja taisin nähdä televisiossa, miten Suomen hiihtäjät hyödynsivät ohjelmaa rullahiihtomatolla. Näppärä tapa tutustua ennakkoon esimerkiksi tulevien arvokisojen maastoihin oikeasti hiihtämällä ne. Vaikka mieluummin liikun ulkona oikeilla välineillä, odotan kyllä innolla, mitä kaikkea virtuaalitodellisuuden hyödyntämisessä liikunnan tukena keksitäänkään. Suomessa kelit ovat välillä mitä ovat, joten sisäliikunnallekin on paikkansa.

DigiExpo oli osastona jälleen kutistunut edellisestä vuodesta ja viihde-elektroniikan osalta tarjonta oli kapeaa ja muutamien valmistajien harteilla. Gigantin ison osaston lisäksi paikalla oli Olympus kameroiden kanssa, hieman Hifiä AutoStudiolta ja Kruunuradiolta, urheilukameroita AEE:lta ja Garminilta, Philipsin televisioita, Huawei Honor 7 ständillä. DNA markkinoi myös vahvasti ja houkutteli väkeä Samsungin Gear VR:llä. Gear VR ei vakuuttanut, ainakaan testissä olleen avaruusräiskinnän osalta, vaikka kyllähän se 3D-vaikutelma tuli havaittua. Langattomana se on kuitenkin kätevämpi viritelmä kuin piuhan päässä oleva Oculus Rift, mutta samanlaista tunnelmaa ei Gear VR:ssä ole.

DigiExpon lisäksi kiertelin toki myös SkiExpon ja Lätkä & Säbä -alueet, joilta löytyikin mielenkiintoinen Joensuulainen startup liittyen datan keräämiseen ja sen hyödyntämiseen. HavuSport on Hifkin ja Kiekko-Vantaan kanssa kehitelty jääkiekon maalipaikkojen keräyssovellus ensisijaisesti junioriurheilun toiminnan tehostamiseksi. Mitään en valmennuksesta tai jääkiekosta tiedä, mutta tuntui erikoiselta, että vastaavaa sovellusta ei aikaisemmin ole tehty. Aikaisemmin data on kerätty kuulemma perinteisesti paperille ja heitetty menemään, joka sekin tuntuu oudolta, sillä miten kehittää toimintaa, jos ei ole dataa sen pohjaksi. HavuSport vaikutti pätevältä sovellukselta, jolla asiaa voitaisiin tehdä järkevämmin. Vielä jos tuon datan keräämisen saisi automatisoitua, hieman kuin miten Brilliard tekee biljardin pelaamisessa.

Kokonaisuutena Digi- ja SkiExpon paketti toimi ihan hyvin, vaikkakin edellisvuotta heikommalla annilla. Muutama tunti perjantai-iltapäivällä ja lauantaiaamuna meni kyllä helposti asioita ihmetellessä ja liikkumaan mahtui ilman suurempaa tungosta. Sisällön osalta DigiExpo keskittyi tänäkin vuonna lähinnä pelaamiseen, eikä viihde-elektroniikkaa juurikaan näkynyt. Kaikenlaisen viihde- ja kodin elektroniikan osalta Export Expo onkin aina ollut parempi tapahtuma. Pitänee piakkoin harkita uudestaan ovatko Digi- ja SkiExpot käymisen arvoiset, etenkin jos siitä pitäisi vielä maksaa sisäänpääsy- ja parkkilipun verran. Sen verran messujen anti on vuosien aikana hiipunut.

DevOpsia ja OpenStackia OpenStackFin User Group tapaamisessa


Sovelluskehitys ja palvelinylläpito on viime vuosien aikana ollut muutoksen tuulissa, kun uusia ketteriä menetelmiä ja teknologioita on noussut haastamaan vanhat toimintatavat, ja DevOps, eli kehittäjien (developers) ja palvelinylläpidon (operations) välinen yhteistyö, on nykyään tärkeässä osassa hyvin toimivaa sovelluskehitystä. Tähän aihepiiriin keskittyi myös kolmas OpenStackFin User Group tapaaminen, jossa käsiteltiin miten DevOps ja OpenStack toimivat yhdessä. Vaikka en ole vielä DevOpsia juurikaan päässyt toteuttamaan tai soveltamaan OpenStackia, oli tilaisuus mielenkiintoinen ja herätti ajatuksia miten sovelluskehitystämme voisi parantaa.

Kolmas OpenStackFin User Group tapaaminen koostui kolmesta noin puolen tunnin esityksestä, jotka perehdyttivät DevOpsiin, Ansibleen ja DevOps PaaS -alustaan OpenStackin päällä.

Miksi ja miten hyötyä DevOpista?

Alkuun Cybercomin Ilkka Tengvall antoi lyhyen yhteenvedon ”Miksi ja miten hyötyä DevOpsista?”. Kantavana ideana on automaatio erilaisilla työvälineillä kuten Puppet, Chef, Jenkins, GitLab ja palautteen saaminen Elastic Searchin, Seleniumin ja Grafanan kautta. Ja tätä tietenkin tehdään, koska halutaan saada luottamusta sovelluksen toimimisesta, että asiat toimivat sääntöjen mukaan ja saada nopeutta idean viemiseksi tuotantoon.

Aiheen yleiskatsauksen jälkeen sukellettiin suoraan Ansiblen hyödyntämiseen OpenStackin kanssa. Tomáš Karásekin ”Using Ansible on OpenStack” meni hieman liian tekniseksi omalta osaltani, kun en ollut Ansiblea enkä OpenStackia käyttänyt. Ansible kyllä vaikutti kätevältä verrattuna Puppetiin tai Chefiin.

Red Hatin OpenStackit

Kolmantena esityksenä Red Hatin Toni Willberg kertoi miten rakentaa DevOps PaaS -ympäristö OpenStackin päälle ja mitä tarjottavaa Red Hatilla aiheeseen liittyen on. Paljon erilaisia pilviä yksityisestä julkiseen ja niiden yhdistelmiin. RedHatin OpenShift Online oli itsellekin tuttu palvelu.

Esitysten jälkeen vuorossa oli pöytäkeskusteluja, jotka jäivät mielestäni hieman vähäiselle huomiolle ja sekavaksi. Aiheet olisivat kyllä olleet kiintoisia kuten ”Openstack & DevOps: OpenStack install automation and OpenStack monitoring”, ”Docker and Docker automation” ja ”Openstack & DevOps: Tools to utilize OpenStack APIs”.

Esitysten anti jäi ehkä hieman pintapuoliseksi, mutta toisaalta Ansiblen osalta mentiin liiankin tarkalle tasolle. Esitysten aika on tietenkin rajattu, mutta olisin toivonut näkevän enemmän käytännön asiaa miten DevOpsia hyödynnetään tai enemmänkin kuin markkinointihenkisiä kalvoja OpenStack PaaS -alustasta. Tilaisuuden jälkeen tosin oli ihan hyviä keskusteluita, miten asioita tehdään eri firmoissa ja tuli samalla nähtyä vanhoja tuttuja ja tavattua uusia. Lisäksi jos joskus pidän esityksiä, pitää kokeilla reveal.js:ää, jolla kaksi kolmesta esitykstä oli tehty.

Kiitokset Cybercomille tilaisuuden järjestämisestä ja tilaisuuden sponsoreille tarjoiluista. Tapahtuma tarjosi esitysten ja virvokkeiden lisäksi muutamia ajatuksia, miten asioita voisi kehittää omassa toiminnassaan. Vielä jos ideat saisi muutettua käytännöksi.

OpenStackin käyttäminen ei ehkä ole aivan omissa näköpiireissäni, mutta jatkossa pitää syventyä etenkin DevOpsin hyödyntämiseen sovelluskehityksessä. Omassa työssäni ei päästä täyteen kehityksestä tuotantoon ketjuun, vaan se rajoittuu lähinnä kehitysympäristöihin. Toisaalta myös sovellusten monitorointia pitäisi kehittää kattavammaksi. Devopsin tavoitteenahan on automatisoida tuotteiden paketointi-, laadunvarmistus- ja julkaisuprosesseja, jolloin kehitystyöstä tulee avoimempaa ja laadukkaampaa.

Passionate Mind

Soks listaa teknologiablogien kärjen

Teknologiablogeja ja -uutissivustoja on maailmalla nippukaupalla ja niitä löytyy useita Suomestakin, etenkin jos valikoimaan laskee erilaiset uutissivustot. Cision julkaisi elokuussa Suomen suosituimpien teknologiablogien kärkikymmenikön, jossa myös ”Se on kiva sillo” -blogini menestyi, sijoittuen kymmenenneksi. Vaikka listaus on hieno, on se mielestäni harhaanjohtava ja paremminkin voisi valita. Eli on aika esittää vaihtoehtoinen ”kärkikymmenikkö”.

Suomen teknologiablogeista ja -uutissivustoista monet ovat keskittyneet tiettyjen aihepiirien käsittelyyn tai tietotekniikkalehtien yhteyteen, joten Top 10. -lista on parempi suorittaa jakamalla blogit ja uutissivustot aihepiirien mukaan. Jos Cisionin arvio suosiosta perustui kävijämäärän lisäksi linkityksiin muualla, päivitystahtiin ja vuorovaikutukseen lukijoiden kanssa, on oma listaukseni puhtaasti mutu-tuntumaan pohjaava, ilman varsinaista järjestystä.

Tietokonelehtien uutissivustot ja blogit:

  • Tietokone-lehti: Tietotekniikan alaa käsittelevä uutissivusto, jolla on myös blogeja
  • MikroPC-lehti: Tietotekniikan alaa käsittelevä uutissivusto
  • Mobiili-lehti: Mobiilimaailman tietoa laaja-alaisesti, niin laitteista, sovelluksista kuin palveluista
  • Net.nyt: MBnetin blogi hieman tosiharrastajia kiinnostavalla näkökulmalla.

Mobiiliaiheita käsittelevät:

  • Androidsuomi: Androidiin keskittynyt uutis- ja artikkelisivusto laitetestien kera
  • Taskumuro: Muropaketin mobiiliosasto uutisoi ja testaa taskukokoisia ja langattomia vempaimia
  • Puhelinvertailu.com: AfterDawnin mobiiliosasto uutisoi alan tapahtumista ja tuotejulkistuksista
  • MobiiliBlogi: Uutissivusto, jossa myös arvosteluita mahdollisuuksien mukaan

Erilaisia vekottimia ja rautaa käsittelevät:

Lisäksi haeskelin Blogilistalta teknologia-aiheisia blogeja, mutta joko hakusanat eivät osuneet tai aktiivisia teknologiablogeja (blogin oikeassa merkityksessä) ei Suomessa paljoa ole. Muutamia poimintoja kuitenkin enemmän tai vähemmän aktiivisista blogeista.

Harrastajien ja käyttäjien sekalaisempia teknologiaa käsitteleviä blogeja:

Jos palataan vielä Cision tekemään listaukseen, jossa ilmeisesti sivuutettiin niin sanotut uutissivustot ja keskityttiin vain enemmän blogeja muistuttaviin sivustoihin, on listan tulosten uutisointi otsikolla tyyliin ”suosituimmat teknologiablogit ovat alan yritysten pitämiä” muun muassa MikroPC:ssä ja Markkinointi & Mainonnassa (vaatii kirjautumisen) ihan oikein, vaikka tuloksista voi olla montaa mieltä. En sanoisi, että tietoturvaan keskittynyt F-Securen ”News from the Lab”, Nokian Nokiaan liittyviä aiheita käsittelevä Nokia Ääni ja Microtaskin yleisöosallisuus-aiheinen Microtask -blogi ohittaisivat esimerkiksi eri uutissivustot, vaikka mielenkiintoisia blogeja ovatkin. Voisi kysyä, että mihin pitäisi vetää raja teknologiauutissivuston ja -blogin välillä?

Jos kuitenkin katsotaan pelkästään teknologiablogeja, on niiden listaaminen hieman ongelmallista, sillä samanlaista aktiivisesti päivittyvää tarjontaa aihepiiriä käsittelevien sivustojen osalta ei ole kuin esimerkiksi Jenkeissä. Lisäksi kun useat harrastajien blogeista ovat aihepiiriltään laajempia käsitellen paljon muutakin kuin teknologiaa. Aivan kuten oma bloginikin.

No, erilaisista listauksista voi olla montaa mieltä, mutta onhan tuo Cision Top 10. -lista aika löyhästi rakennettu. Pienellä vaivalla olisi voitu luoda realistisempi lista, mutta onhan se toistaalta hienoa, että ”Verteksi – Se on kiva sillo” -blogi arvostettiin jo toistamiseen kärkikymmenikköön. Ensimmäisen kerran Soks oli listalla vuoden 2011 helmikuussa.

Vuoden 2013 listauksessa sitten korkeammalla!

Fujitsu Forum 2011 esittelee uusia suuntia ja ratkaisuja

Viimeisen kuuden viikon aikana olen testannut Fujitsun Lifebook S761 -kannettavaa osana Fujitsun Lifebook4Life -kampanjaa, jossa matkustin virtuaalisesti Euroopan eri maissa suorittaen niihin suunniteltuja testitehtäviä. Matka oli mielenkiintoinen ja sen toteutus matka-aiheella oli toimiva. Lifebookkien ominaisuuksia käsitteleviä tehtäviäni voi lukea kirjoituksessa, jossa luon katsauksen omaan Lifebook4Life -matkaani. Matkan päätteeksi saan pitää testaamani läppärin ja lisäksi sijoituttuani Top-10:een (10.), saan myös matkalahjakortin. Ei siis aivan turhaa kirjoittamista ja hauskaa se kyllä oli.

Yksi tehtävä on vielä kuitenkin edessä: kertoa tulevasta Fujitsu Forum 2011 tapahtumasta ja pohtia miltä tietotekniikan tulevaisuus voisi näyttää. Fujitsu Forum 2011 on vuotuinen asiakkaille ja IT ammattilaisille tarkoitettu näyttely ja konferenssi, jossa käsitellään ajankohtaisia aiheita yritysten tietotekniikkaan liittyen. Tapahtuma järjestetään 9.-10.11.2011 Münchenissä.

Tänä vuonna aiheet liikkuvat teeman ”Reshaping IT”, eli tietotekniikan uudistumisen ympärillä, ja käsittelevät kysymyksiä kuten ”Mihin IT maailma on suuntaamassa?”, ”Meneekö kaikki pilveen ja mitkä ovat vaihtoehdot?” ja ”Mitkä trendit ja teknologiat tulevat lähitulevaisuudessa määrittelemään IT:n?”. Kiinnostavia kysymyksiä, joihin ei varmaan yhtä ja oikeaa vastausta ole, mutta paljon mielenkiintoisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Kansainväliset asiantuntijat, visionäärit ja alan johtavat henkilöt kertovat, mihin nykyaikainen IT infrastruktuuri kehittyy ja miten Fujitsu voi auttaa uudistamaan asiakkaiden IT:tä vastaamaan paremmin nykyisen dynaamisen ja globaalin talouden vaatimuksiin.

Fujitsu Forum 2011:n konferenssiosuudessa käsitellään siis yritysten tietotekniikan uudistumiseen liittyviä asioita. Ideat, konseptit ja innovaatiot IT:n modernisoimiseksi, ketteröittämiseksi ja optimoimiseksi määrittelevät keskusteluiden ydinsisällön. Konferenssi on jaettu neljään osa-alueeseen: avainpuheenvuorot, innovaatiofoorumi, Breakout sessiot ja asiantuntija-keskustelut. Aiheiden tarkoituksena on tehdä IT:stä nopeampi, tehokkaampi, sopeutuvampi ja edullisempi, mutta silti pysyä nopeasti etenevän globaalin talouden mukana. Tapahtuma esittelee, miten tämä voidaan saavuttaa käyttämällä laajaa valikoimaa älykkäistä tuotteista, ratkaisuista ja palveluista koostuvia rakennuspalikoita. Käsiteltävät aiheet vaikuttivat suurilta osin kiinnostavilta ja oma kuvitteellinen ohjelma, jos vaikka paikanpäälle pääsisin, täyttyi aika hyvin.

Vierailevina puhujina paikalla ovat Iso-Britanniasta aivotieteilijä Susan A. Greenfield ja Venäjältä shakkimestari Garry Kasparov. Greenfieldin puheenvuoro käsittelee mahdollisia skenaarioita ja mahdollisuuksia ihmiselämän ylläpitämiseen tällä vuosisadalla ja sen jälkeen. En ole aivan varma mitä englanninkielisessä kuvauksessa tarkoitetaan, mutta koska sen esittää aivotieteilijä, kuvittelen sen tarkoittavan Futurama-tyylistä purkitettua päätä. Toinen vierailevista puhujista, Garry Kasparow, kertoo mitkä siirrot voivat parantaa päätöksentekoa yritysmaailmassa.

Fujitsu Forum 2011:n näyttelyosuudessa Fujitsu ja kumppanit esittelevät muun muassa konesaleihin, pilvipalveluihin, työpisteen tuottavuuteen ja IT:n tulevaisuuteen liittyviä asioita, sekä esittelee seuraavan sukupolven Fujitsu-tuotteita. Tapahtuman juhlaosuudessa illalla esiintyy Anastacia.

Fujitsu Forum 2011 vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta tapahtumalta, vaikka aiheet ovatkin suurilta osin tarkoitettu enemmän konsulttien, tietohallinnon tai käyttöpalveluiden näkökulmaan, kuin sovelluskehittäjälle. Lifebook4Life -kampanja lähettää Fujitsu Forum 2011:een viisi osallistujaa ja saa nähdä riittääkö ideat siihen. Tämän kirjoituksen lisäksi pitäisi vielä innovoida IT:n tulevaisuutta, josta voitte lukea lähiaikoina Lifebook4Life-blogista.