Kuukausi: helmikuu 2007

Kirjat: Dune: House Harkonnen

Brian Herbert ja Kevin J. Anderson jatkavat Predule to Dune -sarjaansa Dune: House Harkonnen -teoksella. Frank Herbertin Dune -sarjaan perustuva Predule to Dune jatkaa toisessakin osassaan Dyynin henkeä ja tarinaa ja juoni etenee sujuvasti. Sarjan toinen teos jatkaa siitä, mihin ensimmäinen osa jäi: juonia, yllättäviä käänteitä ja runsaasti tapahtumia.

Tyyliltään teos on sarjan henkeen uskollinen, mutta sortuu, kuten useat moniosaiset kirjasarjat, edellisen osan tapahtumien ajoittaiseen kertaukseen, joka ainakin itseäni ärsyttää. Jos kirjat heti niiden ilmestyessä eli noin vuoden välein, voi pieni muistinvirkistys olla paikallaan, mutta näin peräkkäin luettuina hieman turhaa. Kokonaisuutena teos on mukavaa luettavaa ja tarinan mielenkiinto pysyy yllä loppuun asti.

Dune: House Harkonnen teoksessa on englanninkielisenä pokkaripainoksena 626 sivua New English Library:n julkaisemana (ISBN: 0-340-75178-9).

Sammuta Linux virtanapista

Tietokoneen sammuttaminen on yleensä helppoa, valikoista valitaan ”sammuta” ja kone sammuu nätisti. Hieman vaikeampaa on tietokoneen sammuttaminen, jos koneessa ei ole näyttöä kiinni, mutta usein tämäkin ongelma ratkeaa ottamalla etäyhteys. Aina tämäkään ei ole mahdollista, joten tarvitaan jotain muuta, kuten ACPI ja sen avulla tehtävät tapahtumat.

Gentoo Wiki:ssä on asiasta hyvät ohjeet, jossa koneen virtanappi laitetaan tekemään tietty tapahtuma, jonka acpid -daemon prosessoi. Tai oikeastaan acpid -daemon tarkkailee, jos virtanappia painetaan ja suorittaa tämän jälkeen halutun skriptin.

Yksinkertaisuudessaan virtanapin virittämiseen tarvitaan seuraavat asiat:

  1. Laitteisto, joka tukee ACPI virranhallintaa
  2. Kerneliin on käännetty tuki ACPI:lle
  3. Virtanappi on rekisteröity ACPI tapahtumaksi
  4. acpid kuuntelee ACPI tapahtumia
  5. Skripti virtanapin tapahtuman käsittelyyn

Kohdat 1, 2 ja 4 ovat triviaaleja, joten en niitä tähän (itselleni muistiin) kirjoita.

Virtanapin rekisteröiminen tapahtuu seuraavasti:

~ # cat >> /etc/acpi/events/default <<EOT

# handle the power button press
event=button[ /]power
action=/etc/acpi/onButtonPress-Power.sh
EOT

Ja sammutusskripti:

~ #cat > /etc/acpi/onButtonPress-Power.sh <<EOT
#!/bin/sh
# /etc/acpi/onButtonPress-Power.sh
# Shutdown when the power button is pressed

logger ”Power button pressed — shutting system down”
/sbin/shutdown -h now
EOT

Lopuksi skriptille annetaan suoritusoikeudet chmod 750 /etc/acpi/onButtonPress-Power.sh ja käynnistetään acpid -daemon uudestaan.

Nyt tietokoneen pitäisi sammua hallitusti virtanapista painamalla. Helppoa ja yksinkertaista. Testattu Gentoo Linuxissa ja toimivuudesta muissa Linux distribuutioissa ei tietoa, joten tarvittaessa sovella.

Pong-kello

Jos normaalit kellot eivät innosta ja vaikuttavat tylsiltä, on Buro Vormkrijgers suunnitellut kellon, joka toimii Atarin Pong-pelin tapaan. Kooltaan 180 x 120 x 32mm (l,k,s), 500 grammaa painava LCD-näytöllinen kello pelaa satunnaisesti pingpong -peliä. Vasen pelaaja voittaa joka tunti ja vastaavasti oikeanpuoleinen pelaaja voittaa joka minuutti. Keskiyöllä peli on ohitse. Kellona toimimisen lisäksi peliä pystyy pelaamaan kelloa vastaan.

Aivan mahtava kelloidea, mutta valitettavasti ilmeisesti vuosi sitten 199 eurolla myyntiin tullut kello on loppuunmyyty. Ei mikään ihme, sillä erikoiset ideat myyvät aina nopeasti loppuun. Kyllä tuollaisesta kellosta olisi hauska seurata ajan kulkua.

Pong Pong

(via Coding Horror)

Cable Open! -viikonloppu ja Digi-tv-viikko

Taloussanomat uutisoi Kaapelitelevisioliiton, paikallisten kaapeliyhtiöiden ja Kopiosto ja Teosto tekijänoikeusjärjestöjen järjestämästä Cable Open! -viikonlopputempauksesta. Perjantai-illasta maanantaiaamuun, 9.2. – 12.2.2007, näkyvät maksu-tv-kanavat kaapeliverkossa digisovittimen avulla veloituksetta. Kanavatarjonta vaihtelee alueittain. Cable Open! -ilmaisviikonloppu aloittaa liikenne- ja viestintäministeriön organisoiman valtakunnallisen Digi-tv-viikon, jota vietetään 12.–18. helmikuuta.

Hieman omituista kyllä, että vaikka olen lukenut paikallislehteä ja seurannut Internetin uutissivustoja, ei Digi-tv-viikko ole tullut eteen muutamaa blogia, Afterdawnin uutista ja IRC:ssä tullutta Taloussanomien linkkiä lukuunottamatta. Ilmeisesti digi-tv-viikkoa ei ole suuremmin mainostettu tai sitten seuraan vääriä medioita ja luen valikoiden. Pah, joku digi-tv-viikko, tv:stä muutenkaan tule juurikaan mitään kiinnostavaa.

Cable Open! -viikonlopun suhteen ihmettelen kyllä mitä hyötyä on järjestää tuollaista katsojia kiinnostavaa ”tarjousta”, mainostamatta sitä riittävästi. Hieman hukkaan menee. Omassa (lue vanhempien) digi-boxissa maksu-tv-kanavat on piilotettu kanavalistasta, eikä juuri tulisikaan mieleen selata salatuiksi tiedettyjä kanavia.

Perjantaiyön sekalaiset

Fan Tent -sivustolla on kerätty YouTube videoita, joilla soitetaan Super Marion tunnus eri soittimilla, kuten balalaikalla, käsin, hanurilla, pianolla, kitarasoittimilla ja kuoron laulamana. Tunnus kuoron esittämänä on huvittava ja esityksen loppupuolella kuullaan Zeldaakin.

BassicTech News Blog -sivustolla on esillä video, jossa esitellään hieman erikoisemman käyttöliittymän toimintaa. Perceptive Pixel on rakentanut, ainakin videolla, toimivan ”Minority Report” -tyylisen, kosketuksella ja eleillä toimivan käyttöliittymän. Näyttää aika ovelalta ja käytännöllisyydestä voidaan olla montaa mieltä. Samantyylisiä konsepteja on ollut esillä aikaisemminkin. Pitkänpuoleinen artikkeli käyttöliittymästä ja sen kehittäjästä löytyy Fast Company -lehden verkko-osiosta ”Can’t Touch This” -otsikolla.

Packet Garden -ohjelma kerää informaatiota Internetin käytöstäsi ja kasvattaa pallon muotoista maailmaa lähettämiesi ja vastaanottamiesi pakettien perusteella. Lataaminen muodostaa laaksoja, eri protokollien paketit muodostavat erilaisia kasveja ja kaikki sijoitetaan pallolle riippuen mistä päin maailmaa data tuli tai minne se meni. Jokainen uusi päivä Internetissä voi muodostaa uuden yksityisen maailmasi, jota voit myöhemmin tarkastella. Packet Garden ohjelmisto on saatavilla Windows, Linux ja Mac OS X käyttöjärjestelmille.

Onko 17 ”eniten satunnainen” luku? Pistää miettimään.

Juuri ajoissa -kello

Suunnittelija Martin Frey on kehittänyt konseptin ”juuri ajoissa” -kellosta (Just In Time Watch), joka tarjoaa oleelliset tiedot tapaamisen ajankohdasta pelkällä vilkaisulla. Normaalia kelloa katsottaessa pitää miettiä: paljon kello on nyt, milloin on seuraava tapaaminen, kauan matkaan pitää varata aikaa ja kuinka paljon aikaa on vielä jäljellä vai olenko jo myöhässä? Hankalia mietintöjä ja epätarkkoja etenkin matkaan menevän ajan arvioinnin suhteen.

”Just In Time Watch” tekee ajan arvioinnista helpompaa. Kello kommunikoi Bluetooth -puhelimen kanssa ja koordinoi aikataulua GPS-paikannuksen avulla. Älykäs kello määrittelee sijaintisi, ajan, tapaamisen sijainnin ja jäljellä olevan ajan. Näillä tiedoilla kello voi näyttää paljonko tapaamiseen on aikaa, koska pitäisi olla jo menossa ja kuinka paljon saavut myöhässä, jos et ole vielä lähtenyt. Erittäin kätevää kiireiselle ja kellontarkalle ihmiselle.

Ei yllätä, että ”juuri ajoissa” -kellon suunnittelija on saksalainen. Konseptina kello on loistava, mutta todellisuudessa tosielämän muuttujien arvioiminen ja hallinta voivat olla hankalasti toteutettavissa. Vanhan sanonnan mukaan ”parempi ajoissa, kuin myöhässä”, joten matkaan kannattaa aina varata hieman enemmän aikaa, kuin tarpeellista.

Just In Time Watch

(via Gizmodo)

Super Bowl XLI

Jasmo harmittelee, kun eilen yöllä (5.2.2007 klo 01:25 – 05:00 + seremoniat 25min) tullutta Super Bowlia ei uusittu inhimillisempään aikaan. Itse katsoin ekaa kertaa Super Bowlin, wohoo, ja kyllä meinasi itku päästä ja uni tulla. Pelikatkoja (lue taukoja Jenkkien mainoskatkojen takia) oli varmaan joka toinen minuutti ja pelitapahtumat olivat hieman pätkittäisiä. Olisivat voineet näyttää edes niitä Jenkkien mainoksia, mutta kun Jenkeissä tuli hyviä mainoksia, täällä näytettiin pyörivää voittopokaalia tai jotain muuta yhtä tylsää. Siis ei huoh. Jännittävästi alkanut peli, puoliaikashow ja puoliajan tilanne pakottivat katsomaan 41. Super Bowlin loppuun asti. Parhaimmat Super Bowl mainokset voi käydä katsomassa Gizmodon mainoskatsauksesta.

Indianapolis Coltsin arvostettu pelinrakentaja Peyton Manning vei kuin veikin ennakkosuosikkina peliin lähteneen joukkueensa Super Bowl XLI:n voittoon ja Chicago Bears taipui pistein 29-17. Pelin alku oli hieman yllätyksellinen, mutta tarjosi mielenkiintoisen lähtöasetelman. Pelin etenemisestä voi lukea Kainalopallokornerista, joka on amerikkalaiseen jalkapalloon keskittynyt blogi, jossa oli myös pelin lähes reaaliaikaista seurantaa. Puoliajalle mentäessä pisteet olivat tasaiset 16-14 Coltsien johtaessa. Pelillisesti Colts hallitsi ensimmäistä (selostajien mukaan) sateessa pelattua Super Bowlia, mutta pisteissä se ei vielä näkynyt. Lopulta kuitenkin oikeus voitti ja Colts rynnisti selkeään voittoon. Kainalopallokorneria lainaten:

Lyhyesti: Colts pääsi alkusähläyksen jälkeen rytmiin, pelasi tarkasti ja varmasti, eikä sillä oikeastaan toisella puoliajalla suurta hätää ollut. Bears olisi tarvinnut aimo annoksen nöyryyttä tekemisiinsä.

En ole aikaisemmin katsonut yhtäkään amerikkalaisen jalkapallon ottelua ja kyllähän peli oli ihan mielenkiintoista katsottavaa. MTV3:n selostajat olivat hyviä ja selostivat myös hieman peli-ideaa sitä tuntemattomille ja pitivät liian usein tulleiden pelikatkojen aikana hieman mielenkiintoa yllä, ettei väsymys ehtinyt voittamaan. Odotin ehkä puoliaikashow:lta hieman liikoja, sillä Princen laulu- ja kitarointiesitys ei kyllä lämmittänyt, vaikka hyviä cover-biisejä soittikin.

Loppupeleissä kiinnostukseni amerikkalaiseen jalkapalloon on hieman samaa luokkaa kuin jalkapalloa ja jääkiekkoa kohtaan: vähäistä. Isoimmat ottelut ja turnaukset jaksaa katsella, mutta muuten eipä juuri. Jotenkin joukkuelajit ja niiden seuraaminen ei ole koskaan ollut mielekästä, varsinkaan yksin katsottuna (kisastudiot oma lukunsa). Ehkäpä osa tästä mielenkiinnon puutteesta selittyy sillä, että olen enemmänkin yksilölajien harrastaja ja kun vielä pyöräilin kilpaa, oli lopputulos vain itsestä ja välineistön kestävyydestä kiinni. Kyllä hyvä ja menestyksekäs joukkuekin toimii parhaimmillaan kuten yksilö, mutta silti kestävyys- ja yksilölajeissa on sitä jotain.