Matkamessut 2017 esitteli elämyksiä Suomesta ja ulkomailta

Talvella on hyvää aikaa suunnitella kesän lomamatkoja ja mikä parempi paikka hankkia matkakuumetta kuin Matkamessut. Tänä vuonna Matkamessuilla oli vahvasti esillä Suomen luontokohteet ja kaupungit, sekä tietenkin ulkomaan kohteita läheltä ja kaukaa. Muutamia hyviä retkikohteita messuilta tuli laitettua omalle matkailulistalle kuten Turun saariston rengastie ja Repoveden kansallispuisto. Myös Liettua ja Vilna löysivät tiensä pidennetylle viikonlopulle. Saa nähdä miten sitä ehtii matkoja jälleen tehdä, kun kesän pyöräilykausi näyttää aika hyvältä.

Matkamessut 2017
Matkamessut 2017

Kotimaa: lähialueet, luonnonpuistot, saaristo, Lappi

Tämän vuoden Matkamessuilta jäi mielikuva, että Suomen juhlavuotena kotimaisia matkakohteita oli yllättävän paljon ja kattavasti esillä, vaikka mitään kovin erikoista ja uutta ei löytynyt. Lahti mainosti tulevia MM-kisoja ja onhan alueen hiihtoladut ja maastot aivan loistavia. Ahvenanmaa ja Turun saaristo oli myös vahvasti esillä, ja saariston rengastien voisi käydä kiertämässä ainakin joltain osilta.

Lahti 2017
Lahti 2017

Turun saaristo: rengasreitti ja rannikkoreitti
Turun saaristo: rengasreitti ja rannikkoreitti

Uusi tuttavuus oli Repoveden kansallispuisto ja sen lähellä oleva Woikosken automuseo, joka vaikutti hyvältä retkikohteelta. Ensin hieman patikointia tai maastopyöräilyä, jonka jälkeen Woikoskelle kulttuurikierrokselle. Mukavasti vielä päivämatkan päässä pääkaupunkiseudulta. Myös Fiskars Village Trail Centerin pyöräreiteille tulee varmasti lähdettyä, sillä alueelle on rakennettu jo nyt hyvät reitit ja lisää on tänä vuonna luvassa. Fiskarsissa myös on 6.5. Bike Expo, joka voisi olla käymisen arvoinen tapahtuma.

Woikoskella pääsi rata-autoilemaan
Woikoskella pääsi rata-autoilemaan

Fiskarsin pyöräreitit
Fiskarsin pyöräreitit

Päiväretken päässä on kätevästi myös Loppi ja Poronpolku, joka sopii sekä patikointiin, mutta ennemmin niitä maastoja kiertää maastopyörällä. Samalla voi vierailla Marskin majalla ja panssarivaunulla ajaminen Panssarikolonnassa voisi olla hauska kokemus.

Luontoihmisille hyvä uutinen on, että Hossan retkeilyalueesta tulee Suomi100-kansallispuisto. Suomen 40. kansallispuiston virallisia avajaisia vietetään kesäkuussa 2017 ja se onkin kätevästi matkan varrella, kun suuntaa Rukalle.

Lopen nähtävyydet
Lopen nähtävyydet

Hossa: uusi kansallispuisto
Hossa: uusi kansallispuisto

Hieman kauempana tai itseasiassa todella kaukana pohjoisessa on Inari-Saariselkä -alue, josta löytyy sitä oikeaa Lapin tunnelmaa. Urho Kekkosen kansallispuistoon avataan myös maastopyöräreittejä, joita aikaisemmin ei siellä ole ollut. Matkalla kannattaa poiketa myös Pyhä-Luoston kansallispuistossa.

Todellakin kaukana
Todellakin kaukana

Instagram-kuvia Pyhä-Luostolta
Instagram-kuvia Pyhä-Luostolta

Ulkomaat: Baltia ja Islanti

Messuilla oli tietenkin esillä myös ulkomaankohteita Euroopasta kaukomaihin. Turkilla oli iso osasto, samoin kuin Espanjalla, mutta mielenkiintoisempi kohde olisi matkustaa tulivuorten maahan, Islantiin. Ja jos matka suuntautuu Tukholman lähistölle, voisi poiketa myös Kolmårdenin eläinpuistossa.

Kolmårdenin eläinpuisto
Kolmårdenin eläinpuisto

Islanti tarjoaa elämyksiä
Islanti tarjoaa elämyksiä

Paljon todennäköisempiä matkakohteita kesälomamatkalle voisivat olla Liettua ja Vilna pidennettynä viikonloppuna ja tietenkin Viroon nyt voi aina lähteä käymään. Ehkä jopa pyörän kanssa.

Liettua ja Vilna
Liettua ja Vilna

Tuttu Viro
Tuttu Viro

Matkamessut lisätyllä todellisuudella

Virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus ovat viime vuoden aikana yleistyneet eri sovellutuksina ja myös Matkamessuilla pystyi leikkimään uusilla ideoilla. Immersal Matkamessut -sovelluksella sai messuille lisättyä todellisuutta, joka käytännössä tarkoitti opastusta eri pisteisiin ja katossa uivaa valasta.

Lisätyn todellisuuden paikantimet
Lisätyn todellisuuden paikantimet

AR-Valas
AR-Valas
Kohteen esittely
Kohteen esittely

Navigointi kohteeseen
Navigointi kohteeseen

Lisätyn todellisuuden käyttökohteet ovat vielä hieman alkuvaiheessa, jonka äkkiä huomasi sovellusta käyttäessä. Sovellus mahdollistaa muun muassa mainostusta, kuten Olympia kaukomatkat oli toteuttanut juoksevan leijonan muodossa, mutta tulevaisuudessa teknologiaa voidaan hyödyntää erilaisten pelillisten ominaisuuksien toteuttamisessa, joita Immersal esitteli.

Mainosleijona
Mainosleijona

Mahdollisuuksien esittelyä

Virtual Traveller

Matkamessujen parhaat matkatarjoukset löytyivät Virtual Travellerin osastolta. ”Virtuaalitodellisuuden” lasit vain päähän, 360 asteen video pyörimään ja melkein voit tuntea olevasi Hossassa melomassa, Alaskassa jäätiköllä tai Los Angelesissa Venice Beachilla. Tällä hetkellä matkakohteita on vielä vähänlaisesti, mutta lisää sisältöä on ilmeisesti tulossa. Kätevää myös on, että muutaman minuutin pituisten videoiden katseluun ei tarvitse laseja, vaan ne toimivat ilmankin.

Messujen parhaat tarjoukset
Messujen parhaat tarjoukset

360 video VR lasien kautta
360 video VR lasien kautta

Paljon kohteita, vähän lomaa

En ollut muutamaan vuoteen Matkamessuilla käynyt, joten messujen anti oli yllättävän virkistävä etenkin kotimaan matkailua ajatellen. Repovesi oli uusi löytö, samoin kuin Woikoskella oleva automuseo. Toisaalta Hossa ja kaukana pohjoisessa olevat Pyhä-Luosto, Kemijärvi ja Saariselkä eivät paljoa houkuttelua tarvitse, jos luonnossa liikkuminen kiinnostaa. Mutta vaikka kesällä suunta on Lappiin, on se Leville ja sieltä todennäköisesti Åreen ja Järvsjön kautta Tukholmaan. Viikonloppureissulle yhdeksi uudeksi vaihtoehdoksi päätyi Vilna, mutta kaupunkilomakohteita on vielä aika paljon käymättä muutenkin. Varsinaiselle kesälomamatkalle ei oikein selkeää kohdetta vielä löytynyt.

Kesään on vielä aikaa ja matkakuumetta on hyvä kerätä messuilta tarttuneilla esitteillä.

Matkasuunnittelua
Matkasuunnittelua

Katsaus vuoden 2016 kirjoituksiin

Vuodet tuntuvat nykyään menevän vauhdilla, mutta onneksi blogiin tulee kirjoiteltua mitä vuoden aikana on tullut tehtyä, jota voi sitten muistella vuoden vaihtuessa. Eli se on perinteisen blogin vuosikatsauksen aika. Viime vuosina blogin päivitystahti on hiipunut kirjoitus per kuukausi -tahtiin, joka jatkui myös viime vuonna 16 kirjoituksella käsitellen pääasiassa urheilua ja teknologiaa. Tässä lyhyt yhteenveto käsitellyistä aiheista.

Pyöräily ja hiihto nosteessa

Vuoden 2016 teema itselläni oli kauden enduromaastopyöräilyyn valmistautuminen ja kisojen kiertäminen. Talvella hain kuntoa lähialueen hiihtoladuilta kiertäen useamman kerran Paloheinän ulkoilualueen latuja, nauttien tykkilumetusta Leppävaaran urheilupuiston laduista ja nauttien Hyvinkään ympäristön leppoisista baanoista. Talvi olikin yksi parhaimmista hiihtotalvistani pitkään aikaan.

Hyvinkään lentokentän kierto

Paloheinän peltolenkki

Keväällä pyöräilykausi avattiin ensin enduromaastopyöräilyn lämmittelykisalla Meri-Teijossa, joka toikin yllättävän hyvän sijoituksen. Siitä oli hyvä jatkaa treenaamista käymällä ajamassa kolme päivää Tukholman poluilla. MTBCF:n perinteinen matka lahden yli tarjosi jälleen loistavia polkuja ja kallioita.

Meri-Teijo Warm up

Bogesundin kahvila

Tofkholm Hellasgården

Enduromaastopyöräilyn SM-sarjan jatkui pitkin kesää ja alkusyksyä kilpailu per kuukausi tahdilla. Himoksen mutajuhlassa liukasteltiin heinäkuussa ulos pistesijoilta, mutta Levin vauhdikkailla rinteillä pyörä kulki jälleen oivasti. Vauhti kuitenkin oli liikaa takavanteelle, joten Tahkon osakilpailussa piti ajaa niin sanotuilla plussarenkailla, joka ei ollut aivan mieleeni. Sijoitus sen mukainen. Kilpailukausi saatiin päätökseen Laajavuoden jylhissä maisemissa, jossa tuli kauden ensimmäinen keskeytys. SM-sarjassa olin yleisessä sarjassa lopulta 42.

Levin vauhdikasta rinnettä

Himos mudfest

Tahkon aurinkorinteet

Kauden päätteeksi ajettiin erillinen kilpailu myös Fiskars Village Trail Centerin hienoilla reiteillä ja pienen tauon jälkeen pyörän voi sanoa melkein lentäneen siellä. Yleisessä sarjassa 7. sija täydensin hienon maastopyöräilykauden. Ja tulihan sieltä myös joukkuekisan voitto Anonyymien maastopyöräilijöiden kanssa. Fiskarsin reiteille kannattaa todellakin lähteä vierailemaan, hienoa työtä ovat siellä tehneet. Pyöräilyvuosi oli muutenkin hieno, sillä mukaan löytyi useita mukavia fillarikavereita.

Fiskars Village Trail Center

Pyöräilyaiheisia teemoja olisi voinut käsitellä lisääkin, kuten siihen liittyviä käteviä välineitä. Pyörän pesemiseen tuli havaittua hyväksi Bilteman paineilmaruisku, joka toimii kätevästi tilanteissa, jossa vesiletkua ei ole saatavilla.

Teknologiaa viihteeksi ja tueksi

Blogi on aina käsitellyt teknologiaa, vaikka viime vuosina muut aiheet ovat nousseet kilpailemaan teknisten vempainten rinnalle. Paremman äänen osalta käsittelin Sennheiserin Momentum In-Ear -kuulokkeita ja miten työmatkoilla on helpompi kuunnella podcasteja langattomista Meizu EP51 -nappikuulokkeista.

Meizu EP51

Sennheiser Momentum in-ear

Ajoittain saan testiin erilaisia laitteita blogikirjoitusta vastaan. Tänä vuonna tuli testattua Y-cam Evo valvontakameraa, joka oli ihan kätevä pilvipohjainen valvontakamera. Vielä pitäisi löytää sille järkevää käyttöä.

Töiden ohessa pääsin testaamaan hieman mielenkiintoisempaa vempelettä, kun sormeen pujahti Moodmetric-älysormus stressitason mittaukseen. Pienistä käytön hankaluuksista huolimatta Moodmetricin sormuksella on ideaa arjen kiireiden ja palautumisen havainnollistamisessa.

Moodmetric älysormus

Y-cam Evo -valvontakamera

Olisi ollut myös hyvää aikaa kirjoittaa miten Android-käyttäjän siirtyminen iPhone-maailmaan sujui, mutta eipä siinä pieniä ihmeellisyyksiä lukuun ottamatta ongelmaa ollut. Pääsin myös viimein käyttämään kunnolla omaa Highkara uutislukia -sovellusta, jonka kehitys jatkui aktiivisesti läpi vuoden.

Pelien maailma

Pelaaminen on aina ollut hyvä tapa rentoutua, mutta viime vuonna ei juurikaan tullut pelaamisen arvoisten pelien listaa käytyä läpi. Dirt Rally odottaa Steamin katalogissa ja Arkham Knight on vielä hankkimatta. Fallout 4:sta tulen tuskin pelaamaan koskaan. PlayStation 4:nkin jäänee tällä pelaamisella kauppaan, joten Until Dawn ja Uncharted 4 pitää hakata läpi jossain muualla.

Pelilistan ulkopuolelta tuli sitten pelailtua vanhoja pelejä, kun Ubisoft tarjosi ilmaiseksi ensin Far Cry 3:n ja myöhemmin Far Cry 4:n. Ja siinä se pelaaminen sitten olikin. Lupaan parantaa asiaa ensi vuonna :)

Uusi vuosi, samat jutut

Vuodelle 2017 en lupaa mitään, mutta että saisi itsestä hieman enemmän irti, voisi kuitenkin luvata koodaavansa React Nativea sekä Androidille että Apple TV:lle, kuten vuosi sitten jo ajattelin. Lisäksi kirjoituspöydältä viimeistellä matkaraportit Poznanista ja Berliinistä ja edellisvuosien reissut Amerikkaan ja Kroatiaan. Urheilun saralla maastopyöräily jatkuu myös vuonna 2017 ja tuleva kilpailukausi odottaa aina turhan lähellä, jos tarkoitus olisi olla hyvässä kunnossa. Uusien lajien kokeilu on myös tämän vuoden teema, josta voit lukea lisää myöhemmin.

Kannattaa siis laittaa blogi (RSS-syöte), Twitter ja Instagram seurantaan. Jos teknisemmät aiheet ovat sydäntä lähellä niin myös englanninkielinen ”Rule of Tech” -blogini (RSS-syöte) voi kiinnostaa.

Vuosi edessä, odotan innolla mitä se tuo eteen.

Oivalluksia stressitasoista ja palautumisesta Moodmetric-sormuksella

Fitness-innostuksen aikakaudella suoritusten muuttamiseen numeroiksi on saatavilla erilaisia laitteita sykkeen mittauksesta unen laadun seurantaan, joilla saa kätevästi kannustusta ja lisätietoa tekemisen laadusta. Yksi vähemmän tunnettu mittaamisen osa-alue on tunteiden mittaaminen, johon suomalainen Moodmetric on kehittänyt laitteen. Sormus vain sormeen ja siihen liittyvä älypuhelinsovellus kertoo koettujen tunteiden voimakkuuden 1,5 sekunnin viiveellä. Sain Moodmetricin sormuksen koekäyttöön työpaikkani kautta ja muutaman viikon testijakson perusteella se on näppärä idea, mutta käytännössä toteutus jättää käytettävyyden osalta toivomisen varaa.

Moodmetric-sormus

Moodmetric-älysormus

Suomalaisen start-upin Moodmetric-älysormus pyrkii edistämään käyttäjänsä hyvinvointia ja onnellisuutta kertomalla käyttäjälle koettujen tunteiden voimakkuuden nollasta sataan. Sormuksella saa tietoa käyttäjän stressistä ja rauhallisuudesta, joka päätellään sympaattisen hermoston vasteesta. Positiivisia ja negatiivisia tunteita ei erotella, vaan maksimiluku 100 kertoo, että olet erittäin stressaantunut, ahdistunut, peloissaan tai innostunut. Keskivaiheen lukemat kertovat aktiivisesta tilasta, alle 30 rentoutumisesta ja alle kymmenen tietoisesta rauhoittumisesta. Sormus soveltuu varsinkin pitkän aikavälin jatkuvaan stressin mittaukseen ja se sopii kaikille, sillä se oppii käyttäjän normaalitason. Vuonna 2014 Slushissa esitelty sormus on Moodmetricin mukaan ensimmäinen langaton ja pieni laite tunteiden mittaukseen. Sormuksen hinta on noin 230 euroa ja älypuhelinsovellus on tällä hetkellä saatavilla vain iPhone-älypuhelimille. Saamieni tietojen mukaan tuki Androidille tulee tammikuussa.

Moodmetric-sormusta voi käyttää kuten normaalia sormusta ja se yhdistyy älypuhelimeen Bluetoothilla. Reaaliaikainen mittaus toimii viiden metrin säteellä. Sormusta voi käyttää myös ilman jatkuvaa yhteyttä älypuhelimeen, jolloin sormus tallentaa mittausdatan muistiin ja siirtää sen seuraavan kerran ollessaan puhelimeen yhteydessä. Reaaliaikaisessa mittauksessa sormuksen akku hupenee aika nopeasti, joten yhteyttä ei kannata pitää jatkuvasti päällä.

Sormus lähettää arvot sovellukseen
Yksinkertainen paketti ja ohjeet
Sormusta voi koristella

Tunteet visuaalisena tunnekukkana

Koetut tunteet näytetään älypuhelinsovelluksessa visuaalisesti tunnekukkana (eng.) ja reaaliaikaisesti piirtyvällä lukemana. Sormuksesta löytyy myös LEDit, joka punaisena vilkkuessa kertoo tunteiden tason olleen viiden minuutin ajan yli 75, ja vihreänä palaessa Moodmetric-lukema on ollut viiden minuutin ajan alle 15. LEDit voi myös kytkeä pois päältä, jonka voi kuvitella olevan hyödyllinen ominaisuus. Sormuksessa on yllättävästi myös kolmen akselin kiihtyvyysanturi ja se toimii myös askelmittarina.

Aktiivinen päivä
Aktiivinen päivä
Etätöissä
Etätöissä

Reaaliaikaista käyrää
Reaaliaikaista käyrää
Sormuksen paritus
Sormuksen paritus

Sormuksen tiedot
Sormuksen tiedot
Kuva tunnetilanteesta
Kuva tunnetilanteesta

Moodmetricillä on myös kehittäjille tarjota sovelluskehityspaketti (eng.), jonka avulla saa saman Moodmetric-indeksin käyttöön, kuin mitä Moodmetricin älypuhelinsovellus tarjoaa.

Käyttökohteet

Mihin sitten sormusta voi sitten käyttää? Käyttökohteita sormukselle löytyy aika nopeasti muun muassa unen laadun mittaamisesta arkipäivän hetkien mittaamiseen. Sympaattisen hermoston aktivoituminen yöllä voi kertoa siitä, että immuunijärjestelmäsi ei toimi täydellä teholla. On hyödyllistä saada tietoa miten nukut öisin (eng.), sillä yöllä mitattavat arvot kertovat miten olet palautunut päivästä. Jos päivä oli kiireinen, mutta nukuit silti rauhallisesti, on stressi ja palautuminen hyvin balanssissa. Myös unirutiinien kuten nukkumaanmenoajan vaikutuksesta unen laatuun on hyvä saada palautetta, jonka perusteella tarvittaessa muuttaa tapoja terveellisemmäksi.

Työpaikalla sormusta voi käyttää hyvinvoinnin mittaamiseeen (eng.) käyttämällä sitä esimerkiksi rauhallisen tauon aikana ja katsoa miten tauko vaikutti työpäivääsi. Sormuksella voi myös ottaa selvää, mitkä palaverit ovat eniten stressaavia tai kuinka lyhytkin happihyppely keskellä päivää rauhoittaa.

Ihoresistanssin mittausta voidaan käyttää myös sairauden havainnointiin (eng.). Koska sympaattisen hermoston vaste kertoo ”taistele tai pakene” -reaktiosta, normaalia korkeammat arvot voivat tarkoittaa, että elimistösi taistelee jotain vastaan. Eli sormuksen mittaamat arvot eivät kerro vain tunteiden voimakkuudesta, vaan myös kehon rasituksesta. Liikuntasuorituksen aikana lukemat ovatkin aina maksimissaan, vaikka tunnetasolla urheilu olisi ihan normaali tapahtuma.

Sympaattisen hermoston vaste

Moodmetric-sormus toimii mittaamalla autonomisen hermoston signaaleja, ihonresistanssin muutosta (Electrodermal Activity, EDA), joka kertoo sympaattisen hermoston tilasta. Tunnerikkaissa tilanteissa tai fyysisessä aktiviteetissa ihon sähkönjohtavuus muuttuu, jonka sormus mittaa, muuntaa numeroarvoiksi ja tuo näkyviin 1,5 sekunnin viivellä älypuhelinsovellukseen. Psykologisissa tutkimuksissa hyödynnettyä ihoresistanssia on mitattu laboratorio-olosuhteissa jo vuosikymmeniä ja nyt se on sormuksen avulla mahdollista niin arkisissa hetkissä, yöllä unen laadun seurannassa tai meditaation ja mindfulness-hetkien kanssa.

Parhaiten ihoresistanssia voidaan mitata kämmenestä, sormen kämmenpuolelta tai jalkapohjista, jolloin sormus toimii arkisessa käytössä kaikken kätevimmin. Kyseiset kohdat ovat ihmisen kehossa niitä osia, joissa on eniten pieniä hikirauhasia, jotka reakoivat tunnetilojen muutoksiin. Ihoresistanssia voi mitata muualtakin, mutta mittaus ei ole yhtä luotettavaa, eikä helposti toteutettavaa. Moodmetricin soveltuvuus tutkimuksiin on myös Työterveyslaitoksen varmentama ja 24 ihmisen tutkimusryhmällä signaalin tarkkuudeksi verrattuna laboratorialuokan referenssiin saatiin 83%. Moodmetriciä onkin käytetty tutkimusprojekteissa kuten tietotyön tuottavuuteen ja hyvinvointiin vaikuttavia asioita tutkivassa Pop up:ssa.

Vastaavat tuotteet

Vastaavia tuotteita löytyy markkinoilta muutamia, joista eteen tuli muun muassa ŌURA-sormus ja Empatican Embrace.

ŌURA-sormus

ŌURA-sormus tarjoaa stressin, unenlaadun ja fyysistä aktiivisuuden mittausta sormuksen muodossa, kuten Moodmetricin sormus, mutta perustaa tulkintansa optiseen sykkeen mittaukseen. Sormusta voi ostaa ŌURAn sivuilta 329 euron hintaan. ŌURA on myös Suomesta lähtöisin.

Oura ja sovellus
Ouran iPhone-sovellus
Oura-sormus

Empatica Embrace

Empatican Embrace tarjoaa vastaavaa mittausta kuin ŌURA Ring ja Moodmetricin sormukset, mutta tekee sen metallisen kellon muodossa ja tarjoaa myös aktiivisuuden mittausta. Moodmetricin tapaan myös Embrace luottaa ihoresistanssin muutosten mittaamiseen ja älykello on saatavilla Empatican sivuilta 250 dollarilla.

Kello vai terveysmonitorointia?
Embracen anturit
Embrace toimii kellona

Käyttökokemukset

Muutaman viikon käytön perusteella Moodmetric-sormus on kätevä tapa saada tietoa arjen tunteita kuormittavista hetkistä, kunhan muistaa mitä on tehnyt tiettyinä ajan hetkinä. Sormuksen arvot ja tunnekukan näyttävä älypuhelinsovellus toimi testijaksolla hyvin ja oli selkeä käyttää. Sovellus kyllä kaipaisi ominaisuutta kirjata päivän tapahtumia tunnekukan yhteyteen, jolloin mittausarvoista saisi enemmän irti myös myöhemmin. Jos ei päivällä seurannut mitä arvoja tunnekukkaan kertyi, oli vaikea muistella mistä punaiset ja beiget kohdat koostuivat.

Käytettävyydeltään sormus ei ole kovin miellyttävä, sillä sen design on suhteellisen karu ja kooltaan se on turhan iso, että se olisi huomaamaton, eikä takertuisi kaikkialle. Konttorityössä sormus ei ole tiellä, mutta sormikkaita ei voi sen kanssa käyttää ja nukkuessa sormus on hieman häiritsevän kokoinen. Lisäksi koska sormus ei ole vedenpitävä sormuskannen materiaalista johtuen, pitää se ottaa aina pois kädestä käsienpesun yhteydessä.

Sormus soveltuu kuitenkin hyvin lyhyiden ajanjaksojen tai tiettyjen hetkien mittaamiseen ja muutaman viikon käytön aikana tuli itse havaittua, että työ tai arki ei liiemmin stressaa. Joitain huippulukemia sain hetkittäin tallennettua, mutta yleensä arvot olivat hieman keskiarvon (beigen ja vihreän rajan) yläpuolella. Toisaalta lukemat eivät kyllä painuneet kovin alhaisiksi yölläkään, eivät ainakaan tietoiseen rauhoittumiseen asti. Sormus oli kooltaan myös hieman hankala, sillä välillä se puristi liikaa tai tuntui olevan liian väljä, kun mittausta varten sen pitäisi olla napakka.

Moodmetricillä on hyvä idea sormuksensa kanssa ja on kiinnostavaa nähdä miten alkava yhteistyö Kalevala Korun kanssa tuottaa tulosta sormuksen muotoilun ja esteettisyyden osalta. Jotenkin tuntuu, että Moodmetric-sormuksen kehitys on ollut jäissä, kun nykyinen ”pienempi versio” on ollut markkinoilla jo viime vuoden syksystä lähtien (eng.), eikä siitä saa kaunista edes timanteilla koristeltuna (eng.).

Kokonaisuutena Moodmetric-sormus on kätevä tapa mitata stressiä, mutta sormus tuntuu vielä hieman viimeistelemättömältä, eikä sitä pitkiä jaksoja viitsisi käyttää. Viikon parin mittausjakso osoittanee jo, mitkä omat stressitekijät ovat ja miten esimerkiksi unenlaatua saa paremmaksi. Jos sormus olisi pienempi tai vastaavasti mittaus toimisi jonkin aktiivisuusrannekkeen tai kellon yhteydessä, olisi se mielestäni järkevämpi kokonaisuus, mutta tällöin mittaustarkkuus ei toki olisi samaa tasoa.

Päivitetty 10.12.2016:
Lisätty tieto Moodmetricin Android-tuesta, tarkennettu vedenpitämättömyyden liittyvän sormuskanteen ja ŌURA Ringin mittaustavan olevan sykkeeseen pohjautuva.

Vapautta liikkumiseen langattomilla Meizu EP51 -nappikuulokkeilla

Työmatkalla ja urheillessa on mukava kuunnella podcasteja ja musiikkia ja hyvillä kuulokkeilla siihen saa lisää mukavuutta. Olen käyttänyt Sennheiserin Momemtum In-Ear -nappikuulokkeita, jotka ovat toimineet hyvin. Mutta koska langattomuus on nykyaikaa, hankin niiden kaveriksi langattomat Meizu EP51 -nappikuulokkeet. Eli halvat, noin neljänkympin Bluetooth-napit, ideana testata langattomuuden tuomaa etua.

Meizu EP51 -nappikuulokkeet

Meizu EP51 -nappikuulokkeet ovat modernisti muotoillut enemmän tai vähemmän urheiluun suunnitellut nappikuulokkeet, jotka toimivat Bluetooth 4.0 -yhteydellä esimerkiksi iPhonen kanssa. Kuulokkeiden korvanipukat ovat muotoiltu ergonomisesti ja niiden alumiiniset ulko-osat ovat magneettiset, jolloin kuulokkeet voi kietaista säilöön kaulan ympärille ilman pelkoa niiden putoamisesta. Virtansa kuulokkeet saavat 60mAh akusta, joka riittää speksien mukaan 6 tunnin kuunteluun ja 400 tunnin valmiustilaan, latautuen parissa tunnissa. Muita teknisiä arvoja ovat 20 – 20000Hz taajuusalueen toisto, 16 ohms impedanssi ja 88 dB herkkyys. Kuulokkeet ovat liitetty toisiinsa 55 cm johdolla, josta löytyy kaukosäädin äänenvoimakkuudelle, mikrofoni ja mikroUSB-latausliitin. Kaukosäätimestä voi myös vaihtaa soitettavaa kappaletta. Paketissa tulee mukana tulee useampi erikokoisia pehmusteita korvanipukalle, USB-latauskaapeli ja hyvä säilytyskotelo. Hintaa nappikuulokkeilla on riippuen ostopaikasta vajaasta 30 eurosta 50 euroon.

Ostin Meizu EP51 -nappikuulokkeet kokeilunhalusta, sillä langattomuus helpottaa etenkin pyöräillessä musiikin kuuntelua. Muotoilultaan Meizu EP51:t ovat hyvät ja istuvat korviin napakasti pitäen ne paikallaan myös urheillessa. Luvattua vedenpitävyyttä en ole vielä testannut. Äänenlaatu on mielestäni tasapainoinen, joskin helposti liian voimakas, vaikka ääni olisi säädetty pienimmälle. Jos iPhone vielä tukisi Bluetoothin Apt-X teknologiaa kuten Android, olisi äänenlaatu parempi. Langattomuus on selkeä etu, mutta tuo myös omat ongelmansa. Yleeensä yhteys iPhoneen toimii ongelmitta, mutta välillä puhelimen ollessa taskussa ja kaukosäätimen hupun alla piilossa, yhteys tuntuu pätkivän. Kuulokkeita pitää myös muistaa ladata, johon auttaa puhelimessa Bluetooth-kuvakkeen viereen tuleva kuvake akun varauksesta. Käyttömukavuudeltaan EP51:t ovat paljon paremmat kuin Audio Technican -urheilukuulokkeeni, joiden johtoa saa aina olla pujottamassa puhelimelle urheiluvaatteiden välistä.

Kokonaisuutena muutaman kymmenen euron hintaiset Meizu EP51 -nappikuulokkeet ovat erittäin toimivat ja tarjoavat vastinetta rahalle. Positiivinen yllätys pakkausta myöten. Kuulokkeiden muotoilu on modernia, äänenlaatu tasapainoinen ja napit pysyvät hyvin päässä. Valmistuslaadultaan ja rakenteeltaan ne eivät häpeä kalliimmille merkeille. Mitä muuta sitä langattomilta kuulokkeita pitäisi vaatia? Etenkin kun yleensä nappikuulokkeet ovat muutaman vuoden välein uusittavia.

Meizu EP51

Santa Cruz Enduro Series, osa 5: Laajavuori

Maastopyöräilyenduron SM-sarja lähestyi loppuaan, kun pyöräilijät siirtyivät syyskuun alkupuolella mittaamaan vauhtiaan Laajavuoren rinteille Jyväskylään. Tunnelmat kauden päättävälle Santa Cruz Enduro Seriesin viidennelle osakilpailulle olivat korkealla, kun pyörä oli jälleen iskussa ja edessä olisi jälleen kaksi pitkää päivää hyvien erikoiskokeiden parissa. Treenipäivän jälkeen tiesi, että kisasta ei hissinousuista huolimatta tulisi kevyt, sillä Laajiksen päälle noustiin ajamalla useampaan kertaan. Verrattuna kauden muihin kilpailuihin, tarjosi Laajavuoren kisa eniten polkutyylisiä pätkiä ja lisäksi vauhti-iloittelua alamäkiluisteluradalla. Eli hauskaa tulisi olemaan.

Santa Cruz Enduro Series, Laajavuori

Santa Cruz Enduro Seriesin viides ja viimeinen osakilpailu ajettiin Laajavuoren upeissa maisemissa. Maastot olivat kauden muihin kilpailuihin verrattuna enemmän polkutyylistä laskettelua ja vauhdikasta kurvailua ja vauhti-iloittelun makuun pääsi alamäkiluisteluradalla kurvanneella pätkällä.

Santa Cruz Enduro: Laajavuori
Santa Cruz Enduro: Laajavuori

Laajavuoren kisassa oli kaikkiaan 13 erikoiskoetta, joista ensimmäisellä kierroksella ajettiin 8 ja toisella 5. Reitit osittain hyödynsivät samoja osuuksia, joka toi mukavaa vaihtelua. Millaisia erikoiskokeet sitten olivat? Parhaimman kuvan saa Jani Mähösen kuvaavista videoista:

Kisassa oli käytössä Laajiksen ankkurihissi, mutta erikoiskoe ja hissijonojen vähentämiseksi kilpailussa poljettiin useampi siirtymä Laajavuoden päälle. Ensimmäisen kierroksen Strava-jäljestäni voi tutkailla, millainen urakka se oli. Laajavuoren päälle ajaminen ulkoilureittiä pitkin ensimmäiselle ja viidennelle erikoiskokeelle oli ihan mukavaa, mutta pari kertaa rinnetien tunkkaaminen päälle ei mielestäni kuulu lajiin. Mutta eipä ollut jonoja :)

Kohti kilpailua
Kohti kilpailua
Kisapäivä valkeni sumuisena
Kisapäivä valkeni sumuisena
Hienoja reittejä
Hienoja reittejä
Lennokasta menoa
Lennokasta menoa
Juurakkoista laskua
Juurakkoista laskua

Tulokset

Enduromaastopyöräilyn SM-sarjan viides osakilpailu Laajavuoressa ei mennyt omalta osaltani kuten ajattelin, kun neljännellä erikoiskokeella otin tukea puusta hieman liikaa. Kahdeksan erikoiskokeen jälkeen oli todettava, että murtuneella rystysellä ei kisaa kunnolla voinut jatkaa ja tauolle tultaessa oli pakko jättää kisa kesken. On ovela tunne, kun juurikkoryskeessä ei pysty pitämään tangosta kunnolla kiinni. Huvittavasti olin silti kahdeksannella erikoiskokeella 50., kun alusta oli suhteellisen sileää kurvittelua. Kun kuski oli vielä kunnossa, oli ajo aikaisemmista kisoista tuttua perusvarmaa suorittamista, siellä kolmenkympin sakissa. Hieman nopeampaa olisi kyllä saanut kulkea.

Santa Cruz Enduro Series, Laajavuori tarjosi hyvät maastot kisailuun ja nautittavia erikoiskokeita. Lopputulokset löytyvät MTB Enduron sivuilta ja jälkipuintia varten voi vertailla erikoiskoeaikoja. Yleisessä sarjassa kisan voittoon ajoi odotetusti Matti Lehikoinen ajassa 22:35, toiseksi kurvaili Aki Färm 47 sekunttia hitaamminen ja kolmanneksi kotipoluillaan ajanut Leo Kokkonen 1:10 voittajalle jääden. Naisissa voiton vei Suvi Vacker ajalla 28:35, toiseksi tuli Kaisa Härkönen jääden 24 sekunttia ja kolmanneksi Anna Ojala 1:34 perässä.

Kuvia kisoista löytyy ainakin:

Virallista kisavideota ei Laajiksesta vielä ole, mutta raakavideoista voi katsoa, millaista maastoa oli tarjolla.

Tiukkaa switchbackia:
https://vimeo.com/185828834

Lennokasta menoa:
https://vimeo.com/185824045

Mountainbike Madness on koostanut omasta ajostaan pääkohdat:

Jälkitunnelmat

Enduromaastopyöräilyn kauden viimeinen SM-osakilpailu ajettiin hyvissä maastoissa ja nautittavilla reiteillä, mutta tunkattavat siirtymät olivat hieman ikäviä. Oma ajo oli perusvarmaa suorittamista ilman suurempia sähläämisiä, kunnes suhteellisen helpossa paikassa puu tuli käden ja tangon eteen, murtaen rystysen. Ajoin kyllä ensimmäisen kierroksen loppuun, jos vaikka olisi ollut vain tärähdys. Laajavuoren kisasta jäi paljon hampaan koloon, sillä ajofiilis oli hyvä. Specialized Enduro 29″-kiekoilla varustettuna toimi hyvin, vaikka muutamissa switchbackeissa oli vaikeuksia saada pyörää kääntymään.

Kisajärjestelyt toimivat Laajavuoren kisassa ihan hyvin, vaikkakin Laajiksen palvelut olivat hieman nihkeät, kun lounas loppui treenipäivänä kesken ja kisapäivänä tarjolla oli uunimakkaraa. Sauna olisi ollut myös mukava, mutta se oli ikävän viileä. Pieniä asioita, mutta niistä se kokonaisuus muodostuu.

Jyväskylän alue oli muihin tämän vuoden kisapaikkoihin nähden erikoinen, sillä majoituksen löytäminen oli hankalaa. Hotelleja ja Laajavuoren juurella olevaa Laajis-hostellia lukuun ottamatta mökkejä ei lähialueella ole, vaan lähimmät ovat Riihivuoressa Muuramessa, noin puolen tunnin ajomatkan päässä. Olimme liikenteessä hieman isommalla porukalla, joten Riihivuoren mökkikylän elämää nähneet mökit saivat kelvata. En suosittele ainakaan Riihirinne-mökkejä.

Tähän ei ole hyvä päättää kisakautta, mutta onneksi edessä oli vielä yksi kilpailu, Fiskarsissa ajettava MTB Enduron 20 v. juhlakilpailu. Harmillisesti Mielakan Cooldown Enduro jäi käden takia väliin, mutta Fiskarsissa ajo jälleen kulki sopivasti. Kolmen viikon tauko urheilusta toi sopivasti intoa. Tarinaa Fiskarsista ja kisasta tarjolla myöhemmin.

Koti valvontaan Y-cam Evo -kameralla

Valvontakameroita löytyy nykyään kaikkialta ja tekemisiämme kaupungilla ja kaupoissa seurataan monesta kulmasta. Myös oman kodin ja kiinteistön tilojen videovalvonta on yleistynyt ja markkinoilla on saatavilla erilaisia ratkaisuja sen toteuttamiseksi. Sain testiin Y-cam Evo -valvontakameran, joka on yksi vaihtoehto sisätilojen valvontaan. Kokeilujen perusteella kamera vaikuttaa ihan kätevältä siihen käyttötarkoitukseen, johon se on suunniteltu. Tässä lyhyt kameran esittely ja kokemukset kameran käytöstä autotallin valvomisessa.

Y-cam Evo

Langattomaan verkkoon liitetyillä kameroilla on helppo valvoa erilaisia tiloja ja brittiläisen Y-camin pieni Y-cam Evo Indoor HD on yksi kätevä vaihtoehto. Y-cam Evo on tarkoitettu sisäkäyttöön ja pienen koonsa ja muotoilun ansiosta se sulautuu nätisti sisutukseen. Jos näin nyt teknisistä vempeleistä voi ylipäätään sanoa. Kokoa sillä on 52 x 52 x 57 mm, jalustan kanssa korkeutta 70 mm ja painoa vastaavasti 49 g tai 96 g. Paketista kameran lisäksi paljastuu lyhyt ohjevihkonen, laturi sovittimen kera, parimetrinen USB-kaapeli virtaa varten ja metallilevy kiinnitykseen.

Teknisiltä ominaisuuksiltaan kamerasta löytyy ”HD resoluution” tarkkuus (1280×720), kuvakulma on 100 astetta, yönäkö infrapunavalolla 8 metriin, mikrofoni ja tietenkin WLAN ja Bluetooth -yhteydet. Virtaa varten takaa löytyy microUSB-liitin. Kamerassa itsessään ei ole mitään nappeja ja sen tila kerrotaan LED-valolla. Laitteessa palaa sininen valo asennuksen aikana, vihreä valo ollessaan päällä ja punainen valo pimeätilassa. Hintaa kameralla on 199 euroa ja sitä on saatavissa useilta jälleenmyyjiltä.

Liikettä havaittuaan kamera tallentaa videon Y-camin pilvipalveluun, jossa ne säilyvät kameran mukana tulevalla ilmaistilillä viikon ajan ja halutessaan ne voi ladata omalle koneelle talteen. Peruskäyttöön riittää siis vain kameran hankkiminen, eikä käyttö- tai kuukausimaksuja ole. Jos haluaa säilyttää palvelussa videoita pidempään, voi tilin päivittää kuukausimaksua vastaan. Standard-tilillä videot säilyvät kuukauden ajan ja Premium-tiliin voi palveluun liittää niin monta kameraa kuin haluaa.

Y-cam Evo
Y-cam Evo

Kokemukset

Ensivaikutelmaltaan kamera on siro ja nivelletty muovinen jalusta tuntuu hieman heiveröiseltä. Magneettinen jalusta pitää kameran suhteellisen hyvin pystyssä ilman että sitä kiinnitetään mukana tulleeseen metalliseen levyyn. Jäykähkö USB-virtajohto liikuttaa helposti kameraa, joten kun haluttu sijoituspaikka on löytynyt, kannattaa metallilevy asentaa tueksi.

Kierrä ja liitä virtaan
Kierrä ja liitä virtaan

Jalusta pitää kameran hyvin pystyssä
Jalusta pitää kameran hyvin pystyssä

Y-cam Evon saaminen toimintakuntoon on suhteellisen yksinkertaista, jos kaikki osuu kohdilleen. Verkkovirtaan kytkemisen jälkeen asetukset tehdään Bluetooth-yhteyden avulla iOS- tai Android-älypuhelimen sovelluksella. Tämän jälkeen, kun kamera on yhdistetty langattomaan verkkoon ja Y-camin pilvipalveluun, voi sitä hallita myös web-käyttöliittymän kautta. Kameran valvonta onnistuu sekä mobiilisovelluksen että web-käyttöliittymän kautta.

Käytännössä kameran saaminen langattomaan verkkoon oli hieman monimutkaisempi prosessi, sillä langattomassa verkossani oli sellaiset verkon nimi ja salasana -asetukset, joita Y-cam ei hyväksynyt. Googlettamisen ja eri yhdistelmien kokeilemisen jälkeen löysin toimivat asetukset: ei välilyöntiä verkon nimessä, salasanassa ei erikoismerkkejä. Yllättävästi myöskään Apple TimeCapsulen tarjoama Guest-verkko ei kelvannut kameralle.

Kameran hallintakäyttöliittymässä joko puhelimella tai webissä osoitetaan kameralle suorakaiteen muotoinen liiketunnistusalue, jonka muutoksia se tarkkailee. Lisäksi jos asetuksissa on määritelty, lähettää kamera hälytyksen myös mobiililaitteeseen ja sähköpostiin. Hälytyksen saa halutessaan myös, jos kameraan ei saada yhteyttä kuten sähkökatkon tai Internet-yhteyden katkeamisen yhteydessä. Live-kuva kamerasta välittyy muutaman sekunnin viiveellä. Y-camin palveluun voi liittää useamman kameran, joilla valvoa laajempaa aluetta.

Mobiilisovellus on toimiva ja sen kautta voi katsella myös videoita asetusten säätämisen lisäksi

Palveluun liitettyjen kameroiden valinta
Palveluun liitettyjen kameroiden valinta

Videot voi katsoa mobiilisti
Videot voi katsoa mobiilisti

Kameran asetukset
Kameran asetukset

Y-camin pilvipalvelun käyttöliittymä on selkeä ja hieman insinöörimäinen. Se tarjoaa hieman kattavammat toiminnot kuin iPhone- ja Android-sovellukset.

Y-cam pilvipalvelu
Y-cam pilvipalvelu

Videoiden katselu on selkeää
Videoiden katselu on selkeää

Pilvipalvelusta onnistuu hyvin tallentuneiden videoiden katselu ja lataaminen. Teknisenä käyttäjänä tykkäisin myös, jos videot voisi ohjata johonkin kolmannen osapuolen pilvipalveluun.

Kameraa ei tarvitse pitää päällä jatkuvasti, sillä se voidaan ajastaa valvomaan kellonaikojen mukaan tai älypuhelimen paikannuksen avulla. Kun puhelin poistuu kameran läheisyydestä, kamera virittyy. Y-camin mobiilisovelluksesta ei tosin löytynyt mahdollisuutta ajastuksen säätöön, vaan se pitää tehdä web-palvelussa. Kameran LED-valo palaa aina kameran ollessa verkkovirrassa, joten se ei ole kovin huomaamaton. Olisi parempi, että valo palaa vain liikettä havaitessaan tai normaalitilassa ei mitään.

Palveluun tallentuvien videoiden kuvanlaatu on kohtalainen ja hieman rakeinen, etenkin jos kuvassa nopeampaa liikettä. Infrapunavalon pimeänäkö on yllättävän hyvä ja sen herkkyyttä kannattaa säätää tarpeen mukaan, sillä oletuksilla pimeässä autotallissa lennelleet ötökät aktivoivat kameran.

Yhteenveto

Y-cam Evo -valvontakamera vaikuttaa kätevältä vekottimelta, joka toimii hyvin käyttötarkoituksessaan. Kamera edellyttää langatonta verkkoa ja verkkovirtaa, joten sijoituspaikat voivat vaatia hieman säätämistä. Langattoman verkon osalta toiminnee myös WLAN-mokkula. Kuvanlaatu on kelvollinen ja eiköhän siitä riittävästi mahdollisen varkaan tunnistaisi tarvittaessa. GoPro-tason kuvaa on turha laitteelta odottaa. Vajaan parinsadan euron hinnalla Y-cam Evo tarjoaa helpon lähestymisen videovalvontaan, mutta lyhyen Internetin selaamisen perusteella ei ole markkinoiden edullisin ratkaisu.

Plussaa

  • Helppo asentaa
  • Pieni koko ja elegantti muotoilu
  • Selkeä hallintakäyttöliittymä
  • Ilmainen 7 päivän pilvipalvelu videoille

Miinusta

  • Ronkeli WLAN-asetusten osalta
  • Videoiden pakkaus ja rakeisuus (720p-tarkkuus)
  • Helposti havaittavissa, LED palaa jatkuvasti
  • Jalusta heiveröinen

Kokonaisuuden arviointia vaikeuttaa se, että itsellä ei ole kokemusta muista vastaavista ratkaisuista. Nyt olisikin hyvä testata esimerkiksi Opticamin tuotteita, jotka ovat tarkoitettu samaan käyttöön kuin Y-cam.

Santa Cruz Enduro 2016, osa 4: Tahko

Kesä etenee kohti syksyä ja enduromaastopyöräilyn SM-sarja jatkui elokuun lopussa Tahkolla, jossa odotettavissa oli vauhdikkaita erikoiskokeita kivien säestämänä. Omat odotukset Santa Cruz Enduro Seriesin neljännelle osakilpailulle olivat korkealla hyvin menneen Levin osakilpailun jälkeen, mutta lähtökohdat eivät olleet lupaavat, kun kisaan piti lähteä 27,5+” semiläskirenkailla, jotka olin todennut liukkaiksi alla olevilla renkailla jo Himoksen mutavellissä. Kisapäivänä fiilis ei ollut aivan virkein ja se näkyi myös ajossa. Pienillä virheillä aikaa kului ja lopputuloksissa olin yleisessä luokassa 32. jääden kärjelle lähes neljä minuuttia. Tästä on hyvä lähteä parantamaan tulosta jo parin viikon päästä, syyskuun alkupuolella, edessä olevaan Laajavuoden kisaan.

Tahko tarjosi hienot puitteet kisoille
Tahko tarjosi hienot puitteet kisoille

Santa Cruz Enduro Series, Tahko

Santa Cruz Enduro Seriesin neljäs osakilpailu ajettiin jälleen Tahkon upeissa maisemissa 20.-21.8 ja reitit olivat osittain tuttuja jo aikaisemmilta vuosilta, lisättynä kahdella uudella erikoiskokeella. Edessä olisi jälleen hyviä pätkiä Tahkon rinteillä ja riittävästi vauhdikasta kivikkoa ja hieman bermejä. Lisäksi oman lisänsä kisaan toisi pitkät siirtymät neljännelle ja viidennelle erikoiskokeelle.

Tahkolla riittää merkittyjä reittejä
Tahkolla riittää merkittyjä reittejä

Siirtymä 5. ek:lle oli haastava
Siirtymä 5. ek:lle oli haastava

Lauantain harjoitusten jälkeen näki, että omasta kisasta ei tulisi helppoa, sillä kosteilla kivillä ja nurmella plussakoon Schwalbe Nobby Nicit ovat ikävän liukkaat, eikä pitoa tunnu löytyvän. Nopeissa mutkissa perä liukui rinnalle ja juurakoissa pyörällä oli oma tahto. Eli pari napsua olisi otettava pois vauhdista.

Tahkon maisemia
Tahkon maisemia (ig)

Sunnuntaina ajettu kisa oli kokonaiskestoltaan lähes kuusi tuntia ja matkaa kertyi vajaat 50 kilometriä, kuten Strava-jäljestäni voi tutkailla. Muistelin viime vuodesta, että Tahkolla ei olisi yhtä paljon poljettavia osuuksia kuin Levillä, mutta olin väärässä. Penkistä sai polkea lähes jokaisella erikoiskokeella sykkeet maksimiin :) Lisäksi tänä vuonna kierroksen kaksi viimeistä erikoiskoetta olivat mukavan pitkien siirtymien takana, joten kuskien kuntoa koeteltiin huolella.

Kisa käyntiin, tunnelma jännittynyt
Kisa käyntiin, tunnelma jännittynyt

EK:lle lähdöissä oli lyhyitä jonoja
EK:lle lähdöissä oli lyhyitä jonoja
3. Old skool
3. Old skool
1. Panama twist
1. Panama twist

Santa Cruz Enduro Series: Tahko
Santa Cruz Enduro Series: Tahko

Erikoiskokeet olivat jälleen nautittavia ja menoa niillä voi katsoa kisavideosta

https://vimeo.com/182166336

Erikoiskoe 2:lla, Anette’s Anti-flow:lla, oli erittäin mukava kivikkosuora, kuten videosta voi päätellä

Kuvia kisoista löytyy ainakin Valtteri Enstedtin, Jukka Tammisen ja Mikko Piispan ottamana.

Tulokset

Enduromaastopyöräilyn SM-sarjan neljäs osakilpailu Tahkolla sujui suhteellisen hyvin, mutta oma ajo ei kulkenut sillä tasolla, jolla sen pitäisi olla. Erikoiskokeet menivät ilman suurempia ongelmia ajon tai kaluston osalta, mutta pienet virheet veivät aikaa tasaiseen tahtiin. Lopputuloksissa olin sijalla 32. ajalla 32:23, jääden voittajalle 3:58, johon en voi olla tyytyväinen.

Tahko tarjosi hyvät puitteet
Tahko tarjosi hyvät puitteet (ig)

Lopputulokset löytyvät MTB Enduron sivuilta ja jossittelua varten voi vertailla erikoiskoeaikoja. Yleisessä sarjassa kisan voittoon ajoi jälleen Petteri Leivo ajassa 28:25, 37 sekunnin erolla Aki Färmiin ja kolmanneksi ajoi Juhani Kettunen 40 sekuntia voittajaa jäljessä. Huomioitavaa on myös, että nuorissa ajanut Oskar Vuori olisi sijoittunut yleisessä sarjassa 8. ajalla 31:28. Naisissa voittoon ajoi Kaisa Härkönen ajalla 36:11, toiseksi Suvi Vacker 27 sekuntia myöhemmin ja kolmanneksi ajoi Salla Oksanen jääden 1:45.

Jälkitunnelmat

Tahkon kisaviikonloppu tarjosi jälleen loistavia, joskin kivikkoisia erikoiskokeita ja lauantain treenipäivän sateen jälkeen kivet ja juuret olivat edelleen mukavan liukkaita, tarjoten haasteita kuskeille. Haasteita oli omassa ajossakin, lähinnä rengasvalinnan osalta, kun plussakoon Schwalbe Nobby Nicit eivät vaan toimi, mutta vaihtoehtoja ei valitettavasti ollut. Muuten oli hyvä huomata, että oma perusvauhti tuntuu löytyneen, kun pienillä virheillä liukastellen saa ajettua lopputuloksen top 30 tuntumaan. Kovempaa toki pitäisi vielä päästä :)

Tahkon kisa jätti hieman hampaankoloon ajon osalta, mutta muuten olivat järjestäjät jälleen tehneet hyvää työtä kisan eteen. Kaikki toimi kuten pitikin, ajo- ja majoitusseura oli loistavaa, kiitokset siitä Kymin herroille, ja kalustokin säilyi ehjänä. Specialized Enduro 29 plussakoon renkailla palveli jälleen hyvin ja takana ollut Procore piti sekä renkaan että vanteen nyt ehjänä. Kiitokset Mountainbikeshopille myös vinkistä, että 27,5+” plussakoon renkailla Enduro on parempi ajaa, kun ohjainlaakerin alle laittaa 1 cm korotuspalan, joka nostaa keskiötä ja loiventaa ohjauskulmaa.

Tahkon kisaviikonlopun jälkeen on hyvä suunnata jo parin viikon päästä syyskuun alkupuolella edessä siintävään kauden päättävään Laajavuoren kisaan Jyväskylään. Ja tätä kirjoittaessa se onkin jo ajettu, mutta siitä lisää myöhemmin.

Treenipäivän kruisailua (kuva Mikko Piispa)
Treenipäivän kruisailua (kuva Mikko Piispa)