Saako viihde-elektroniikkaliikkeessä palvelua vai ei?

Kävin viime viikolla Itäkeskuksessa tutkimassa viihde-elektroniikkaliikkeiden tarjontaa ja erään tuotteen hintaa. Paljon kävelyä, liikkeissä palloilua ja kokonaisuudessaan aivan turha reissu.

Vierailin viidessä eri liikkeessä ja vain yhdessä liikkeessä myyjä rohkeni kysyä, että voisiko olla avuksi. Ymmärrän kyllä, että usein asiakkaat eivät halua tulla häirityiksi, jos ovat vain katselemassa. Silti tuntuu jotenkin uskomattomalta, että vain yhdessä liikkeessä myyjä oli halukas palvelemaan asiakasta. Luulisi olevan myynnin kannalta tehokkaampaa palvella asiakasta, kuin rupatella toisten myyjien kanssa tai räplätä kännykkää tiskin takana. Siinäkin liikkeessä, jossa sai palvelua, ei myyjä ollut halukas myymään kyseistä tuotetta, vaikka tuotteen hinnassa olisi helposti ollut hieman alennuksen varaa.

Ei huono palvelu mikään uusi asia ole, mutta nyt viiden eri liikkeen otannalla palvelemattomuus oikein korostui. Ei ole ensimmäinen kerta, kun Mustan pörssin myyjät osoittavat haluavansa palvella asiakasta. Eikä ole myöskään ensimmäinen kerta, kun Expertissä saa heikkoa palvelua. Muut palvelualttius-vertailussa olleet liikkeet olivat Hirvox, Veikon Kone ja On-Off. On-Offissa asiakasta sentään tervehdittiin.

Kenties liikkeiden myyjille on ohjeistettu, keitä asiakkaita saa ja kannattaa palvella ja keihin on turha tuhlata aikaa. Ilmeisesti ei varsinkaan nuorehkoja, ellei kyse ole LCD-televisioista tai muista kalleista tuotteista.

WordPress 2.2 ja kadonnut esikatselu-kehys

WordPressin versiossa 2.2 poistettiin hieman salakavalasti esikatselukehys ”Kirjoita”-sivulta ja toiminto vaihdettiin uuteen ikkunaan avautuvaan ”Esikatsele”-toimintoon. Vaikka käyttöliittymämuutoksista mainittiin uutta versiota käsittelevässä jutussa, sivuutettiin käyttäjälle tutun toiminnon muuttaminen varsinaisesti mainitsematta mitään asiasta.

Esikatselu-kehys oli muutoskirjauksen mukaan hitaasti latautuva, mutta ei se kyllä niin hidas ollut, että se olisi pitänyt kokonaan poistaa. Käyttäjien kannalta joku erillinen asetus olisi ollut kätevä vaihtoehto, kuten esimerkiksi visuaalisen editorin kohdalla.

Hyvä toiminnallisuus vaihdettiin puolivillaiseen toteutukseen, mutta onneksi on käyttäjiä, jotka korjaavat sovelluksen puutteet. Rob Miller onkin toteuttanut ”Esikatsele” -lisäosan, joka tarjoaa tutun kehyksellisen esikatselu-toiminnon.

Kehittäjät taas vaan kehittävät ja jättävät käyttäjien mielipiteet omaan arvoonsa. No, yksi lisäosa lisää, eihän niitä olekaan jo kuin hieman yli tusina.

Kesätyöt, Helsinki, HOASnet ja Sonera

Muutin viime viikon tiistaina kesän ajaksi Helsingin Kannelmäkeen, hieman lähemmäksi kesätöitä, vaikka eipä Hyvinkäältäkään olisi kovin pitkä matka Pasilaan ollut. Kesätyöt eräässä valtion yrityksen tietoteknologia-tiimissä alkoivat kuun alussa ja vaikuttavat ihan mielenkiintoisilta ja monipuolisilta. Saa nähdä mitä kaikkea kesä tuo eteen.

Asuntona on HOASin solukämppä, joka on lappeen Rannan standardien jälkeen iso. Kämppis on ihan ok, vuokra halpa ja sijainti kohtalainen. Mitä nyt hieman läheiseltä ostarilta kuuluvaa älämölöä varsinkin perjantai- ja lauantai-iltaisin. Internet-yhteyskin löytyy HOASnetin ja Soneran tarjoamana, tai näin ensimmäisten viikkojen kokemusten perusteella pitäisi ennemminkin sanoa ”Internet-yhteyskin pitäisi löytyä”.

Soneralta kesti puoltoista viikkoa selvittää HOASnetin kirjautumiseen liittyvä ongelma ja heti muuton jälkeen alkanut Internet-vieroitus päättyi tänään, kun vielä kolmannen kerran soitin tekniseen tukeen. Tällä kertaa tuesta vastasi avulias tukihenkilö, joka ilmeisesti korjasi kirjautumiseen liittyvän ongelman jonon ohi. Samaa ongelmaa on kuulemma ilmennyt useilla muillakin.

Ei ole usein ollut tarvetta, onneksi, soitella palveluntarjoajien tukinumeroihin, mutta vähäisellä soittomäärällä ei valitettavasti ole vaikutusta jonotuksen pituuteen. Kolmen soiton otoksella keskimääräinen jonotusaika tukeen oli noin kolme hittibiisiä. Jos puhelimesta ei löydy MP3-soitinta, kannattaa siis soittaa palveluntarjoajien tukinumeroihin. Odottamani aika voidaan kyllä mieltää yleisen jonotusaikamittarin asteikolla lyhyeksi.

Ilmeisesti HOASnet ei ole kovin tuottavaa bisnestä Soneralle ja asiakkaista ei juurikaan välitetä. Yli viikko kirjautumisongelman korjaamiseen eikä yhtään teknistä tiedotetta asiasta. Koitin töissä surffailla Soneran sivuilta jotain lisätietoa, miksi Internet-yhteyteni ei toimi, mutta eihän siellä mitään tiedotteita ollut. Parempi vaan jättää tiedottamatta ja unohtaa palvelussa olevat katkot, niin hyvällä tuurilla ei niitä kukaan kuitenkaan ensi vuonna muista. HOASnetin kirjautumissysteemi on muutenkin aika nihkeä.

Lukuunottamatta Internet-yhteyden rajoittumista töissä nopeaan surffaukseen, ovat nämä ensimmäiset pari viikkoa Helsingissä olleet ihan mukavia. Kaupunkihan on suuri ja paljon uusia polkuja ja ulkoilureittejä pyöräiltävänä ja terasseja testattavana. Maastopyöräilyssä Helsingissä on aina edessä kohtalaisen paljon siirtymiä, ennen polkujen löytämistä, vaikka Keskuspuisto onkin melkein vieressä. Hieman erilaista verrattuna ”suoraan takapihalta polulle” -kaupunkeihin. Suuren kaupungin etuihin taas voi liittää toimivan joukkoliikenteen ja matkakortin.

Virkistävän Internet-tauon jälkeen uusin virikkein eteenpäin.

Microsoftin suunnittelukukkasia: Vista ja UAC

Tietotekniikka ja ohjelmistokehitys on haastavaa, toiset siinä onnistuvat, toiset eivät. Testailin pari päivää sitten Microsoft Vistan Beta -versiota, kun sellainen hyllystä sattui löytymään. Asennus VMware Server -virtuaalikoneeseen sujui helposti klik-klik-klik ja hyvältähän tuo Microsoftin uusin tekele näytti: peruskuorrutus karkkia ihan sopivasti, valikot hieman sekavia, mikään ei löydy sieltä mistä luulisi ja User Account Control (UAC) on ärsyttävä. Vaikuttaa siis hyvältä.

Microsoftin ”ideoima”, turvallisuuden lisäämiseen tarkoitettu, User Account Control on jotain aivan kauheaa. Idea on hyvä, mutta toteutus ei toimi kyllä ollenkaan. UAC:n suunnittelussa on otettu mallia Mac OS X:n hieman vastaavasta ideasta, mutta lopullinen toteutus on jotain aivan muuta. Esimerkiksi jos haluat tarkastella Control Panelin asetuksia ja tutkia mitä löytyy mistäkin ja mikä on muuttunut, pitää joka toisessa välissä klikkailla esiin pompsahtavan ikkunan ”Continue” -nappia, vaikka juuri muutama hetki sitten vastasit samaan kysymykseen myöntävästi. Ei näin, ei.

Onneksi UAC:n saa kytkettyä pois päältä. My Digital Life -blogi esittelee useita eri tapoja UAC:n poiskytkemiseen ja Lifehackerin tarjoama ohje on aika selkeä. Tietenkin, kun Vistan asetukset on saatu kuntoon ja enimmät ohjelmat asennettua, kannattaa UAC kytkeä takaisin päälle. Ei siitä tosin ole paljon hyötyä, jos kysymyksiä klikkailee silmät ummessa.

Ettei koko kirjoitus menisi Vistan parjaamiseksi, vaikutti Vista ihan kivalta sekä ulkonäöllisesti että toiminnallisuudeltaan. Ainakin nopeasti testattuna. Vistan Sidebar ja Gadgetit näyttivät myös ihan järkeviltä ja laajakuvanäytöllä käytettynä tilaa sivupalkillekin riittää. Käkättimien eli Gadgettien hyödyllisyyttä on tässä vaiheessa vielä vaikea arvioida. Myös Vistan Aero -käyttöliittymän tarjoamat karkkiominaisuudet erikoistehosteineen jäivät virtuaalikoneessa leikkimisessä pois, mutta kun niitä aikaisemmin hieman testailin, eivät ne kovin häiritseviltä vaikuttaneet. Linuxissa Beryl tarjoaa kyllä paljon kattavammat, mutta toisaalta myös hieman liiankin karkkimaiset ominaisuudet työpöydän ehostamiseen, työn häiritsemiseen ja koneen hukkatehojen käyttämiseen.

Lopuksi linkki Applen Switch -mainosvideoon, joka kuvastaa hieman kärjistäen, mutta oivasti, Vistan User Account Controllin toimintaa.

Muutamia ruudunkaappauksia Vistasta:

Windows, Samba-jaot ja kakutettu palvelinteksti

Olisi pitänyt heti arvata, että vika on Windowsissa, kun mietin miksi Windowsissa Linuxin Samba-jaossa näkyy eri palvelinteksti, kuin mitä palvelimen ”Server string” -muuttujassa. Siellähän se teksti oli Windowsin rekisteriin kakutettuna. Tämä tieto ja ratkaisu ongelmaan, eli kyseisen avaimen poistaminen, selvisi googlettamalla Samban postituslistalta keskustelu samasta aiheesta.

On myös kätevää lisätä Samba-palvelimen IP-osoite Windowsin hosts -tiedostoon (C:\WINDOWS\system32\drivers\etc\hosts). Hosts -tiedosto on normaali tekstitiedosto ja toimii kuten vastaava hosts-tiedosto Linuxissakin. Näin verkkolevyt voi yhdistää helposti palvelimen lyhennetyllä nimellä, eikä naputtelemalla numeroita tai pitkää osoitetta. Myös Samba-jaon nimi näyttää kivemmalta.

Käyttömukavuus on joskus pienistä asioista kiinni.

Sykemittari, käyttäjä ja yritysten tuotesivustot

Internet on täynnä erinomaisia ja käyttäjää helliviä nettisivuja, mutta valitettavasti yritysten sivustot harvoin tähän joukkoon kuuluvat. Jotenkin tuntuu, että käsitteet kuten käyttäjäystävällisyys, käytettävyys ja selkeys ovat usein tuntemattomia ja sivustoilla on painotettu sekavuutta, käyttäjän kiusaamista ja kaikenlaista turhaa kilkettä. Yritä siinä sitten etsiä tietoa yrityksestä ja sen tuotteista. Tällä kertaa ärsyttävyyden kynnyksen ylitti sykemittareita valmistavan Polar Electron sivut, mutta Internetissä on runsaasti vastaavia sivustoja.

Yritin etsiä Polarin sivuilta tietoa varaosina saatavista sykevöistä, kun sykemittarini sykevyö osoitti hieman väsymisen merkkejä. Kun selvisin lokalisoinnin valinnasta, esiin aukesi koko selaimen täyttävä sivusto, joka ei ainakaan selkeydellään yllättänyt. Jos olisin halunnut ostaa uuden mittarin ja tietoa sopivista mittareista, olisi se löytynyt helposti liikuntalajin mukaan jaotellun tuotevalikoima-listan ja pop-up -ikkunaan avautuvan (hrrrr) ”product finderin” avulla. Alalaidasta sentään löytyi pienellä ”tuotetuki” -linkki, josta kuvittelin löytäväni haluamaani tietoa. Turha luulo.

Sivustolta haluamansa tiedon hakeminen ei ollut helppoa, osittain epäyhtenäisen rakenteen, pop-up ikkunoiden pomppimisen ja sen tosiseikan kanssa, että sivustolta ei haluamaani tietoa löydy. Lisäksi osa sivustosta ja tuotetiedoista oli saatavilla vain englanniksi. Löysin sentään mahdolliset lisätarvikkeet kuten sykevyöt, jotka oli listattu jokaisen sykemittarimallin yhteydessä, mutta erillistä varaosalistaa en löytänyt. Tietoa löytyi vain liittyen myytävillä oleviin mittareihin ja vanhat mallit oli unohdettu täysin. Tuotetukea muutaman vuoden vanhoille mittareille tai saati sitten vajaat kymmenen vuotta vanhalle mittarilleni oli turha toivoa. Nykyajan kulutusyhteiskuntaa: kun hajoaa, osta uusi.

Onneksi kaupungista löytyi Polarin huoltopiste, josta sai asiantuntevaa palvelua ja tietoa sykevyöstäni: ei huolleta enää, uusi tilalle. Huoltomies kertoi samalla, että vyön väsymisen merkkeihin on luultavasti syynä kuluneet kontaktipinnat ja paristossa riittää vielä virtaa. Tämän tiedon olisi kuvitellut löytävänsä myös Polarin sivuilta tuotetuen puolelta. Samat hintatiedot sieltä kyllä löysin, kuin mitä huoltopisteestä ja sykemittareita myyvästä kaupasta kerrottiin.

Onneksi vanha sykevyö toimii vielä riittävän hyvin, sillä uusi ja mukavampi kangasvyö maksaisi 60e ja vastaava muovinen vyö 57e. Suhteellisen suolaisia hintoja. Katselin samalla uutta mittaria, mutta kangasvyö tulee vasta F11 -mallissa (155e). Ominaisuuksiltaan halvemmatkin mallit riittäisivät monille, mutta mukavuudesta joutuisi maksamaan lisää.

Vaikka uuden mittarin mukana saisikin lisää toiminnallisuutta, kuten kalorien kulutuksen näkyviin, luulen kyllä pärjääväni ilmankin. Ominaisuuksien osalta riittää kunhan syke näkyy ja voi tehdä pyörälenkkiä tietyn sykealueen sisällä. Saa nähdä, kauan vanhassa sykevyössä riittää virtaa, jonka jälkeen pitää oikeasti tehdä valintoja.

Internetin lanka on ohutta ja katkeavaa

Pingit häviävät kuin hiekka autiomaahan, kun yhteys Internetiin on poikki eikä bitti liiku muualle kuin talonyhtiön ADSL-laatikkoon, joka jakaa HomePNA -yhteydet edelleen nettiin. Miten ihminen voikaan olla turhautunut, kun sähköposteja, päivittäisiä uutisia ja sarjakuvia ei pääsekään lukemaan, kuten on tottunut.

Kyllä nyt palkitsi, kun aikanaan tutkin (mutta en testannut), miten Nokian 3650:n ja iBookin saa yhdistettyä Internetiin GPRS:n kautta. Tarvittavat skriptit, hieman säätämistä, yhteys luurista iBookkiin Bluetoothilla ja GPRS yhteys Internetiin. Helppoa.

Kyllä tuolla varayhteydellä sähköpostit pystyi komentoriviltä lukemaan, mutta en edes yrittänyt käynnistää web-selainta, sillä yhteys”nopeus” oli tuskastuttavan alhainen. Lisäksi pystyi melkein tuntemaan, kuinka raha liikkui jokaisen bitin mukana operaattorin taskuun. Onneksi ilman nettiä kärvistelyä kesti tällä kertaa vain vajaat pari päivää.

Tällä hetkellä netti taas näyttäisi toimivan, mutta yhteys muodostuu nyt hieman erilailla. En tiedä mitä verkossa huollettiin ja muutettiin, mutta ennen julkinen ja kiinteä IP (DHCP:llä) muuttui sisäverkon osoitteeksi ja koneet ovat nyt talonyhtiön päätelaitteen NATin takana. Saa nähdä korjaantuuko tilanne ennalleen ilman pientä potkimista vai ei. Oma IP on aina oma IP, oli sille käyttöä tai ei.

Onneksi useat palveluntarjoajatkin ovat jo huomanneet RSS-syötteet ja teknisiä tiedotteita voi lukea kätevästi omasta RSS-lukijastaan. Vaikka katkokset olisivatkin pieniä tai huomaamattomia, on niistä kiva tietää etukäteen ettei myöhemmin tarvitse sitten ihmetellä, miksei yhteys toimi. Vielä kun virtuaalipalvelimentarjoajakin tuottaisi teknisistä tiedotteistaan RSS-syötteet.