Kategoria: linux

Linux, tuo Linus Torvaldsin 1990-luvulla alkuunkoodama käyttöjärjestelmä.

Ulkoinen kiintolevy Mac ja Linux ympäristössä

Ostin Lacien ulkoisen kiintolevyn varastolevyksi, jota voi tarvittaessa liikutella iBookin parina. Vaikka normaalisti mietin (hieman liiankin) tarkkaan rahan sijoittamista elektroniikkaan, oli Lacien pelkistetyn harmaa, elegantti ja F.A. Porschen suunnittelema laatikko hinta/ominaisuus -suhteiltaan hyvä ostos. Ainakin omasta mielestäni ja sehän riittää.

Ominaisuuksiltaan ulkoisesta levystä löytyy USB2.0 -liitäntä virtalähteineen ja kotelon sisältä paljastui Seagaten 7200.10 8MB (ST3320820A) PATA -kiintolevy. Ulkoisia levyjä oli tarjolla myös Firewire ja eSATA -liitännöillä ja SATA-levyillä, mutta hinta nousee tuoreemmalla tekniikalla jo hieman liian paljon hyötyyn nähden.

Olin alkuun hieman huolestunut, miten Mac OS X:ssä alustettu levy toimisi muissa käyttöjärjestelmissä, sillä Mac:n HFS+ (Mac OS Extended) -tiedostojärjestelmä on Microsoftin NTFS:n tapaan hieman rajoitetusti tuettu muilla alustoilla. Lisäksi OS X:n tuki muille tiedostojärjestelmille on UNIX -taustastaan huolimatta lähes yhtä heikkoa kuin Microsoft Windowsissa. Mac OS X tukee HFS+:n lisäksi myös UFS (UNIX File System) ja FAT32 -tiedostojärjestelmiä, mutta ne eivät olleet houkuttelevia vaihtoehtoja muiden käyttöjärjestelmien tuen tai rajoittuneiden ominaisuuksien suhteen. Erillisen laajennuksen avulla OS X osaa sekä kirjoittaa että lukea Linuxissa yleisesti käytettävää ext2 -tiedostojärjestelmää, mutta tämäkään vaihtoehto ei houkutellut. Rajoitettu tuki eri tiedostojärjestelmille on Linuxinkin puolelta tuttua, sillä toimiva kirjoitus-luku -tuki NTFS:lle saatiin kasaan vasta äskettäin.

Ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi jäi HFS+:n käyttäminen, jolle löytyy Linuxista täysi tuki, kun journalointia ei ole käytössä. Muutamat vivut päälle kernelin asetuksista, kernelin kääntö, uudelleenkäynnistys ja levy kiinni. Asiasta löytyy lisäksi ohjeet Gentoo Wiki:stä. Myös Windowsin pitäisi osata ainakin lukea ja rajoitetusti kirjoittaa HFS+ -tiedostojärjestelmää MacDrive työkalun avulla. Itselle riittää, että levyä voi kanniskella iBookin kanssa, käyttää Linuxissa ja tarvittaessa jakaa levyä Windowsille Samban läpi.

Tietotekniikka on ihmeellistä ja erilaisia järjestelmiä on useita. Harmittavan usein erilaiset järjestelmät eivät tule toimeen keskenään ja ainoa mikä tästä kärsii on käyttäjä.

Linux, Flash ja 64-bittinen Firefox

Gentoo:n Wikissä on ohjeet Flashin käyttämiseen Firefoxissa ja eikä siinä juuri mitään ihmeellistä ole. Yksi emerge-loitsu (emerge -av net-www/netscape-flash) ja Firefoxin uudelleenkäynnistys. 64-bittisellä alustalla tarvitaan netscape-flashin lisäksi nspluginwrapper -ohjelma, jos halutaan käyttää 64-bittistä Firefoxia ja 32-bittistä Flashia. Nspluginwrapper mahdollistaa 32-bittisen lisäosan käyttämisen 64-bittisessä selaimessa.

Nspluginwrapper asentuu komennolla emerge -av nspluginwrapper ja asentaa 32-bittisen Flash-laajennuksen 64-bittisen Firefoxin käyttöön.

Saamalla 32-bittinen Flash toimimaan 64-bittisessä Firefoxissa ei vielä saavuteta juurikaan mitään, sillä lukuiset muut hyödylliset lisäosat kuten Suomen kielen oikoluku ja HTML Validator ovat tällä hetkellä saatavilla vain 32-bittiselle alustalle. Vastaavasti taas joitain lisäosia ei saa 64-bittisellä alustalla toimimaan 32-bittisen Firefoxin binäärin kanssa. ”You win, you lose” -tilanne.

Periaatteessa on aika sama käyttääkö 64-bittistä vai 32-bittistä binääriä, mutta mutu-tuntumalla 64-bittiselle alustalle optimoitu Firefox toimii hieman sulavammin ja syö vähemmän tehoa, varsinkin jos sivustolla on Flash-sisältöä. Käytännössä elämä 64-bittisellä alustalla on ajoittain hieman hankalaa ja etuja lisäbiteistä on vaikea sanoa.

Täytyykin tästä vaihtaa takaisin 32-bittiseen binääriin, niin Suomen kielen oikoluku voi tarkistaa tämänkin kirjoituksen. Vielä kun automaattinen oikoluku korjaisi myös ajatusvirheet ja jäsentelisi kirjoituksen järkevään muotoon.

Microsoft telttailee Vistan kanssa Kampissa

Tietokone uutisoi Microsoftin tammikuun viimeisenä päivänä alkavasta Vista-kampanjasta, joka näkyy myös Helsingin katukuvassa. Microsoft pystyttää Helsingin Kampintorille teltan, joka toimii Vistan Suomen lanseerauksen tukikohtana. Ohjelmassa on tietojen mukaan Vista-hengennostatusta Microsoftin kumppaneille ja yleisölle esitellään Vistaa ja sen erilaisia käyttötapoja. Teltta on avoinna yleisölle perjantaista sunnuntaihin eli 2.–4.2.2007.

Tietokoneen uutisoinnista ei selvinnyt tarkoitetaanko Kampintorilla Kampin sisäpihaa vai ulkoaluetta, mutta en kyllä osaa kuvitella Microsoftia, tai muutakaan yritystä, telttailemassa Suomen talvessa. Viima ja kylmyys purevat auttamatta, oli talvi leuto tai ei.

Vista-teltta toi mieleen heti ajatuksen vaihtoehtoisesta Linux-teltasta ja Tietokoneen blogissa jo heräteltiin Linux-advokaatteja pystyttämään Vista-teltan viereen pingviinilogolla varustetun puolijoukkueteltan, josta jaeltaisiin tietoutta vaihtoehtokäyttöjärjestelmästä – ja kaupan päälle vielä Ubuntun asennus-cd:n.

Linux – Windows -vastakkainasettelu olisi toki mielenkiintoinen, mutta reikäinen ja nuhjaantunut puolijoukkueteltta pingviinilogolla toisi ennemminkin mieleen anarkistimaisen meuhkaamisen ydinvoimaa, kulutusyhteiskuntaa, turkiksia, lihaa jne. vastaan, eikä varteenotettavaa vaihtoehtokäyttöjärjestelmää.

Tietenkin eri teltat vetoaisivat erilaisiin kohderyhmiin ja kaikki julkisuushan on julkisuutta. Voin vain kuvitella millaisia otsikoita ja kuvia tuosta saisi. Lisätään torille vielä Mac-teltta (jossa esiteltäisiin Leopardia), niin kaikki vaihtoehtoiset käyttöjärjestelmät olisivat katettu :)

IEs4Linux tuo Internetin Linuxille

IEs4Linux on mainio projekti, joka tarjoaa helpon tavan asentaa Microsoft Internet Explorerista versiot 6, 5.5 ja 5 Linuxille ja muille alustoille, joille Wine on saatavissa. IEs4Linuxin beta-versiossa on vaihtoehtona myös IE7. Projekti on hyödyllinen muun muassa Linuxia käyttäville web-kehittäjille sivujen testaamiseen IE:llä ja vain-IE -sivustojen käyttämiseen. Etenkin web-suunnittelussa eri selaimien erot sivujen näyttämiseen tulevat hieman liiankin hyvin esille.

IEs4Linuxin asennuksissa ei tule mukana kaikkea turhuutta, kuten Outlook Expressiä tai Media Playeriä, vaan vain oleellinen nettisivujen tarkistamiseen IE:llä. Asennusohjeet löytyvät Ubuntu -johdannaisille, Fedoralle, Gentoolle ja Debianille. Asennukseen tarvitaan vain Wine, cabextract, ies4linux -asennuspaketti purettuna ja muutama vastaus, mitkä versiot halutaan asentaa. Huomattavasti helpompaa kuin IE:n asentaminen esimerkiksi Winetoolsin kautta. Lisäksi tietenkin Microsoftin ohjelmien käyttämiseen Linuxissa tarvitaan Windowsin lisenssi.

Vielä kun Mac OS X:n Safarin saisi Linuxille, olisi web-kehittäjän näkökulmasta katsottuna suurin piirtein kaikki tärkeimmät selaimet katettuna. Tietenkin Safarin käyttäjämäärät ovat marginaalisia verrattuna IE:n, Firefoxin tai Operan käyttäjämääriin, mutta on hyvä ottaa huomioon hieman pienemmätkin selaimet. Validoituva HTML, CSS ja selkeä suunnittelu toki helpottavat sivujen toimimista oikein eri selaimilla (poislukien IE).

Linuxin vastineet Windows-ohjelmille

The Linux Equivalent Project eli suomeksi Linux vastineet -projekti listaa yleisesti käytettyjä Windows-ohjelmia ja niiden vastineita ja vaihtoehtoja Linux-maailmassa. Projektin tavoitteena on tarjota informatiivinen ja saatavilla oleva sivusto linux-käyttäjille. Sivusto on vielä kehittymässä, mutta ohjelmalistaus on jo mukavahkon kattava.

Sivusto ei sorru listaamaan kaikkia vaihtoehtoisia ohjelmia vaan pitäytyy muutamissa ehdotuksissa. Kirjoitushetkellä pisin ehdotuslista oli seitsemän eri ohjelman mittainen. Ohjelmista on annettu vain nimi ja linkki kyseisen ohjelman sivulle. Listaan toivoisikin hieman lisää tietoa ehdotetusta ohjelmasta esimerkiksi valikoitujen kommenttien kautta ja ohjelmien ”paremmuutta” voisi kuvata tähdillä.

The Linux Equivalent Project on hyvä väline juuri Windowsista Linuxiin vaihtaneelle ja Linuxia ajoittain käyttävälle. Muistan kun itse siirryin aikanaan Windows-maailmasta Linuxin puolelle, tein hieman samanlaisen listauksen eri vastineista. Tekemäni lista on sittemmin hävinnyt bittitaivaaseen. Linuxin ohjelmatarjonta on runsasta, mutta toimivan (lue: edes suhteellisen vakaa) ja tarkoitukseen sopivan ohjelmiston valikoiminen on välillä hankalaa.

Jossain Internetin syövereissä on varmastikin vastaava lista Windows/Linux -maailmasta Mac OS X -maailmaan siirtyvälle.

Opettele 10 hyvää UNIX komentorivin käyttötapaa

Vuosi vaihtui sateisissa merkeissä ja eikä talvea vieläkään näy. Kun ulkona ei pysty hiihtämään tai harrastamaan talvilajeja, voi sisällä tietokoneen ääressä opetella uuden vuoden kunniaksi 10 hyvää UNIX komentorivin käyttötapaa.

Linux Cookbook -kirjan kirjoittaja Michael Stutz on kirjoittanut hyvän artikkelin IBM:n developerWorks -sivustolle, kuinka voit parantaa UNIX komentorivityöskentelyäsi ja samalla päästä eroon huonoista käyttötavoista. Artikkeli sisältää vinkkejä UNIX -komentojen tehokkaaseen käyttöön ja eri komentojen yhdistelyyn. Artikkeli on helppolukuinen ja Linux-käyttäjälle varmasti mielenkiintoinen ja hyödyllinen.

Helpompaa pakettien päivittämistä Gentoossa

Gentoon uutiskirjeessä 4.12.2006 esiteltiin kätevä tapa päivittää Gentoon paketteja. Jos maailmaan päivittäessä (emerge -auvDN world) jonossa on lukuisia paketteja, paketit jätetään kääntymään taustalle ja lähdetään vaikkapa ulkoilemaan. Tämä ei suoranaisesti ole ongelma, mutta jos joku paketti ei suostukaan kääntymään, pysähtyy koko prosessi ja hyvää kääntöaikaa menee hukkaan. Etenkin ~arch -ympäristössä kääntymättömiä paketteja tulee eteen. Tähän ongelmaan oli nimimerkki count_zero tehnyt bash skriptin ja postittanut sen Gentoon foorumeille.

Update-world -bash skripti kontrolloi päivitysprosessia ja määrää Portagea ohittamaan kääntymättömät paketit ”emerge –resume –skip-first” -komennon tapaan ja jatkamaan pakettien kääntämistä, kunnes kaikki päivityslistan paketit on käännetty. Epäonnistuneet paketit kirjataan listaan, joista niitä voi sitten tarkastella.

Skriptin voi ladata Gentoon foorumeilta kopioimalla tai suoraan countzeron -sivuilta, jonka jälkeen skriptille annetaan vielä suoritusoikeudet:

# wget -O /usr/bin/update-world http://countzero.amidal.com/files/update-world
# chmod +x /usr/bin/update-world

Update-worldin käyttö on helppoa. Ensin luodaan päivitettävien pakettien lista komennolla, joka vastaa ”emerge -uD –newuse world” -komentoa. Vaihtoehtoisesti voidaan päivittää kaikki maailman paketit ”emerge -e world” -komennon tapaan: # update-world --prepare tai kaikki paketit: # update-world --empty

Skripti luo ”emergelist” -listan ~/.update-world/ -hakemistoon, jonka jälkeen listaa voidaan muokata halutulla tavalla.

Kun halutut paketit on saatu määriteltyä, voidaan aloittaa pakettien kääntäminen: # update-world --install

Käännön aikana epäonnistuneet paketit kirjautuvat ”failedlist” -tiedostoon ~/.update-world/ -hakemistossa ja linkki epäonnistuneen paketin portage -lokiin luodaan ~/.update-world/[date]/log/ -hakemistoon. Kun pakettien kääntäminen on valmista, skripti esittää listan kaikista epäonnistuneista paketeista. Jos pakettien kääntäminen halutaan jostain syystä keskeyttää, voidaan se lopettaa painamalla ”Control-C”. Pakettien kääntämistä voidaan jatkaa kirjoittamalla uudestaan update-world --install.