Maailma muuttuu ja tulevaisuus voi vaikutttaa juuri nyt epävarmalta, jota vasten on hyvä pohtia siihen vaikuttavia trendejä, tai kuten Sitra asian ilmaisee, megatrendejä. Megatrendit tarjoavat oivalluksia ja vahvistavat pitkän tähtäimen ajattelua. Tämä kirjoitus käy läpi Sitran trendikatsauksen ja avaa hieman mistä megatrendeistä 2023 on kyse. Pohdinnat ja ideoinnit jätetään vähemmälle.
Sitran trendikatsaus esittää yhden tulkinnan globaalien muutosilmiöiden suunnista, megatrendeistä, Suomen näkökulmasta. ”Megatrendit 2023 -katsaus tarjoaa kokonaiskuvan kehityssuunnista, jotka kuvaavat muutoksen laajoja kaaria ja tuovat esiin ympärillämme tällä hetkellä korostuvia ilmiöitä. Megatrendien kautta voi ymmärtää tässä hetkessä tapahtuvia muutoksia ja pohtia, millaista tulevaisuutta haluamme itse olla rakentamassa.”
”Megatrendien olennaisena tehtävänä onkin muistuttaa, että meillä on edelleen kiire palauttaa luonnon kantokyky ja tarttua hyvinvoinnin haasteisiin, vahvistaa ja puolustaa demokratiaa ja osallisuutta sekä varmistaa, että taloutta ja teknologiaa kehitetään ja hyödynnetään reilusti ja kestävästi. Jos tulevaisuutta ei oteta vakavasti, kohtaamme nämä asiat myöhemmin kriisimoodissa.”
Sitra – Megatrendit 2023
Megatrendit 2023
- Luonnon kantokyky murenee
- Ilmasto kuumenee ja luonnon monimuotoisuus heikkenee.
- Tarvitaan ekologista jälleenrakentamista, siirtymistä luonnon tilaa ja ihmisten hyvinvointia parantavaan yhteiskuntaan.
- Hyvinvoinnin haasteet kasvavat
- Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu, mielenterveysongelmat yleistyvät.
- Panostetaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, jossa ihmisen ja muun luonnon hyvinvointi ovat toisistaan riippuvaisia.
- Demokratian kamppailu kovenee
- Demokratioita haastetaan niin sisältä kuin ulkoa.
- Geopoliittinen valtataistelu voimistuu, kansainväliset instituutiot horjuvat ja demokratia kaipaa uudistamista.
- Vahvistetaan luottamusta ja osallisuutta.
- Kilpailu digivallasta kiihtyy
- Digimaailman pelisäännöistä ja teknologian vaatimista resursseista kiistellään.
- Teknologia ja data sulautuvat yhä enemmän ihmisten arkeen.
- Meidän täytyy rakentaa reilua digimaailmaa, jossa ihmisten, yritysten ja yhteiskunnan edut ovat tasapainossa.
- Talouden perusta rakoilee
- Globaali eriarvoisuuden kasvu ja ekologinen kestävyyskriisi luovat tarpeen uudistaa taloutta.
- Vauraus keskittyy yhä harvemmalle joukolle.
- Vastauksena voi olla korjaava ja uusintava talous, jossa talouden myönteiset vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin ovat kielteisiä suuremmat.
Muutosta kuvataan viiden teeman kautta, joita ovat luonto, ihmiset, valta, teknologia ja talous.
Sitran Megatrendit -sivulla on kerätty aiheeseen liittyvää materiaalia, artikkeleita ja selitetty muutoksen laajoja kaaria.
Megatrendien teemoja on kätevä läpikäydä trendikorttien avulla, jotka 55 kortin kautta käyvät läpi erilaisia kehityskulkuja, jotka vaikuttavat elämäämme jo nyt ja tulevaisuudessa.
Poimittakoon tähän vielä tulevaisuuskolmio, joka auttaa hahmottamaan mahdollista tulevaisuutta ja ohjaa ajattelemaan muutosta syvällisemmin.
Ratkaisuja ja kokeiluja
Sitra on koostanut artikkeliin 25 ratkaisua ja kokeilua megatrendien kuvaamiin ongelmiin, lähtökohtana Sitran visio eli rakentaen osaltaan reilua, kestävää ja innostavaa tulevaisuutta.
Luonnon kantokyky murenee eli tarvitaan ekologista jälleenrakennusta, joka mahdollisuuksien ja ratkaisujen osalta Sitran artikkelissa keskittyy luontojalanjäljen mittaamiseen, kiertotalousratkaisuihin, lainsäädännön kehittämiseen, lisäämällä yhteiskunnallista keskustelua ja elämäntapoihin vaikuttamalla. Luontojalanjäljen mittaamisen tutkimushanke kestää vuoden 2025 loppuun asti, mutta väliraportti tarjoaa hieman viitettä asiasta.
Hyvinvoinnin haasteet kasvavat, joten tarvitaan panostusta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tässä aihepiirissä keskitytään osaltaan keskusteluihin ja kanssaihmisten vaikuttamiseen, tukemaan maahanmuuttajien työllistymistä ja auttamaan vaikeassa elämäntilanteessa olevia eteenpäin. Digitaalisten ratkaisujen osalta on testattu omahoidon työkalua MS-tautia sairastavien hoidossa (More Stamina -sovellus).
Demokratian kamppailu kovenee, joten vahvistetaan luottamusta ja osallisuutta. Ihmisten ja asukkaiden osallistumista kaupungin tulevaisuuden kehittämiseen ja päättäjien ratkaisujen tueksi voidaan vahvistaa kansalaispaneelien kautta. Digitaalisten ratkaisuista rakentavaa mielipiteenvaihtoa suuren joukon välillä on pilotoitu Polis-verkkoalustan avulla. Disinformaation torjumiseen ja kriittiseen informaatiolukutaidon tueksi on tehty Digitaalinen informaatiolukutaito-opas, jonka tavoitteena on vahvistaa etenkin nuorten digitaalista lukutaitoa.
Muista artikkelissa mainitsemattomista asioista mainittakoon ainakin Valtiovarainministeriön visuaalisen ja vuorovaikutteisen Tutkibudjettia.fi-palvelu, josta näkee mihin verorahamme menevät. Vastaavia budjettiin liittyviä palveluita on pintapuolisempi veropuu.fi ja tarkempi valtionbudjetti.fi. Harmillisesti kyseiset palvelut eivät ole ajan tasalla.
Kilpailu digivallasta kiihtyy ja meidän täytyy rakentaa reilua datataloutta. Dataan liittyvissä kokeiluissa on muun muassa tutkittu pilottihankkeessa datan hyödyntämistä energiansäästössä ja kulutushuippujen tasaamisessa. Some-jättien, Suomi.fi- ja pankkitunnistautumisen oheen Suomen Tunnistautumisosuuskunta on kehittänyt kotimaisen salasanat korvaavan kirjautumispalvelu Sinunan, jonka yritykset voivat ottaa käyttöön. EU:n uusien digi- ja datasäädöksien ymmärryksen lisäämiseksi on laadittu Datatalouden ABC -itseopiskelumateriaaleja. Vastaavasti kansallinen reilun datatalouden tiekartta vauhdittaa datavetoisen talouden ja yhteiskunnan rakentamista sekä listaa sitä kirittäviä konkreettisia toimia. Vastuullisen kulutuksen vauhdittamiseen EU on tehnyt aloitteen digitaalisesta tuotepassista, joka välittää ja esittää tietoa tuotteen elinkaaren ajalta.
Datatalous, datan hyödyntäminen ja uudet palvelut ovat mielenkiintoisia avauksia ja kuten viime talvena nähtiin, myös kuluttajat ovat osaltaan valmiita muuttamaan tottumuksiaan. Toki viime talven korkeat sähköhinnat ja pörssisähkön käytön yleistyminen myös pakottivat ihmisiä miettimään energiansäästöä ja kulutushuippujen tasaamista.
Talouden perusta rakoilee ja vastauksena voi olla korjaava ja uusintava talous. ”Korjaava talous pyrkii siihen, että talouden myönteiset vaikutukset ympäristölle sekä hyvinvoinnin oikeudenmukaiselle jakautumiselle ovat kielteisiä suuremmat. Uusintava talous taas ylläpitää ja kehittää tulevaisuuden rakennusaineita, kuten ekologista ja sosiaalista pääomaa.” Esimerkkeinä tästä ovat Patagonia, joka lahjoittaa varoja ympäristötyöhön ja ollut mukana perustamassa maatalouden sertifiointia. Unilever on ilmoittanut takaavansa elämiseen tarvittavan palkan kaikille tavarantoimittajilleen. Greyston Bakery palkkaa työntekijöiksi ihmisiä, joita muut eivät ehkä palkkaisi. Maataloudessa siirrytään ekosysteemejä ja yhteisöjä elvyttävään uudistavaan viljelyyn, josta esimerkkinä elintarvikeyhtiö Danone. Tarvitaan myös kasvihuonekaasujen sitomista takaisin ilmakehästä ja varastoidaan se pysyvästi geologisiin muodostelmiin tai pitkäkestoisesti tuotteisiin. EU:ssa etenee perinteisempiä talouden mittareita täydentämään ekosysteemitilinpito, jossa otetaan huomioon luonnon ekosysteemipalveluiden tuomat hyödyt ja ihmistoiminnan luonnolle aiheuttamat haitat.
Paljon luettavaa ja pohdittavaa
Sitran Megatrendit-katsaus antaa enemmän kysymyksiä, luettavaa ja pohdittavaa kuin vastauksia, vaikka useita pilottihankkeita ja kokeiluita teemoihin liittyen on tehty, jotka antavat osviittaa mitä asioille voidaan tehdä. Ongelmien ratkaisut eivät sinänsä ole abstraktilla tasolla erikoisia: ekologista ja vastuullista kuluttamista, kanssaihmisten vaikuttamista, kriittistä informaation käsittelyä, avointa dataa, dataa ja tietoa päätöksenteon tueksi. Käytännössä ratkaisujat ovat monimutkaisempia ja etenkin globaalin markkinatalouden paineessa. Megatrendikortit ovat kätevä tapa käydä teemoja läpi, jos tulevaisuus kiinnostaa.
Datasta vetoapua energiansäästöön
Itseä kiinnostaa paljolti digimaailman ratkaisut ja sovellutukset kuten datasta saatava vetoapu energiansäästöön ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin panostavat ratkaisut, jotka ovat aihepiireistä ehkä lähestyttävämpiä ekologisen jälleenrakentamisen lisäksi.
Energiansäästöön vetoapua tuovat ratkaisut ovat tässä yhteydessä mielenkiintoista luettavaa, sillä suunnittelimme töissä Robulla osallistuvamme Sitran Energiankäyttö haltuun datan avulla -ratkaisuhakuun viime syksynä. Ideointitaululta poimittuna tavoitteemme oli ”Selvittää datan hyödyntämistä yksilöllisten toimintatapojen ehdottamiseksi digitaalisessa palvelussa energian kulutuksen vähentämiseksi ja kulutuspiikkien tasaamiseksi sekä näiden toimintapojen jalkauttamiseksi kuluttajan arkeen ja osaksi olemassa oleviarutiineja.” Nyt kun pilottihankkeiden kuvauksia lukee, niin samanlaisia teemoja olimme pohtineet (myös pilottihankkeet pyörivät saman aiheen ympärillä), vaikka ideointitasolta emme ajankäytännöllisistä syistä edenneet.
Loopshoren pilotissa hyödynnettiin olosuhdesensoreita uudella tavalla osana koko rakennuksen energiansäästöä. Sensorit mittasivat huoneilmasta esimerkiksi hiilidioksidipitoisuutta, lämpötilaa ja suhteellista ilmankosteutta. Eli ei vain suljettu ilmanvaihtoa säästöjen nimissä virka-ajan jälkeen (ja näin pilattu rakennuksen sisäilma), jota usein julkisissa rakennuksissa on tavattu tehdä. ”Mittausten perusteella ilmanvaihtoa voitiin pudottaa yli 50 prosenttia ilman että asumisolosuhteet ja -terveys vaarantuivat.”
Vastaavasti Kapacity.ion pilotissa kehitettiin kotitalouksille järjestelmää, joka ohjaa kotien lämpöpumppuja sähkön hintaennusteen perusteella. Alustavien tulosten perusteella Kapacity.ion älykkäällä lämpöpumpun ohjauksella on mahdollista saavuttaa yli 10 prosentin säästö. Pörssisähkön hintaa seuraavia älyreleitä tai sähköauton latureita onkin viime vuosina tullut markkinoille useilta eri yrityksiltä ja avoimen lähdekoodin ratkaisuja kuten arska-node. Energiasäästöön ja kulutusjoustoon liittyville ratkaisuille on tarvetta, sillä tulevaisuudessa energiaa tuotetaan yhä enemmän säätilasta riippuvilla tavoilla.
Muita pilottihankkeita, joita Sitra rahoitti: havainnollistusta omasta kulutuksesta ja neuvoja sähkön säästämiseksi kodissa; reaaliaikaisesti tai pelillistetty näkymä miten omat arkiset valinnat vaikuttavat sähkönkulutukseen ja voivat tuoda säästöä; sähkön hintaennusteen mukaan toimivat kodin älylaitteet (kodin lämmöntuotanto, aurinkoenergian käyttö ja runsaasti sähköä kuluttavat laitteet).
Kehittämisen tarvetta on, sillä Sitra toteaa, että ”Datan saatavuudessa on vielä parantamisen varaa. Esimerkiksi kuluttajan pääsyä omaan kulutusdataansa tulisi helpottaa Fingridin tiedonvaihtojärjestelmässä Datahubissa, jotta datan saisi liikkumaan nykyistä helpommin muihin palveluihin. Energiansäästöä tukevien palveluiden jatkokehittämiseen tarvitaan dataa, datan analyysiä ja datan esittämistä toimivalla tavalla, jotta käyttäjät voivat saada siitä parhaan hyödyn.”
Muita ajatuksia
Ekologisuus ja vihreät arvot ovat nousseet viime aikoina esille myös omalla alalla, kun Vihreä koodi ja Green ICT -ekosysteemi ovat saaneet mediatilaa ja nostetta myös käytännössä, vaikka vielä viime vuonna HS Visio uutisoi Vihreästä koodista käyttäen siitä nimitystä ”muotitermi”. Ekologisesti kestävämpää tekemistä ei voi sivuuttaa ohjelmistohankkeissakaan. Digimaailmassa ekologisuus on vasta nousemassa esille, mutta hyvää materiaalia aiheesta on jo saatavissa, kuten ”Ekologisesti kestävien julkisten ohjelmistojen hankkimisen opas”, joka esittelee MitViDi — Mittarit vihreän digitalisaation julkisiin ICT-hankintoihin -hankkeessa kerättyä ja koottua tietoa ohjelmistojen ekologisesta kestävyydestä.
Sovelluskehityksen näkökulmasta kirjoitin keväällä omaan blogiini lyhyen yhteenvedon Vihreän koodin webinaarista, josta saa viitettä mitä termillä tarkoitetaan käytännössä. Lyhyesti kerrottuna parhaiden käytäntöjen seuraamisella pääsee jo pitkälle.
Kiertotalous ja hävikin vähentäminen näkyy myös isommassa kuvassa, sillä Apple palkitsi vuoden 2023 parhaiden sovellusten ja pelien ”Cultural Impact” -kategoriassa ruokahävikin vähentämiseen tähtäävän Too Good To Go -sovelluksen. Suomessahan vastaavaan tähtää ResQ -sovellus, joka on toimiva palvelu myös omien kokemusten pohjalta. Myös rakentamisessa on alettu hyödyntämään kiertotaloutta, mutta en tiedä miten tämä käytännössä sitten toteutuu purku- ja rakennusjätteiden uusiokäyttönä laajemmassa skaalassa.
On myös ilahduttavaa nähdä, että yritysten vastuullisuus ja eettisyys kiinnostaa ja herättää keskustelua. Maailmalla Good On You (Rank a Brand) arvioi brandien yritysvastuullisuutta kriteeristön perusteella, ja Suomessa Eetti on koonnut listan suomalaisten vaatemerkkien ilmasto-, ympäristö- ja ihmisoikeustyöstä ja sen läpinäkyvyydestä. Harmillisesti tuorein Vaateränkkäys on vuodelta 2021.
Yhteenveto
Tulevaisuus on epävarma, eikä sitä voi ennustaa, mutta voimme jokainen vaikuttaa siihen omilla teoillamme, vaikka välillä se voi tuntua pieneltä globaalissa kuvassa.
”Jos tulevaisuutta ei oteta vakavasti, kohtaamme nämä asiat myöhemmin kriisimoodissa.”
Sitran Megatrendit 2023 julkaisussa on paljon luettavaa, mutta onneksi tiivistelmästä saa jo hyvän kuvan asiasta. Julkaisun kautta voi yrittää ymmärtää tulevaisuutta ja se antaa hyviä faktoja jo tapahtuneesta ja ajatuksia mitä pitäisi tehdä, vaikka varsinaiset ratkaisut jäävät muille. ”Toisenlaisia tulevaisuuksia kannattaa kuvitella, jotta osaisi tehdä perusteltuja ja punnittuja valintoja nykyhetkessä.”
