Pelaamisessa sopivien pelien valinta on aina hankalaa tasapainottelua rahankäytön ja pelin viihdearvon välillä käytettävissä olevan ajan suhteen. Tältä osin Microsoftin Xbox Game Pass on ollut hyvä hankinta, sillä sitä kautta tulee pelattua pienellä kynnyksellä pelejä, joita ei muuten välttämättä harkitsisi, mutta jotka yllättävät pelikokemuksellaan. Yksi tällainen on Ninja Theoryn viikinkien aikaan sijoittuva Hellblade: Senua’s Sacrifice.
Hellbladessa kelttiläissoturi Senua matkaa piinaavien näkyjen kanssa Helheimiin, kuolleiden valtakuntaan, josta hän yrittää pelastaa tapetun rakkaansa Dillionin. Senuan matka on pelinä enemmän elämys kuin toimintapeli ja vaikean aiheen pohjalta on rakennettu kiehtova ja paikoin jopa sivistävä jännäri. Tarinan ohessa välillä tarjolla on taistelutoimintaa ja yksinkertaista pulmanratkontaa, jotka rytmittävät peliä, mutta molemmat ovat aika nopeasti nähty. Pelin eteneminen on suoraviivaista ja se on läpäistävissä muutamassa tunnissa. Itselläni meni kaikki tarinakivet keräten muutama ilta tarinan pelaamiseen.
Pelillisesti Hellblade on viihdyttävä ja tarjoaa kompaktin ja vaikuttavan pelikokemuksen siitä, mitä mielenterveysongelmista kärsivän soturin pään sisällä tapahtuu. Hieman painostava teemojensa takia 18 vuoden ikärajalle on vahvat perusteet. Parasta pelissä on sen äänisuunnittelu yhdistettynä viimeisen päälle toteutettuun ja elokuvalliseen miljööseen. Parhaimmillaan se on kuulokkeet päässä.
Pelin tarkempi arvostelu löytyy muun muassa Pelaaja.fi-sivustolta.
Pisteet: 7/10
Pelattu: Xbox Series X