Vuoden 2012 pelaamisen arvoisen pelit

Vuodessa julkaistaan lukuisia erinomaisia pelejä, jotka taistelevat pelaajien ajankäytöstä. Onneksi pelaajien ”mitä pelaisin” -päätöksen tueksi on sekä Ars Technica esitellyt Top 20 -pelit että Joystiq listannut vuoden pelit. Kun listaa tarkastelee, tulee hieman sellainen tunne, että viime vuonna suurten tuotantojen hyvät pelit olivat vähemmistössä ja listalta löytyy ennemminkin indie-henkisiä ja pienempiä pelejä, vaikka Top-3 ovatkin suurten budjettien tuotoksia. Pelaamisen arvoisten pelien lista siis vain kasvaa, kun pelejä on viime vuodeltakin vielä pelattavana läpi.

Omat poimintani vuoden 2012 peleistä ovat seuraavat, jaettuna kolmeen ryhmään: Ehdottomasti, mahdollisesti ja ehkä. Kaikkea ei vain ehdi pelaamaan, joten priorisointia on tehtävä.

Ehdottomasti

Dishonored

Pelaaja, Corvo Attano, on kuningattaren henkivartija, joka lavastetaan valtiattaren murhaajaksi ja kruununprinsessan kidnappaajaksi. Teloitusta odottaessa selliin tulee ”ystävältä” leipätoimitus sekä kehotus paeta vankilasta ja etsiä totuuden tietävät henkilöt. Seikkailu alkaa ja se on helppa ja hauskaa, sillä tekijätiimistä löytyy kaksi Deus Exin suunnittelijaa, sekä Half-Life 2:n City 17:n suunnitelija. Dishonored on ensisijaisesti ensimmäisen persoonan hiiviskelypeli, mutta se on vapaavalintaista. Kohteen luokse voi edetä taistellen, varjoista murhaten tai rauhanomaisena, huomaamattomana varjona. Ja tähän löytyy keinoja: varsijousi, biologiset hälyttimet katkaiseva miekka, pistooli, ansoja, käsikranaatteja, taikavoimia, röntgennäkö, Blink-teleportti ja ihmisiä haltuunsa ottava Possession. Arvostelut: Joystiq 4,5/5 ja Pelaaja 9/10. Alustat: PlayStation 3, Xbox 360


Dishonored, kuva: Ars Technica

Mass Effect 3

Mass Effect palaa trilogian päättävässä osassa entistä parempana ja suurempana. Maa palaa ja robottihirviöt aloittavat ihmisrodun hävittämisen. Shepardin on kerättävä joukot ja ratkottava kokonaisen galaksin kohtalo. Pelattavuuden puolesta Mass Effect 3 on sarjan paras, ampuminen ei ole muuttunut, mutta Shepard liikkuu jouhevammin ja erikoisvoimissa on enemmän tehoa ja näyttävyyttä. Aseita on enemmän ja vihollisissa riittää niitettävää. Mitä tätä selittelemään, sillä aikaisempien osien pelaajille tämä on pakkovalinta. Arvostelut: Joystiq 4,5/5 ja Pelaaja 9/10. Alustat: Xbox 360, PlayStation 3, PC.


Mass Effect 3, kuva: Ars Technica

Mahdollisesti

Halo 4

Halo-trilogian jälkimaininkeihin sijoittuvassa Halo 4:ssa Master Chief palaa uhmaaman kohtaloaan ja kohtaa ikiaikaisen pahuuden, joka uhkaa koko universumin tulevaisuutta. Halo 4:stä alkaa uusi saaga. 343 Industries jatkaa Bungien perintöä, eikä Haloa ole keksitty uudestaan. Arvostelut: Joystiq 5/5 ja Pelaaja 9/10. Alustat: Xbox 360.


Halo 4, kuva: Pelaaja

Mark of the Ninja

Jos hiivintä on lajisi, Mark of the Ninja tarjoaa sitä kätevässä paketissa. Ninjasoturiklaani on joutunut tuntemattomien asevoimien hyökkäyksen kohteeksi, ja pelaajan kontrolloiman ninjasoturin on sekä pelastettava klaaninsa että kostettava hyökkäys. Kaksiulotteinen ninjahyppely tarjoaa juuri sopivasti visuaalista informaatiota hiiviskelyyn, ninjan taidot kehittyvät nautinnollisen hitaasti ja ongelmia voi ratkoa usealla eri tavalla. Pelattavaa on viiden tunnin verran. Arvostelut: Joystiq 4,5/5 ja Pelaaja 8/10. Alustat: Xbox 360, Windows


Mark of the Ninja, kuva: Ars Technica

The Walking Dead

Robert Kirkmanin sarjakuvamaailmaan sijoittuva seikkailupeli, jossa tuomittu rikollinen saa tilaisuuden hyvittää tekonsa zombien valtaamassa maailmassa. Peli sivuaa TV-sarjan paikkoja ja pelaajan toimet vaikuttavat pelitarinaan. Peli julkaistiin viidessä eri osassa, mutta on saatavilla ilmeisesti yhtenä kokonaisuutena. Arvostelut: Joystiq 5/5 ja Pelaaja osa 1: 8/10, osa 2: 9/10. Alustat: Xbox 360, PlayStation 3, PC


The Walking Dead, kuva: Ars Technica

Journey

Pelit ovat taidetta ja Journey tarjoaa juuri sitä. Yksinkertaisen pelattavuuden ja elegantin pelin lumo perustuu ”pieni ihminen, iso maailma” -tematiikkaan. Punaiseen kaapuun sonnustautuneen pyhiinvaeltajan on päästävä salaperäisen ja pyhän vuoren huipulle. Miksi? Ei väliä. Matkalla vaelletaan läpi autiomaiden ja hiekan täyttämien raunioiden kauniiden animaatioiden ja audiovisuaalisten estetiikan sävyttämänä. Matkalla voi kohdata toisen pyhiinvaeltajan, jolta saa ladattua matkantekoa nopeuttavaa hyppyenergiaa. Arvostelut: Joystiq 5/5 ja Pelaaja 8/10. Alustat: PlayStation 3.


Journey, kuva: Ars Technica

Borderlands 2

”Yksi tämän sukupolven viihdyttävimmistä ja hauskimmista peleistä, josta irtoaa peli-iloa lukemattomiksi tunneiksi.” – Pelaaja. Roolipeliräiskintää, jossa tehtävänä on päihittää Hyperion-firman johtaja ja Pandoran ilkeä diktaattori Komea-Jack. Vielä parempaa ilmeisesti moninpelinä. Arvostelut: Joystiq 4,5/5 ja Pelaaja 9/10. Alustat: PlayStation 3, Xbox 360, Windows


Borderlands 2, kuva: Ars Technica

Ehkä

New Super Mario Bros. U

Uusi Super Mario Bros. U tuo takaisin saman taikuuden, joka 2D tasoloikilla oli NES ja SNES -aikakaudella kekseliäällä kenttäsuunnittelulla ja piilotetuilla salaisuuksilla. Myös vaikeustaso on kohdallaan etenkin myöhemmissä kentissä. Ehdoton ostos, jos Wii U löytää tiensä taloon. Arvostelut: Joystiq 4,5/5 ja Pelaaja 9/10. Alustat: Wii U


New Super Mario Bros. U, kuva: Ars Technica

Far Cry 3

Adrenaliinipitoinen loma trooppisella saarella muuttuu kauhuksi, kun piraatit sieppaavat sankarimme kavereineen. Tästä alkaa tie saariston alkuperäisasukkaiden neuvoin kohti selviytyjää ja soturia, ja lähimmäisten pelastamista. Räiskintää ja toimintaa riittää kevyesti yli kymmeneksi tunniksi. Arvostelut: Joystiq 4,5/5 ja Pelaaja 8/10. Alustat: Windows, Xbox 360, PlayStation 3


Kuva: Ars Technica

Dustforce

Talonmies puhdistaa maailmaa pölystä ja liasta kaksiulotteisessa tasohyppelyssä. Tullee pelattua, kun oli Humble Indie Bundlessa. Alustat: Windows, Mac, Linux.


Dustforce, kuva: Ars Technica

Snapshot

Tasohyppelypeli hieman erilaisella lähestymisellä. Pelissä kontrolloidaan Pic-nimistä robottia, joka voi kameralla kaapata ja poistaa objekteja ja ympäristön osia, ja liittää ne takaisin maailmaan uuteen kohtaan. Tullee pelattua, kun oli Humble Indie Bundlessa. Arvostelut: Joystiq. Alustat: Windows, Mac, Linux.


Snapshot, kuva: Ars Technica

Fez

2D-tasoloikka älypeli, jossa pelaajan on kerättävä kultaisen monoliitin palasia pelimaailman eri tasoilta vääntelemällä ulottuvuuksia. Arvosteluiden mukaan peli ei pelkää haastaa pelaajaa, mutta täten tarjoaakin onnistumisen tunteita. Pelattavaa riittää neljän illan verran. Arvostelut: Joystiq 5/5ja Pelaaja 10/10. Alustat: Xbox 360 ja Windows PC.


Fez, kuva: Ars Technica

Katsaus vuoden 2012 kirjoituksiin

Vuosi on vaihtunut, joten on hyvä aika tehdä lyhyt yhteenveto blogin viime vuodesta. Tyylilleen uskollisena blogin kirjoitukset ovat vaihdelleet aihepiireiltään teknologiasta matkailuun, opiskeluun ja jopa leivontaan. Pääosin kirjoitukset ovat kuitenkin olleet teknologiaan liittyviä ja vuoden aikana onkin testattu useita erilaisia vekottimia. Vuoden 2012 aikana ”Se on kiva sillo” -blogissa ilmestyi 33 kirjoitusta, eli keskimäärin vajaat 3 kuukaudessa. Vuoden 2011 yhteenvetoon olen kirjoittanut, että kirjoitin keskimäärin kaksi juttua kuukaudessa, joten kirjoitustahti on hieman parantunut.

Tässä lyhyt yhteenveto blogin vuoden 2012 tapahtumista aihepiireittäin.

Vuosi 2012 Instagram-kuvina

Teknologia ja sovellukset

Vuosi 2012 oli historiallinen, sillä ensimmäistä kertaa järjestin lukija-arvonnan Penclic -kynäotehiirestä, jonka sain arvottavaksi liittyen Penclic-yrityksen mainoskampanjaan. Vaikutti aika kätevältä tuotteelta, vaikkakaan en sitä itse testannut. Lisäksi kirjoitin muutamaan otteeseen Philipsin Wake up Experiment- kokeesta ja saamastani Wake-up sarastusvalosta osana yrityksen kampanjaa.

Ennen kesälomamatkaa tartuin Gigantin tarjoukseen ja hankin edullisen Canon Ixus 220HS -pokkarikameran, jota saa viritettyä myös CHDK:lla. En edelleenkään keksinyt CHDK:lle kunnollista käyttöä verrattuna kameran omiin toimintoihin, mutta hyvin se kamera matkalla kuitenkin toimi. Hieman samoin kävi tilaamalleni Raspberry Pi:lle, joka edelleen odottaa järkevää käyttökohdetta. Raspberry Pi vaikutti kyllä aika kätevältä ja pitäisi ehkä siitä jokin verkonpaino viritellä.

Syksyllä pohdin myös vanhan Macbookkini (late 2008) päivittämistä Macbook Airiin, mutta lopulta päätin vain uudistaa sen sisuskaluja lisäämällä muistia ja vaihtamalla SSD-levyn. Hieman kone virkistyikin, mutta tekohengitykseltä se edelleen tuntuu. Päivityksen yhteydessä tuli myös todettua kantapään kautta, että vanha sanonta ”halvalla ei saa hyvää” pitää edelleen paikkansa, kun tilasin tarvikeakun Macbookkiin eBaysta. Halvalla. No, eipä sillä mitään sitten tehnyt.

Viime vuoden parhaimpiin hankintoihin kuului Googlen Nexus 7 3G -tabletti, joka on kooltaan näppärän pieni, mutta tarjoaa monia erilaisia käyttötarkoituksia kirjojen lukemisesta peleihin ja vaikka Netflixin käyttämiseen. Netflix osoittautui aika käteväksi viihdepalveluksi, etenkin kun vuoden alusta katsottavaksi tuli Stargate SG-1:n kaikki 10 kautta. ”MacGyver avaruudessa”, kuten kaverini totesi, mutta silti hauskaa katsottavaa, etenkin kun MTV 3:n näytti sarjaa miten sattui ja vaan osan kausista.

Lifebook4Life

Fujitsun markkinointiaktiviteetit sosiaalisessa mediassa jatkuivat alkutalvesta Profile Pitch -kilpailulla, josta palkinnoksi kotiin saapui LIFEBOOK T901 -kannettava, joka osoittautui aika näppäräksi. Sillä olikin kätevä piirrellä muutamia kuvia, kun LIFEBOOK4Life- kampanja jatkui keväällä lyhyellä kolmen tehtävän projektilla. Myöhemmin postimies toi paketin, josta löytyi muun muassa Fujitsu Celvin NAS Q700 -levypalvelin, joka on ollut erittäin kätevä usean tietokoneen taloudessa. En kyllä ymmärrä, miksen ole aikaisemmin viritellyt verkkokovalevyä käyttöön.

Olin jonkin aikaa harkinnut tablettitietokoneen hankkimista, joten kun Fujitsu antoi testattavaksi STYLISTIC M532 -Android-tabletin, oli sitä pakko kokeilla. Näppärä vekotin, vaikka 10″ koko on hieman kaksijakoinen asia. Ensimmäinen tuntuma tabletteihin oli positiivinen, mutta ostopäätös sai vielä odottaa.

Loppusyksystä useampi ilta kului LIFEBOOK4Life ”Ultra Test Flight” -projektin parissa, jossa tällä kertaa testattavina olivat kaksi Ultrabookkia, LIFEBOOK UH572 ja U772. Ansioituneena ”Silver Insider” -sisäpiiriläisenä sain testattavakseni U772:n, josta on tosin vielä lyhyt arvostelu kirjoittamatta. Kampanjan tämän vuotiset artikkelini löytyvät LIFEBOOK4Life -kampanjan profiilistani. Kampanjaan liittyen vierailin jälleen Fujitsu Forum 2012:ssa Fujitsun kutsumana. Tällä kertaa aikaa oli päivä enemmän ja kävimme tutustumassa myös Fujitsun tehtaaseen. Olimme jälleen matkalla lähes samalla porukalla kuin viime vuonna, joten hauskaa oli.

Android

Mobiiliaihepiirien osalta kirjoitin lyhyesti HTC Wildfiren roottauksesta ja Cyanogenmodin asentamisesta, joka oli aika yksinkertainen prosessi. Ei Wildfirestä edelleenkään kunnollista laitetta tullut, mutta hieman virkeämpi, vaikka nykyään onkin kylmänä laatikossa. Jatkoin viime vuonna myös Android-sovellusten esittelyä ensin älypelien osalta ja myöhemmin keväällä toimintapelien osalta. Androidin sovellustarjonta on edelleen erittäin vaihtelevaa ja hyvien sovellusten löytäminen on mielestäni työlästä (kuten muillakin alustoilla). Suuntaus näyttäisi olevan, että maksulliset sovellukset ovat tulleet enenemissä määrin myös Androidille, mikä onkin ihan oikein kehittäjiä ajatellen.

Android-laitteiden osalta testasin Fujitsun STYLISTIC M532 -tablettia ja Googlen Nexus 7 3G -tablettia, jotka molemmat osoittautuivat ihan päteviksi laitteiksi. En vieläkään oikein ole varma, onko 10″ vai 7″ -tabletti parempi.

Matkailu

Matkustelu ja uusien paikkojen näkeminen on aina virkistävää, joten perinteisen Rukan kevätrinteet -matkan lisäksi tutustun pääsiäisenä Tallinnan kulttuuritarjontaan. Paljon on lahden takana nähtävää, SuperAlkon ja Viru-keskuksen lisäksi.

Kesälomalla suuntasin kohti Aurinkorannikkoa eli Costa del Solia ja Fuengirolaa. TV-sarjasta paikkakuntaan saikin sopivasti tuntumaa, mutta enpä juuri paikalla ollut, vaan vierailin läheisissä kaupungeissa, Gibraltarilla Iso-Britanniassa ja Tangerissa Marokossa. Aurinkoa riitti, hieman liikaakin. Ehkä tänä vuonna saan artikkelit valmiiksi Gibraltarin ja Tangerin -vierailustani.

Pelit

Pelaaminen on aina ollut mainio keino rentoutua ja kokea eräänlaisia adrenaliinin täyteisiä hetkiä. Viime vuonna keskityinkin enemmän pelaamiseen, kuin siitä kirjoittamiseen. Vuoden 2011 pelaamisen arvoisten pelien listalta sain pelattua Uncharted 3: Drake’s Deception, Bastion, Forza Motorsport 4 ja Trine 2 -pelit, sekä aloittamaan Deus Ex: Human Revolutionin. Pöydällä muovikääreissä odottaa vielä Batman: Arkham City (Game of the year -versio). Vuoden 2010 peleistä Mass Effect 2 on kovassa vauhdissa kohti loppua, joten seuraavan osan pariin päässee tänä vuonna. Vuoden aikana tuli jälleen kerättyä digitaalista pelivalikoimaa Humble Bundlen kautta, josta löytyi muun muassa Frozenbyten Trine 2, Bastion, Recoil Gamesin Rochard ja Darksiders.

Opiskelu

Akateemiset opiskelut olivat jo takanapäin, mutta koska elämä on jatkuvaa opiskelua, osallistuin Courseran ”Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus” -kurssille, josta kirjoitin muistiinpanot alkuosalta ja loppuosalta. Kurssi oli kyllä mainio, vaikka suurin osa sisällöstä olikin jo tullut käsiteltyä lopputyötäni tehdessä.

Uuden ohjelmointikielen ja aivojen aktivoinnin osalta koodailin Project Euleria Pythonilla ja osallistuin Courseran ”Functional Programming Principles in Scala” -kurssille. Kävin myös kuuntelemassa HTML 5:sta ja Windows Phonesta LDW12 innovaatiopäivällä. Myös Mozvoikko-oikolukulisäosa Firefoxille päivittyi ja sai version myös PowerPC:lle.

Sekalaiset

Blogi on usein tarjonnut myös herkuttelijoille jotain, joten viime vuonna leivoin siirappisen herkullisen piimäkakun. Maukasta sekä suoraan uunista että hieman vetäytyneenä ja jääkaappikylmänä. Piimäkakun seuraksi kelpasi nauttia Angry Birds -kahveja, jotka Paulig lähetti makusteltavaksi. Ja jos vahingossa kaataa täyden kahvikupin kahvia matolle, onnistuu sen siivoaminen PVA-imublokilla.

Se on kiva sillo -blogi sai myös tunnustusta teknologiablogien saralla sijoittuen Cision listauksessa Top 10:een. Listaus olisi voitu kyllä tehdä paremminkin, joten tein vaihtoehtoisen teknologiablogi-listauksen. Blogin kirjoittaja osallistui myös miesten terveysasioiden esille tuomiseen kasvattamalla viiksiä Movemberin aikana. Lahjoituksia ei kyllä herunut, mutta kyllä ne viikset sieltä kasvoivat.

Muut esille tulleet asiat

Viime vuoden aikana aloitin hieman aktiivisemmin kirjoittamaan myös Twitterissä ja Rule of Tech -blogissani. Twitter on osoittautunut käteväksi muistilistaksi näppärien ja kiinnostavien asioiden osalta, sillä onhan ne 140 merkin ajatelmat selkeästi helpompia. Rule of Tech -blogin osalta pitäisi edelleen aktivoitua, sillä se toimii kätevänä sovelluskehitykseen liittyvien asioiden muistikirjana.

Työrintamalla ei juuri muutoksia tapahtunut titteliä ja työtoverien vaihtuvuutta lukuun ottamatta. Java-arkkitehti -sertifikaatti on edelleen työnalla, mutta ehdin sentään suorittamaan Certified ScrumMaster -kurssin. Samaa muuttumattomuuden linjaa mentiin myös pyöräilyn saralla, sillä Santa Cruz Bullit pölyttyi tallissa myös viime vuonna. Ehkä sitten tänä vuonna alamäkeen. Toisaalta uutena välineenä sain käyttööni faijan vanhan maantiepyörän, jolla tuli vajaa tuhat kilometriä poljettua.

Vuoden 2012 aikana jäi kirjoittamatta muun muassa toissa vuoden matkasta Pietariin ja viime vuoden matkasta Viipuriin, jotka molemmat olivat hienoa reissuja. Samoin Gibraltar ja Tanger olisivat olleet kirjoittamisen arvoisia aiheita. Ehkä kyseisistä aiheista saa tänä vuonna lyhyet pätkät tehtyä.

Vuosi 2013

Vuosi 2013 jatkaa siitä, mihin 2012 päättyi ja suunnitelmat ja tavoitteet ovat edelleen enemmän tai vähemmän suunnitelmallista treenaamista kohti kesän pyöräilykautta ja uusien sovelluskehitysasioiden opiskelua. Courseran ja muiden avointen verkkoyliopistojen kurssit ovat osoittautuneet kätevän motivoiviksi.

Saa nähdä, mitä sitä tänä vuonna keksii, sillä jälleen on koko vuosi aikaa.

Asus Nexus 7 -tabletti tarjoaa paljon pienessä koossa

Markkinoilla on tarjolla useita erilaisia tabletteja ja olin harkinnut sellaisen hankkimista jo jonkin aikaa, joten kun Asuksen valmistama Nexus 7 -Android tabletista tuli saataville suomalaisille jälleenmyyjille 3G-versio, piti sellainen viimein hankkia. 7″ -koko on juuri sopivan suuri kirjojen ja viihteen katsomiseen, mutta riittävän pieni, että laitteen fyysinen koko ja paino pysyvät sopivana. Vajaan kuukauden käytön perusteella Nexus 7 3G -tabletti tarjoaa paljon pienellä rahalla.

Nexus 7 32GB 3G

Asus Nexus 7 -tabletti

Googlen Nexus 7 -Android-tabletti on Asuksen valmistama ja varustettu 7″ LED-valaistulla IPS-paneelilla ja 1280×800 pikselin resoluutiolla. Konepellin alta löytyy neliytiminen 1,3 GHz Nvidian Tegra 3 -prosessori 4-plus-1 -tekniikalla, jossa neljä ydintä hoitavat tehoa vaativat asiat ja viides ydin on vähävirtaisiin tehtäviin kuten aktiiviseen valmiustilaan ja musiikkiin. Tablettia on saatavilla sekä 16 GB että 32 GB versioina, sekä 3G -mallina. Fyysisesti laite on kooltaan 197 x 120 x 10,5 mm. Näyttöä ympäröivästä mustasta reunuksesta löytyy 1,2 Mpix -web-kamera. Laite tukee lisäksi NFC:tä. Paketissa tulee mukana microUSB-liittimeen kytkettävä latauskaapeli ja laturi. Ostamani 32 GB 3G -malli maksoi Verkkokauppa.comissa 329,90 euroa ja pelkkä 16G B:n WiFi-malli 269,90 euroa.

Tabletti ei kursaile ulkonäöllään, vaan on muotoiltu hillitysti ja geneerisesti. Etupuoli on kokonaan lasin peitossa, joka on naarmutuksen kestävää, mutta ei Gorilla-lasia. Näyttö on reunustettu mustalla alueella ilman painikkeita tai logoja ja reunusta on leveämmin ylä- ja alapuolella, joka helpottaa käsittelyä, mutta kasvattaa ulkomittoja. Kyljestä löytyvät äänenvoimakkuuden säätöpainikkeet ja virtanäppäin. Toiselta kyljeltä löytyy paikka micro-SIM-kortille ja pinnit vielä julkaisematonta lataustelakkaa varten. Ainoat liittimet ovat alareunassa olevat 3,5 mm ja microUSB-liitin.

Muovikuorella päällystetty runko on valmistettu magnesiumista ja takakannen päällä on kumimainen pinnoita, joka tekee tabletista miellyttävän pitää kädessä. Takapuolen alareunasta löytyy pitkä kaiutinaukko Asuksen logon kera ja yläosaa koristaa kookas ”Nexus”-teksti. Tabletti tuntuu jämäkältä, eikä juurikaan nitise tai natise. Takakuori eri ole tarkoitettu käyttäjän irrotettavaksi, mutta se on kiinni vain muovikynsillä, joten se irtoaa helpohkosti sopivilla työkaluilla.

Tablettia kiertää hopeinen muovireunus Äänenvoimakkuuden säädin ja virtanappi Takakansi on kumimainen

Tekniset ominaisuudet:

  • Prosessori: Nvidia Tegra 3 -piirisarja, neliytiminen 1.3 GHz -prosessori (Cortex-A9) ja 12-ytiminen ULP GeForce GPU
  • Käyttöjärjestelmä: Google Android 4.2 Jelly Bean
  • Näyttö: 7″ LED-valaistu kapasitiivinen IPS-paneelin kosketusnäyttö, WXGA (1280×800) -resoluutio, 216 DPI
  • Kamera: edessä 1.2 Mpix
  • RAM: 1 GB
  • Muisti: 32 GB sisäinen Flash-muisti
  • Yhteydet: WLAN (b/g/n), Bluetooth v3.0, 3G (micro-SIM)
  • HSPA+ UL:21 Mbps/DL:5.76 Mbps; WCDMA: 850/900/2100; GSM: 850/900/1800/1900
  • Muuta: GPS, Gyroskooppi, elektroninen kompassi, kiihtyvyysanturi, valoisuusanturi, NFC
  • Akku: 16Wh, 4325mAh, Li-Pol
  • Toiminta-ajat: 9.5 h
  • Paino: 340 g
  • Mitat (L x S x K): 198.5 x 120 x 10.45 mm

Suorituskyky

Testasin nopeasti tabletin suorituskykyä Quadrant, Vellamo, Rightware Taiji, GLBenchmark 2.5, Antutu, SunSpider ja Peacekeeper testiohjelmilla.

Tulokset:

  • Quadrant: 3659
  • Vellamo (2.0.2): HTML5, 1307; Metal: 402
  • Basemark ES 2.0 Taiji: 12.21 (Android Suomi sai 17,92)
  • GLBenchmark 2.5 Egypt Classic C16Z16: 6101 frames, 54 fps
  • GLBenchmark 2.5 Egypt Classic C16Z16 Offscreen: 3508 frames, 31 fps
  • Antutu 3.0.3: 12663 (cpu 6280, gpu 3611, ram 1892, i/o 880)
  • SunSpider 0.9.1 (Chrome): 1750,2ms
  • Peacekeeper (Chrome 18): 427

Suorituskyvyltään Nexus 7 on vastaava kuin muutkin Tegra 3 -pohjaiset tabletit ja vertailukohtana Fujitsun Stylistic M532 sai Quandrantissa 4463, Vellamossa 1405, Taijissa 19,65, GLBenchmarkissa 51 fps ja offscreen 29 fps, Antutu 2.9:ssä 11157 (cpu 6627, gpu 1449, ram 2575, i/o 506), SunSpiderissa 1708,5ms ja Peacekeeperissa Chrome 18:lla 417. Erikoisesti Quandrantissa ero on vajaat tuhat, mutta muuten arvot ovat samalla tasolla, jota voikin olettaa, sillä molemmat tabletit ovat sisuskaluiltaan samanlaisia.

Käyttökokemukset

Nexus 7 -tablettia voisi kuvailla kuin hieman isommaksi puhelimeksi, jolla ei tosin voi soittaa. Isomman 7″ -näytön ansiosta on parempi katsella esimerkiksi elokuvia Netflixistä tai lukea kirjoja. 3G -ominaisuus on kätevä matkoilla, kun WLAN-verkkoja ei ole saatavilla, mutta mutu-tuntumalla vaikuttaa, että sen kuuluvuus voisi olla parempikin. Mitä netistä voi lukea, ei näytön värintoistossa ole valittamista, mutta sen heikkoutena on vaatimaton kirkkaus. Lisäksi suojalasi on vielä poikkeuksellisen heijastava, joka haittaa luettavuutta hyvin valaistuissa olosuhteissa.

Nexus 7 -tabletti on suhteellisen kätevä, mutta seitsemän tuuman koko on hieman vedenjakaja. Se on toisaalta kätevän pieni ja riittävä moneen askareeseen, mutta toisaalta voisi olla isompikin. Toisaalta taas syksyllä testaamani Fujitsun Stylistic M532 -Android-tabletti, joka oli varustettu 10″ -näytöllä, oli käyttökohteiltaan monipuolisempi ja mukavampi elokuvia katsellessa ja kirjoja lukiessa, mutta oli toki myös painavampi pitää kädessä ja isompi kantaa mukana.

Android-tabletteja on markkinoilla tukuittain, mutta samassa hintaluokassa ei mielestäni ole kunnollista kilpailijaa Googlen Nexus 7 -tabletille. Hieman enemmän pitäisi muihin vaihtoehtoihin laittaa rahaa, mutta tällöin toki saa jo enemmän. Eihän se tietenkään mikään iPad monessakaan mielessä ole, mutta monilta ominaisuuksiltaan kilpailukykyinen ja etenkin hinta- ja laatusuhteeltaan erinomainen. Androidin 4.2 -versio on tuonut käyttöjärjestelmään kaivattua vikkelyyttä ja pieniä uudistuksia käytettävyydessä. Nexus 7:ssa on puhelinkäyttöliittymä tablettikäyttöliittymän sijaan, mikä toimiikin 7″ tabletissa melko hyvin.

Harkitsin myös hieman iPad Minin hankkimista, josta löytyy 0.9″ isompi näyttö pienemmällä resoluutiolla, isompi fyysinen koko, mutta hieman vähemmän painoa, takakamera ja 110 euroa kalliimpi hinta (3G, 32GB malli). Käytännössä valinta tablettien välillä on iOS- ja Android-mieltymyksen ja lompakon paksuuden mukaan. Monipuolisuus ja edullisuus ratkaisi oman valintani.

Yksi suuri ero iPadien eduksi on tarvikkeiden ja lisävarusteiden saatavuus. Koska erilaisia Android-tabletteja on lukuisia, ovat lisävarusteet kuten suojat ja kotelot myös mallikohtaisia ja tarjonta tietylle laitteelle voi olla heikkoa. Nexus 7:lle alkaa jo olemaan monipuolisesti erilaisia suojia ja itse hankin Amazonista Sweesin smart cover -kotelon. Hinta oli halpa ja sellainen se tuotekin on. Kotelo kyllä toimii, mutta on hieman erilainen kuin kuvassa ja magneettinen läppä sulkee helposti näytön, vaikka kotelo on auki. Toinen vaihtoehtoja olisi ollut kehuttu Blurexin suojakotelo, mutta sitä ei lähetetä Suomeen. Lisäksi tilasin Xtreme Guardin näyttösuojan, joka on vielä matkalla.

Näyttö on erittäin heijastava ja siinä ei ole nappeja Sweesin suoja toimii kohtalaisena telineenä Sweesin suoja toimii kohtalaisena telineenä

Muita mielipiteitä Nexus 7:sta voi lukea muun muassa TaskuMuron Nexus 7 -arvostelusta tai lyhyemmin Android Suomen Nexus 7 pika-arvostelusta.

Yhteenveto

Googlen Nexus 7 -tabletti on toimiva kokonaisuus ja hinta/laatu -suhde on kohdallaan. Seitsemän tuuman koko on mielestäni aika sopiva, sillä laite on fyysiseltä kooltaan näppärän pieni, sekä kevyt, joka tekee siitä kätevän matkakumppanin ja miellyttävän pitää kädessä kirjoja lukiessa. Myös sisällä pyörivä Android 4.2 Jelly Bean on kaivattu parannus 4.0:aan verrattuna. Suojalasi voisi olla vähemmän kiiltävä ja microSD-paikka, sekä takakamera voisivat olla ihan käteviä lisäyksiä. Kokonaisuutena kuitenkin positiivinen paketti edulliseen hintaan.

Positiivista

  • Suorituskyky
  • Koko ja paino
  • Yhteysominaisuudet: 3G, WiFi, Bluetooth
  • Tukeva ja laadukas rakenne

Negatiivista

  • Näytön kirkkaus ja heikko näkyvyys auringonvalossa
  • Ei microSD-paikkaa
  • Ei takakameraa (varauksin)

Rauhallista joulua

Hyvää joulua

On jälleen se aika vuodesta, jolloin kaupat täyttyvät koristeista, joululauluista, suklaarasioista ja lahjapakettaja kantavista ihmisistä. Se on joulu.

Joulusta voi olla montaa mieltä, mutta jos unohdetaan siihen liittyvät hössötykset ja lahjastressit, niin onhan se aina mukavaa saada muutama päivä lomaa, aikaa rauhoittua ja nauttia hyvästä ruuasta. Tietenkin myös lahjoja on kiva saada ja antaa. Tänä vuonna osan lahjoista joutui avaamaan jo ennakkoon ja osa on vielä matkalla, mutta riittää niitä näköjään aatollekin annettavaksi.

Lumi valkoinen,
lahjat alla kuusen on,
hyvää joulua!

”Se on kiva sillo” -blogi toivottaa rauhallista ja hyvää joulua.

Aamut käyntiin Philips Wake-up Experimentissä

Kirjoitin muutama viikko sitten saaneeni testiin Philipsin HF3550 -herätysvalon osana Philipsin Wake Up Experiment -koetta. Testin koekaniini on saanut kokea marraskuun puolesta välistä lähtien mitä erilaisimpia herätyksiä, mutta omat aamuni ovat olleet herätykseltään rauhallisia ja normaaleja. Tarkoituksena oli testata joulukuun aikana auringonnousua simuloivaa sarastusvaloa, mutta koska en omista (vieläkään) iPhonea tai iPod Touchia, piti herätä vanhemman sarastusvalon kirkkauteen.

Philipsin sarastusvalot ovat mielestäni näppärä tapa helpottaa aamujen heräämisiä muuttamalla aamun pimeys asteittain kirkastuvan valoon. Muutaman talven ajan olen herännyt FM-radiolla varustetun sarastusvalon avulla, joten olisi ollut kätevää verrata sen toimintaa uuteen Philipsin HF3550 -sarastusvaloon, jossa valo simuloi nyt auringonnousua väreissä ja toimii vain yhteistyössä telakkaan asetettavan iPhonen tai iPod Touchin kanssa. Lamppu on sulavan pyöreä ja miellyttävämpi silmälle ja toimintoja ohjataan Wake-up -sovelluksella, jolla voi seurata myös nukkumisrutiineja. Tässä onkin lampun suurin heikkous: riippuvaisuus iOS-laitteista.

Lamppua testannut Köyttöliittymä-blogi on kirjoittanut laitteesta ensikokemukset ja etenkin jutun kommenteissa on hyviä kysymyksiä iPhoneen ja sovellukseen sidotun tuotteen elinkaaresta. Odotankin mielenkiinnolla, miten lampun käyttöminen on pidemmän ajan kuluessa sujunut, sillä alku ei ollut kovin jouheva. Köyttöliittymä kirjoittaa, että ”iPhonen hyödyntäminen asetusten säätämiseen on hyvä idea, mutta toteutuksessa on vielä parantamisen varaa”. Lisäksi puhelimen on pakko olla kiinni telakassa, että herätys toimii, joka estää puhelimen käyttämisen sillä aikaa. Mielestäni aika hankalaa.

Idealtaan Philipsin HF3550 -sarastusvalo iPhone-telakalla ja sovelluksella on hauska, mutta käytäntö taitaa olla toinen. Herätyskellon pitäisi kuitenkin olla suhteellisen yksinkertainen ja luotettava ilman monimutkaisia vaiheita. Oikeastaan, en ymmärrä mikä idea on sitoa koko lampun perustoiminnallisuus iPhone tai iPod Touch -laitteisiin, eikä tehdä tuotteessa sekä että -mallia. Tekniikka kehittyy, laitteet vaihtuvat, mutta lampun voi olettaa toimivan useampia vuosia. Vielä kun HF3550-mallin valo kustantaa 189 euroa, voi ostopäätöstä joutua miettimään tovin.

Philipsin Wake-up Light -valojen malliston ilman iOS-laitetta toimiva ja FM-radiolla varustettu HF3520 olisi ollut vaihtoehtoisella iPhone-telakalla oiva sarastusvalo. Tai vielä parempi olisi toteuttaa se ilman telakkaa, eli vaikkapa Bluetooth- tai NFC -aktivoinnilla, jos toiminta halutaan sitoa sovellukseen. Tällöin se voisi toimia myös Androidilla ja Windows Phonellakin.

No, ainakin aamuni ovat olleet rauhallisempia kuin Philipsin Wake Up Experiment -kokeessa, jossa koekaniini on heräillyt mitä eriskummallisiin herätyksiin. Herätyksiä ei voi kovin mukaviksi sanoa, mutta Brasialainen karnevaali, Amerikkalainen jalkapallojoukkue, dynamiitti ja Kauna -elokuva näyttivät olevan aika tehokkaita. Koiraihmiset voinevat samastua koiranpentujen suorittamaan herätykseen :)

Omalta osaltani ”herätyskoe” meni hieman pieleen, mutta palannen auringonvaloa simuloivan herätysvalon kokemuksiin, kunhan saan hankittua Applen iPhone 4 -puhelimen. Tai myytyä nykyisen ja hankittua FM-radiolla varustetun HF3520-mallin.

Oma Philips Wake-up Light HF3550 -sarastusvalo iPhone-telakalla odottaa siis edelleen käyttöä:

Netflix täyttää laitteet viihteellä

Amerikkalainen elokuvia ja TV-sarjoja tarjoava Netflix-palvelu tuli Suomeen viimeinkin lokakuussa ja avasi pelin viihdettä tarjoavien palvelujen saralla. Niitä on Suomeen odoteltukin jo tovi. Nexus 7 -tabletin hankinnan jälkeen päätin viimeinkin kokeilla Netflixin tarjontaa ainakin ilmaisen kuukauden ajan, ja vaikka tarjolla ei ole aivan uusimpia sarjoja tai elokuvia kuten jenkeissä, löytyy palvelusta katsottavaa ja se vaikuttaa ihan lupaavalta.

Elokuvia ja sarjoja

Yhdysvaltalainen elokuvia ja tv-sarjoja tarjoava palvelu Netflix aloitti Suomessa 18.10.2012 ja täten käytännössä avasi pelin kuukausimaksullisten elokuva- ja TV-sarjojen tarjonnassa, vaikka onhan esimerkiksi Viaplay ollut markkinoilla aikaisemmin. Netflix on ”On demand”-periaatteella toimiva videopalvelu, jossa voi kiinteällä kuukausihinnalla katsella niin paljon elokuvia ja sarjoja kuin haluaa ja kaikki sisältö on tekstitetty suomeksi. Viihdesisällön hinta on 7,99 euroa kuukaudessa, joka ei mielestäni ole ollenkaan paha, etenkin jos elokuvien ja TV-sarjojen valikoima parantuu. Luultavasti suomeksi tekstitys rajoittaa tarjolla olevien elokuvien ja TV-sarjojen valikoimaa, joka on harmillista.

Netflixin käyttöliittymä on yksinkertainen ja tarjontaa voi selailla luokituksen mukaan tai hakusanalla. Lasten elokuville ja sarjoille löytyy oma sivunsa. Videoista on lyhyt kuvaus ja nähtävillä on käyttäjien antamien tähtien keskiarvo. Valintaa helpottaa palvelun alussa kysymät kysymykset mieltymyksistä, jonka perusteella suositellaan kiinnostavaa sisältöä ja sitä päivitetään annettujen tähtien mukaan.

Netflix tukee erilaisia päätelaitteita aina selaimista kännyköihin ja televisioista mediatoistimiin. Katsominen onnistuu muun muassa iOS- (iPhone / iPad), Android- ja Windows Phone -laitteilla, PlayStation 3:lla, Xbox 360:lla (Gold-tilillä) ja joissakin televisioissa. Lisäksi katsominen toimii myös selaimen välityksellä, kunhan Silverlight on asennettuna. Yhdellä tunnuksella voi toistaa samaan aikaan kahta eri ohjelmaa ja samaa ohjelmaa katsovien laitteiden määrää ei ole rajoitettu. Katselun voi keskeyttää ja jatkaa toisella laitteella, sillä ohjelmisto tekee kirjanmerkin katkaisukohtaan ja lähettää tiedon Netflixin mediapalvelimelle. Katselua voi jatkaa vaikkapa kännykällä samasta kohdasta.

Kuvanlaatu

Lähetyksen laatu määritellään katselulaitteen suorituskyvyn ja näytön tarkkuuden mukaan. Kannettavissa Windows-tietokoneissa ohjelmat näkyvät vain 720-tarkkuudella, koska niissä videopurku tehdään yleensä ohjelmistopohjaisesti. Windows 8 on käyttöjärjestelmänä kehittyneempi ja 1080p-katselu on mahdollista. Vastaavasti PlayStation 3:lla on käytettävissä 1080p-tarkkuus, kun Xbox 360:lla on tyytyminen 720-tarkkuuteen, joka ei ole laitteistokysymys, vaan johtuu käyttöjärjestelmän rajoituksista. Myös Apple TV toistaa täydellä tarkkuudella.

Tietojen mukaan 5 megabitin yhteys riittää 1080p-lähetyksen katselemiseen 5.1-ääniraidalla, jos sellainen on saatavilla. Selaimen kautta katsottaessa ei ole näkyvissä millä laadulla toisto suoritetaan ellei se ole 720p- tai 1080p-laadulla, jolloin aikapalkissa näkyy HD-kuvake. Tarvittaessa HD-laadun voi kytkeä pois päältä, sillä ainakaan HTPC Atom D525 ja Ion 2 -yhdistelmä ei jaksa sitä pätkimättä toistaa ja late 2008 Macbook (2GHz Core 2 Duo) lämpenee ikävästi. Tosin, HTPC:llä 40″-ruudulla alempikin laatu on katseltavaa, parempaa digi-tv -tasoa. Olisi toivottavaa, että Windowsille ja Macille tulisi erillinen ohjelma eikä tarvitsisi toistaa selaimen Silverlight-lisäosan kautta.

Valikoima

Pari kuukautta palvelun aloituksen jälkeen tarjolla oleva valikoima ei vielä ole kovin suuri ja jos on vähänkin televisiota katsonut ja sarjoja seurannut, on valikoiman kiinnostava-osio nopeasti selattu läpi. Elokuvia näyttäisi olevan laidasta laitaan, niin uusia kuin vanhojakin ja valikoiman koko vaihtelee hiukan genren mukaan. Sarjojen osalta saatavilla on uusiakin sarjoja. Netin tietolähteiden mukaan Suomen sisällöstä noin 80 prosenttia on Hollywood-tuotantoa ja 20 prosenttia pohjoismaista tuotantoa. Kiinnostavina uutuuksina tulossa on myös Netflixin osittain omaa tuotantoa kuten gangsterisarja ”Lilyhammer”, komediasarja ”Orange is the new black” ja ”House of cards”. Valikoiman toivoisi olevan yhtä tuoretta kuin Atlantin toisella puolella, mutta kaikkea ei voi saada.

Yhteenveto

Netflix vaikuttaa ihan lupaavalta palvelulta, etenkin jos tarjolle tulee jatkossa tuoreimpiakin teoksia, vaikka tuskin mitään Amerikan valikoimaa saadaan. Viihteen katsominen onnistuu laajalla kirjolla erilaisia laitteita ja kuvanlaatu vaihtelee normaalin ja teräväpiirron välillä. HTPC toimii ihan kelvosti katseluun, sillä PS3 tuntuu puhaltavan hiukan turhan ahkerasti. Myös Googlen Nexus 7 -tabletti toimii kätevästi Netflixin kanssa. Tietenkin jokin SmartTV olisi kätevä tai Apple TV.

Hintaansa nähden Netflix vaikuttaa ihan pätevältä, mutta aika näyttää miten nopeasti katsottava loppuu. Nyt tuntuu, että kaikki kiinnostava sisältö on kuukaudessa plärätty läpi. Kehityksenkin varaa palvelussa olisi ainakin Windows- ja Mac -ohjelmien osalta ja valikoima-alueen valinnassa niille, jotka eivät tekstityksiä kaipaa. Myös tekstityksen värin vaihto (nyt keltaisia) olisi toivottavaa.

Nyt vain odotellaan miten myös amerikkalainen HBO vastaa Netflixin avaukseen, sillä alunperin yhtiö ilmoitti avaavansa palvelun jo tämän vuoden puolella, mutta siirsi aloitusta. Jos vielä Googlen ja Applen tarjonta avautuisi myös tänne pohjolan perukoille, olisi katsojilla enemmän kuin tarpeeksi valinnanvaraa. Sillä aikaa elokuvien ja TV-sarjojen Spotify, Netflix, pitänee katsojat ainakin hetken aikaa viihdytettyinä.

Heräämisiä Philips Wake Up Experimentissä

Aamuisin voi herätä usealla eri tavalla, jonka Philips Wake Up Experimentin koekaniini on varmasti saanut todeta marraskuun puolesta välistä lähtien. Parissa viikossa testihenkilö on saanut kokea aika erikoisia herätyksiä. Omat heräämiseni ovat olleet vielä hieman perinteisempiä, mutta joulukuussa on edessä muutos. Olin yksi bloggaajista, jotka saivat herätyskokeeseen liittyen testiin Philipsin uuden Wake-up Light -sarastusvalon, kuten lokakuun lopussa kirjoitin.

Philips Wake Up Experiment on kokeilu, jossa selvitetään mikä oikeastaan on paras tapa herätä. Asia toteutetaan kokeilemalla kaikki mieleen tulevat mahdolliset ja mahdottomatkin herätystavat. Kokeeseen valittu henkilö on nyt herännyt marraskuun puolesta välistä alkaen muun muassa säkkipillinsoittoon, aamutreeniin, 31:n herätyskellon sointiin ja poliisirynnäkköön. Aika äärimmäisiä herätyksiä ja niitä koehenkilöllä on vielä pari viikkoa edessä, sillä koe kestää 13.12.2012 asti.

Herätyskokeeseen liittyen Philips lähetti bloggaajille testiin uuden Wake-up Light -sarastusvalon, joka viimein eilen saapui. Sarastusvalon ideanahan on, että sen avulla herääminen asteittain kirkastuvaan valoon on helpompaa ja virkeämpää. Omistan entuudestaan vanhemman FM-radiolla varustetun sarastusvalon, joten nyt on hyvä testata, miten uudistettu malli toimii. Ulkoisesti uusi sarastuvalo on sulavan pyöreä ja paremmin muotoiltu. Toiminnallisuuden osalta saamassani HF3550-mallissa sarastustoiminnallisuus simuloi nyt auringonnousua väreissä ja lamppu toimii vain yhteistyössä telakkaan asetettavan iPhonen tai iPod Touchin kanssa. Toimintaa ohjataan Wake-up -sovelluksella, jolla voi seurata myös nukkumisrutiineja. Wake-up Light -valojen mallistosta löytyy myös edullisemmat ilman iOS-laitteita toimivat ja FM-radiolla varustetut mallit: HF3510 vanhan mallin sarastuksella ja HF3520 auringonnoususimulaatiolla.

Philips Wake-up Light HF3550 iPhone-telakalla:

Lähiviikkoina saa nähdä, miten uuden sarastusvalon herätys eroaa aikaisemmasta ja onko aamuisin herääminen yhtään virkeämpää. Useimminhan se on enemmän tai vähemmän vaikeaa ja sitä haluaisi vain makoilla vielä hetken. Aikaisempien kokemusten mukaan sarastusvalolla kynnys yön pimeyden ja aamun valkeuden välillä ei ole niin jyrkkä ja on mukavampaa herätä valoisuuteen. Herätyskoe alkakoon!