MTB-Endurossa maastopyörät ovat välillä kovilla ja etenkin vanteet ja renkaat ottavat vastaan kovia iskuja kivikoissa. Markkinoilla onkin tarjolla useita eri vaihtoehtoja vanteiden ja renkaiden suojaksi, joilla on tarkoitus estää muun muassa käärmeenpuremat, burppaus ja vanteen dentit. Schwalbe Procore, CushCore, Vittoria Airliner, Huck Norris ja Rimpact vain muutamia mainitakseni. Itselläni on ollut käytössä sekä Procore että Huck Norris ja tälle kaudelle hankin uusien kiekkojen suojaksi brittiläisen Rimpactin vaahtomuoviratkaisun.
Rimpact rengasinsertti
Rimpact rengasinsertti toimii periaatteiltaan samalla tapaa kuin muutkin vaahtomuoviratkaisut, eli vaimentavat ja estävät kivien läpilyönnin vanteelle, sekä samalla tukevoittavat ja jäykistävät rengasta. Rimpact on valmistettu tiheästä ristiinlinkitetystä umpisoluisesta solumuovista, jota käytetään sekä elektroniikassa että terveydenhuollossa. Myös Huck Norris on ”samaa” materiaalia.
Markkinatekstin mukaan Rimpactilla on ylivoimainen vastustus iskuihin, voiman hajottaminen ja kiertojäykkyys kuin millään itsetehdyllä ratkaisulla ja kuin monilla muilla markkinoilta saatavilla tuotteilla. Hieman kyllä luulen, että markkinoilla on monia vastaavia ja yhtä hyvin toimivia ratkaisuja, jotka käyttävät samaa tai vastaavaa materiaalia samassa tarkoituksessa.
Vaahtomuovimaista täytettä
Rimpact #SendNoodz on yhtenäinen vaahtomuovirengas, joten nippusiteitä tai velcroa ei tarvita rengaiden sisään, vähentäen osia ja mahdollisia rikkoutumisia. Rengasinserttejä voi käyttää -70 ja +105 asteen lämpötiloissa, joten ne sopivat myös talvikäyttöön. Rimpact insertit painavat noin 90 grammaa pari 29″ koossa ja 85 grammaa 27,5″ koossa.
Vanteiden ja rengasrikkojen suojaamisen lisäksi renkaiden sisälle asetettavilla inserteille on muitakin vaikutuksia ajamiseen.
Vakaampi rengas: vaahtomuovi tukee renkaan sivuvalleja ja vaimentaa liikettä.
Parempi tuki renkaalle: mahdollistaa paremman balanssin pidon ja renkaan vakauden suhteen.
Pienemmät rengaspaineet: suojaamalla vannetta ja tukemalla rengasta, ei ole riskiä rengasrikosta tai burppaamisesta.
Rimpact rengasinsertit ovat saatavissa heidän kaupastaan ja 24mm – 35mm sisäleveyden vanteille ja 2,3″-2,6″ -renkaille hintaa on 37 puntaa ja 2,8″-3,0″ -renkaille 45 puntaa. Paketissa tulee kaksi inserttia ja kaksi 44mm tubeless-venttiiliä.
Rimpact paketti ohjeineen ja tubeless-venttiileineen
Posti toi Rimpactit tällä viikolla ja uudet kiekot ovat vielä matkalla, joten vaahtomuovi-inserttien testaaminen odottaa vielä. Aikaisempina vuosina takavannetta ja rengasta on suojannut vaihtelevalla menestyksellä Procore ja Huck Norris, joten odotan innolla millainen vaikutus vaahtomuoviratkaisulla on ajamiseen. Lisäksi hyllyssä odottaa Vittoria Airliner vielä testivuoroaan.
Kerron lisää kokemuksista Rimpacteista myöhemmin fillarointikauden edetessä ja kannattaa seurata minua Instagrammissa, josta asiasta voi kuulua sillä välin.
Kesäloma on jo kaukana takanapäin ja on hyvä palautella mieleen miten hauskaa oli ajella keskiyön auringossa Levillä MTB-Enduron SM-sarjan kolmannessa osakilpailussa. Tällä kertaa ajoin Levillä rennon Funduro-luokan, jossa lauantaina ajettujen 8 erikoiskokeen, 50 kilometrin ja 3 tunnin jälkeen nousin ”odotetusti” korkeimmalle podiumpaikalle. Edellisestä vuodesta jäi traumat Kätkätunturilta, jossa SM-sarjat ajoivat perjantaina yhden pitkän erikoiskokeen. Matka Leville oli jälleen pitkä, mutta niin olivat myös siellä ajetut erikoiskokeet. Kokonaisuutena nautinnollinen reissu, hyvä kisa ja lopputulos mukava. Hieman kyllä jäi kaivertamaan, että en ajanut koko kilpailua, mutta ennakkoasetelmat huomioiden se oli vain järkevää. Tässä pieni kisaraportti Lapin reissusta.
Levillä mutkan takaa voi paljastua yllätyksiä
Keskiyön MTB-Enduroa Levillä
Heinäkuun lopulla ajettiin MTB-Enduron SM-sarjaa perinteisesti Levi Midnight Endurossa ja myös tänä vuonna kisa oli osa EWS Qualifier -kalenteria. Levin kisamatka oli myös osa kesälomareissua, joten matkaan lähdimme jo tiistaina, lähes suoraan Sappee Bikefestien jälkeen. Luvassa olisi pari päivää omatoimista ajelua Levin maastoissa ja loppuviikosta hieman kannustamista ja kisaamista.
Majoituimme aivan Levin kylässä, Hiihtäjänkuja 5 B 2:ssa, joka oli ihan toimiva huoneisto mökkikompleksissa. Kilpailut alkoivat treeneillä vasta torstaina, joten pari päivää oli aikaa treenata Bike Parkissa ennen virallisia treenipäiviä. Levi Bike Parkin reitit tuli ajettua läpi ja ne olivat suhteellisen kuluneita, johon saattaa vaikuttaa kuiva kesä. Reitit tarjosivat hauskaa ja monipuolista ajettavaa pariksi päiväksi.
Levi Bike Park
Levi Bike Park ja Gondoli
Bike Parkin laiturit olivat aika nopeita
Rentoa lipsuttelua Bike Parkissa
Tällä kertaa en osallistunut SM-sarjan luokkaan, vaan ajoin rennommassa Funduro-luokassa, sillä edellisen viikonlopun kisajärjestelyt Sappee Bikefestillä painoivat, eikä pohjalla ollut kunnon treeniä. Lisäksi kesäloma jatkui Levin jälkeen Åren suuntaan, joten oli hyvä lipsutella rennosti ja nauttia ajamisesta. Funduro-sarja ajoi vain lauantaina, mutta muuten samat erikoiskokeet kuin SM-sarjan Yleinen-luokka.
Perjantaina Yleisen sarjan luokat ajoivat illalla Kätkätunturin haastavissa maastoissa noin 10 minuutin SS1 Rykimäpolku -erikoiskokeen ja SS2 Express Black -pätkän eturinteessä.
SM3 Levi: erikoiskokeet perjantaina
Lauantaina kisassa ajettiin seuraavat erikoiskokeet kaikissa luokissa, jotka osittain mukailivat Levin Bike Parkin reittejä:
SS3 Nimetön: Santa’s Cabinia mukaileva pätkä, jossa loppu poljettavaa metsäkivikkoa.
SS4 South Route: South Polelle lasketteleva nopea pätkä
SS5 Steep Groove: Blue Groovea mukaileva reitti, jossa koukattiin kurua pitkin lopun runttauspätkälle
Kisa Fundurossa sujui alun säheltämisen jälkeen hyvin, kun ajon sai kulkemaan rennosti ja löydettyä tuntuma hyvään vauhtiin. Kiersimme erikoiskokeet SM-luokkien jälkeen ilman varsinaista aikataulua. Fundurossa on se hyvä puoli, että lähtöpaikka ei ole niin tarkka kuin SM-sarjassa ja lähdimmekin reiteille aina pojat ennen tyttöjä, sillä se on kaikkien kannalta mukavampaa voimatasojen eroista johtuen. Ajoimme Fundurossa kisan yhdessä porukassa rennosti nauttien.
Vauhtierot kuskien välillä vielä korostuivat Levillä, kun erikoiskokeet olivat 4 ja 5 minuutin välillä ja normaalisti pätkät ovat puolet siitä. Kisasta on Strava-jälki, joka kertoo, että mittariin kertyi 50 kilometriä, 3 tuntia ja 2447 nousumetriä, josta erikoiskokeita ajettiin 35 minuuttia. Vertailukohtana kerrottakoon, että SM2 Sappeella ajettiin 33 kilometriä, 3,5 tuntia ja 1 360 laskumetriä, josta erikoiskokeella meni aikaa reilut 26 minuuttia.
SM3 Levi: Funduron rentoa menoa
Funduron EK-lähtöajat
Reitti oli raaka renkaille
Alussa ajo ei kulkenut
Maalissa kerrankin kärjessä
Ansaittu palkinto kisan jälkeen
Erikoiskoeajat olivat muutamien sekunttien sisällä ja lopputuloksissa voitin Funduro-luokan 2:38 erolla toiseksi tulleeseen, mutta hänellä oli rengasongelmia. Myös avopuolisoni, Luukkosen Anne, ajoi hyvin ja nousi Funduron naisten sarjassa podiumille. Vaikka voitin sarjani selkeällä erolla, voin sanoa, että korkeimmalle podiumpaikalle sai ajaa ihan kunnon höökillä. Taso on toki vaihtelevaa, ja vaikka yritin jättää edellä lähteneeseen minuutin väliä, ajoin muun muassa Steep Groovella ja Draivi Traililla kaksi edellä lähtenettä kiinni. Huvittavaa on, että ensimmäisellä kierroksella menin tangon yli Nimettömällä loppumetsikössä, mutta olin silti 3 sekunttia nopeampi kuin toisella kierroksella.
Vaikka Funduro-luokassa ei ole varsinaisesti mitään saavutettavaa samalla tapaa kuin SM-sarjan luokissa, saa ajoon aina lisää yritystä, kun pyörään kiinnitetään numerolappu. Pakko ajaa täysillä! Levillä näytti kone kiertävän hyvin.
Funduro oli rentoa lipsuttelua :)
Kisan jälkeen on podiumilla hyvä hymyillä, oli se Fundurossa tai ei. Ei varmaan tarvi tämän jälkeen palkintokorokkeella patsastella, ellei sitten muutaman vuoden päästä pappasarjassa. Palkinnoksi saimme pahvia.
SM3 Levi: Funduro-sarja
Levi Midnight Enduro oli kokonaisuutena loistava tapahtuma ja jätti hyvät fiilikset. Erikoiskokeet olivat pitkiä, haastavia, vauhdikkaita ja mukavia. Merkkaus oli osittain aika kevyttä ja merkkausnauhojen ylityksiä näkyi paikoitellen, mutta muuta negatiivista sanottavaa ei kisasta ole. Näissä tunnelmissa oli hyvä lähteä matkaamaan kohti Årea, joka odottaisi noin 15 tunnin ajomatkan päässä. Siitä lisää myöhemmin.
Kesän aikana tulee kierrettyä ajamassa useampi MTB-Enduron SM-sarjan ja Ride More Cupin osakilpailu, jossa pääsee nauttimaan valmiista kisajärjestelyistä ja keskittymään vain ajamiseen. Pyöräkisojen järjestäminen on useamman päivän työ ja usein kilpailijat eivät tajua kuinka paljon työtä niihin liittyy. Sappee Bikefesteillä ajettiin heinäkuun puolessa välissä MTB-Enduro-kisat, joiden järjestelyissä olin mukana EBA ry:n puolelta. Viime vuonna Bikefesteillä ehdin myös ajamaan, mutta tänä vuonna koko aika meni järjestelyiden ja kisatoimiston parissa. Tässä lyhyt kertaus torstaina alkaneista ja sunnuntai-iltana päättyneistä Sappee Bikefesteistä.
Neljä päivää MTB-Enduroa Sappee Bikefesteillä
MTB-Enduro-kisassa radat ja niiden merkkaus ovat tärkeässä roolissa. Kuten aikaisempina vuosina, myös tänä vuonna EBA ry järjesti Sappee Bikefesteillä MTB-Enduron ja ratojen valmistelu aloitettiin torstaina ja viimeiset radan rakentamiset ja merkkaamiset saatiin tehtyä lauantai-iltana. Eli hyvissä ajoin ennen sunnuntain kilpailua.
Merkattavana ja linjattavana oli kaikkiaan kuusi erikoiskoetta, jotka osittain hyödynsivät Sappee Bike Parkin valmiita reittejä ja merkkauksia. Ajettavat reitit olivat: Frisbee golf, Fresh cut, Ice Breaker, FR 4 ja E1. Lisäksi junioreiden kisaa varten merkattiin E-Laipan alku. Onneksi uutta FR 4:sta lukuun ottamatta reitit olivat suhteellisen selkeitä merkata ja EBA ry:n neljä nohevaa hallituksen jäsentä vetivät merkkausnauhaa hyvällä otteella ja iskivät merkkauskeppejä vakaalla kädellä.
Bikefesteillä ajettiin kolme erilaista kilpailua, joiden järjestämisessä EBA ry oli mukana: Juniorit, Chainless ja MTB-Enduro. Kilpailuja ennen oli vielä tehtävänä lähtö- ja maalialueiden viimeistely ja ajanottolaitteiden vieminen paikalleen, sekä kisatoimiston hoitaminen kisan aikana.
Torstai
Torstaina merkattiin Junioreiden kisareitit, E-Laipan alku ja Ice Breaker, ja välissä ehdittiin myös hieman raidata Sappee Bike Parkin reittejä. Lähes 30 asteen helle suosi sekä radanmerkkausta että ajamista. Koska hommat eivät valmistu tekemättä, jatkettiin nauhan vetämistä illalla ja mökille palattiin puolen yön aikoihin. Valmiina ensimmäisen päivän jälkeen taisi olla kolme rataa, poislukien niiden lähtö- ja maalialueet.
Ratamestarit speksaamassa
Illalla oli viileää vetää nauhaa
Bike Parkin reittien lisämerkkausta
Perjantai
Perjantaina oli edessä kiireinen päivä, kun iltapäivän junioreiden MTB-Enduroa varten viimeisteltiin kahden erikoiskokeen lähtö- ja maalialueet, jatkettiin jäljellä olevien reittimen merkkaamista Fresh Cutin, Frisbee golfin ja E1:n osalta ja illalla järjestettiin junioireille kisat. Itse ehdin osallistua yhden radan merkkaukseen reittikartan piirtämisen ja kisatoimiston pystyttämisen ja hoitamisen välissä.
Oma roolini Sappee Bikefestien aikana oli merkkausnauhan vetämisen ja muiden tehtävien lisäksi hoitaa kisatoimistoa. Tälle kaudelle käyttöön otettiin Sportidentin SiTiming-sovellus, jolla kisojen hoitaminen on suhteellisen helppoa verrattuna aikaisempaan EResultsiin ja perjantaina junioreiden kisa toimi hyvänä harjoituksena.
Kisatoimiston hoitaminen tässä tapauksessa tarkoitti sekä ajanottolaitteiden valmistelua kisaa varten (lataaminen, kellojen synkronointi), kisaradan piirtämistä kartalle Strava-jäljen pohjalta, kilpailujen rakentamista SiTimingiin (Juniorit, Chainless, MTB-Enduro), nimien naputtelu sovellukseen ja Siacien leimaaminen ajajille, lähtöleimauksien tekeminen ja kisan jälkeen aikojen lukeminen Siaceista. Lisäksi myös tulosten julkistaminen ja laittaminen Internetiin. Perjantai-ilta, lauantai-ilta ja sunnuntai menivätkin suurilta osin Tapahtumakeskus Huipussa koneen ääressä istuessa.
Sappee Bikefest: Juniorit
Juniorit ajoivat perjantaina kahden erikoiskokeen kilpailun ja se saatiin vedettyä hyvin läpi; kaikki saivat erikoiskokeilta ajan ja tulokset. Seitsemän innokasta kuskia lähti radalle ja nuorin oli 4 vuotias. Oli hauska nähdä sitä ajamisen iloa, jota nuorilta löytyy. EBA ry:n sivuilta löytyvät Junioreiden tulokset.
Junioreiden palkintojenjako
Kisan jälkeen kävimme vielä purkamassa E-Laipan alun ylimääräiset merkkaukset ja jatkoimme muiden reittien merkkaamista. Päivän päätteeksi oli kaikki paitsi yksi reitti merkattuna sunnuntain kisaa varten. Lähtö- ja maalialueiden merkkaaminen ja uuden FR4 erikoiskokeen rakentaminen jäivät lauantaille.
Lauantai
Lauantaina Sappee Bikefesteillä ajettiin Suomi Cupin DH-osakilpailu, jonka aikana rakensimme MTB-Enduroa varten uuden FR 4 -reitin, joka hyödynsi metsittynyttä Bike Parkin reittiä. Trimmerille oli käyttöä, kun heinikkoa raivattiin radan tieltä. Rakentamisen ohessa ehti myös seurata DH-kisaa, jossa tykiteltiin kovaa nopealla radalla.
DH-kisan jälkeen olikin aika valmistautua illan Chainless-kisaa varten ja laittaa kisatoimisto kasaan. Kisatoimiston pystytyksen aikana muu talkooporukka kävi laittamassa lähtö- ja maaliportit paikalleen ja käyntiin, ja ehdin itsekin radan rullata läpi ennen kuin 22 ajajaa lähti testaamaan miten Ice Breaker taipuu ilman ketjuja. EBA ry:n sivuilta löytyvät Chainlessin tulokset.
Radan rakentamista ja DH:ta
FR 4:lla piti hieman trimmeröidä
Kuka mahtoi voittaa Chainlessin
Sunnuntai
Sunnuntaina kisojen järjestelyissä oli pääpäivä, eli MTB-Enduro kisa Pro, Rookie ja Lady -sarjoissa. Kisatoimisto aukesi puoli yhdeksältä ja heti oli kuskeja jonossa numeroita ja Siaceja hakemassa. Jälki-ilmoittautumisen loppumiseen asti sai Huipussa koneen ääressä istua, jonka jälkeen ehti nopeasti muutaman laskun ajella ennen kisan alkamista samalla kun vei lähetyskellot paikalleen. Sillä välin Kankaan Mika toimi nollakuskina laittaessaan lähtö- ja maaliportit paikalleen ja käyntiin.
Kuskit matkaan lähtöleimauksen jälkeen ja sitten vain odoteltiin ensimmäisiä maaliin saapuvia. Tässä välissä oli myös hyvää aikaa syödä lounas ja nauttia aurinkoisesta kelistä.
Sappee Bikefest 2018: Pro, Lady, Rookie
MTB-Enduroon lähti kaikkiaan 49 kuskia ja muutamia keskeyttäneitä saapui palauttamaan Siacia ennen kuin Rookie-luokan kuskit saapuivat kuuden erikoiskokeen jälkeen maaliin. Iltapäivä menikin sitten Siaceja vastaanottaessa ja kisatoimistoa hoitaessa. Porukkaa pyöri toimiston näyttöpäätteen ääressä tuloksia seuraten ja jännittäen mikä oma sijoitus mahtaisi olla. Pro- ja Lady-sarjatkin saatiin maaliin 10 erikoiskokeen jälkeen ja MTB-Enduron tulokset valmiiksi.
Sappee Bikefestien kisatoimisto
MTB-Enduro -kisat käyntiin
Kisojen jälkeen vielä purkaminen
Tulosten printtaamisen ja nettiin lataamisen jälkeen oli palkintojenjaon vuoro. Sappee Bikefesteillä on aina ollut hyvät palkinnot ja tänä vuonna lisänä oli vielä rahapalkinnot voittajille. Ei näy vastaavaa SM-sarjassa.
Sappee Bikefest 2018 palkitut
Sunnuntai oli valmis kisojen osalta kello 16:00 aikoihin, mutta järjestäjien työ ei siihen jäänyt. Kisojen jälkeen kävimme vielä purkamassa Bike Parkin reiteiltä ylimääräiset merkkaukset ja Frisbee golfilta kaikki merkkaukset. Onneksi tehokkaalla porukalla purkaminen sujui nopeasti ja sitä oli suhteellisen vähän. Lopuksi vielä mökin siivoaminen, kamojen pakkaaminen ja ajomatka kotiin, jossa odottaisi yksi välipäivä pyykkiä pesten ennen Leville lähtemistä.
Neljä päivää aherrusta, iloa monille
Kuskina tulee helposti arvostelleeksi kisajärjestelyitä ja radan merkkausta, mutta vasta itse kisoja järjestäessä näkee, miten paljon työtä asiaan liittyy. Maastopyöräkisoissa ja etenkin MTB-Endurossa eniten aikaa järjestelyissä menee ratojen merkkaamiseen ja kisan alla vielä lähtö- ja maaliporttien hoitamiseen.
Merkkaamisessa haluaisi ajajana, että nauhaa on riittävästi, mutta järjestäjänä haluaisi merkata mahdollisimman kevyesti. Mitä enemmän nauhaa metsään vedät, sitä enemmän sitä pitää sieltä tuoda pois. MTB-Endurossa kuskeilla on lisäksi hieman paha tapa olla kunnioittamatta merkkauksia ja vetää mutkat suoriksi, jos siihen vain on mahdollisuutta. Avoimeksi jätetyt niin sanotut agenttilinjat toki ovat sallittuja.
Sappee Bikefest 2018 sujuivat hyvin, vaikka osallistujamäärät oli selkeästi vähemmän kuin viime vuonna. Liekö syynä uhkana ollut ukkonen, kesälomat vai kisapäivän oleminen sunnuntai, kun osa porukasta lähti matkaamaan Leville SM-osakilpailua varten jo sunnuntaina. Tänä vuonna järjestelyt sujuivat samalla mallilla kuin vuosi sitten, eikä edes paljoa harmita, että kisatoimistoa pitäessä en itse päässyt ajamaan. Viime vuonna kolme päivää ratojen merkkausta veti voimat lauantaina ajetusta kisasta.
Kiitoksia Sappee Bikefestien MTB-Enduron läpiviennistä EBA ry:n porukalle (Jyri Nousiainen, Mika Kangas, Anne Luukkonen ja itselleni), Sappee Bike Parkille (Kosti Puurunen) ja tietenkin kaikille osallistuneille.
Sappee Bikefest 2018 yhteenveto
Hieman oli kaavailuja, että ensi vuonna Sappee Bikefestit siirtyisivät syksylle, mutta se jää nähtäväksi.
MTB-Enduron SM-sarjan avauksen jälkeen Messilästä suunnattiin heti seuraavana viikonloppuna Kouvolaan ja Mielakan Bike Parkkiin, jossa ajettiin hieman rennompi Ride More Cupin avauskisa. Viime vuoden tapaan aurinko porotti pilvettömältä taivaalta, lämmintä riitti lähemmäs 25 astetta ja radat olivat pölyisen liukkaita ja nopeita. Kisaan starttasi kaikkiaan 128 kuskia, jotka ajoivat kuuden erikoiskokeen sisältävän kierroksen kahdesti. Oma ajo alkoi Mielakassa löytää muotonsa, kiitos muutaman Bike Park -päivän ennen kisaa, ja lopputuloksissa olin Yleisessä-sarjassa sijalla 5 ajalla 13:14.57 (+0:50.66). Ajo tuntui paremmalta kuin viime viikonloppuna Messilän kisassa, jossa vauhti antoi odottaa itseään.
Ride More Cup Mielakka (kuva: Black Sheep Design)
Ride More Cupin kisat ovat yksipäiväisiä ja pätkät ehtii ajamaan kisapäivän aamuna, kun startti on vasta iltapäivällä. Kävin kuitenkin ajamassa radat läpi myös lauantaina, joka antoi tarvittavaa tuntumaa vauhdikkaaseen ajoon. Tällä kertaa kisaradalla ei ollut mukana GoPro:ta, mutta treeneistä tallensin kaikki paitsi 4 ek:n. Videot löytyvät Youtubesta Finnish MTB Enduro 2018 -listalta.
Mielakan Bike Parkissa oli bermeillä kokoa (kuva: Tomi Saksa Photography)
Mielakan Bike Park tarjosi hyvät puitteet rennomman Ride Moren Cupin kisalle. Hissit veivät kuskit mäennyppylän päälle lukuun ottamatta kahta poljettavaa kertaa per kierros. Naiset lähtivät tällä kertaa ennen miehiä ja numerolla 18 lähtiessä ei jonoja ollut hississä eikä erikoiskokeiden lähdöissä. Treenipäivä ja kisapäivä sujuivat lähes ongelmitta, mutta lauantaina katkesi vaihdevaijeri ja kisapäivänä kolmanneksi viimeisen erikoiskokeen lopussa suoravetopinna irtosi. Onneksi yhtä pinnaa ei näköjään vain 28 pinnaa sisältävä kiekko kaipaa, joten loput kaksi erikoiskoetta ajettiin hieman kevyemmällä pyörällä.
Ajaminen maistui hyvältä sekä treeneissä että kisassa ja tällä kertaa tuntui, että se tuttu ”ragemode” löytyi. Kisasta löytyy Strava-jälki, joka kertoo dataksi 15.05 km, 1:38:54 tuntia, 666 nousumetriä, 190 maksimisykkeet ja 143 keskisykkeet. Vielä hieman tuli himmailtua polkuosuuksilla, eikä työnnettyä mutkaan asti ja rinneosuudet bermeineen olivat edelleen hieman hankalia.
Vaihdevaijeri vaihtoon
Suoravetopinnat tippuvat
Bike Parkissa kulkeneiden erikoiskokeiden liukkautta kuvaa hyvin seuraava video erikoiskokeelta 5 ja 3:
Kannattaa katsoa Ride More Cup Mielakan virallinen kisavideo, joka kuvaa miten nautinnollista ajamista Mielakka kuskeille tarjosi. Uusilla metsäerikoiskokeilla sai työntää kunnolla pehmeähköä polkua pitkin ja Bike Parkin reiteillä tuntui vauhdin huuma yrittäen pitää pyörä pölyisen ja soraisen radan uomassa.
Aurinkoa ja vauhdikkaita reittejä (kuva: Black Sheep Design)
Kisaan starttasi kaikkiaan 128 kuskia ja Miesten-sarjassa oli 74 ajajaa. Tulokset:
Miehet:
1. Nyman Santtu Focus Enduro team Larunpyörä 12:23.91
2. Pellinen Henri Whyte Team Finland / IU 12:32.84 +0:08.93
3. Veikkolainen Kari Korska / Pivot 12:58.56 +0:34.65
Naiset:
1. Mononen Anni Ride More Pivot 15:56.58
2. Luukkonen Anne MTBCF / EBA ry / @anon.mtb 17:00.21 +1:03.63
3. Alber Kadi 17:37.25 +1:40.67
Kisassa ajettiin kuusi erikoiskoetta kaksi kertaa ja oma ajo pysyi tasasena molemmilla vedoilla. Loppuajalla 13:14.57 (+0:50.66) sijoittui Yleisessä sarjassa sijalle 5.
Kisaratoina tänä vuonna toimivat pääosin uudet reitit ja viime vuonna ajetuista radoista sellaisenaan ajettiin 3 ja 4. Kisan aloitti Kinttupolku (1), joka tarjosi alussa bermiä ja jyrkkää off-camber mutkaa ja keskivaiheen jälkeen runtattiin metsäpolkuosuudella. Retkeilyreitti (2) kurvasi alun bermien ja laituridropin jälkeen metsään ja polkuosuudella tykittäesä yritettiin muistaa mutkitteleva reitti. Kolmen mutkan Moottoritie (3) oli tuttu viime vuoden kisasta, mutta nyt alun tuplattava hyppy oli liputettu pois. Nopeaa tykitettävää baanaa. Ratakisko (4) mutkitteli viime vuoden tapaan takarinteessä siirtyen lyhyelle metsäosuudelle ennen maalia. Ehkä kisan hauskin rata oli Vuoristorata (5), jossa alun off-camber mutkien jälkeen tiputettiin metsään ja runtattiin aivan uutta polkua ylös, alas mutkitellen kohti lopun pientä droppia. Viimeinen erikoiskoe oli Sakkorysä (6), jossa pääsi nauttimaan isoista bermeistä ja eturinteeseen liputetuista off-camber mutkista.
Kaikenkaikkiaan kisa tarjosi kaikille jotain ja erikoiskokeet olivat nautinnollisia ajaa. Kiitoksia kisaorganisaatiolle hyvästä kisasta!
Radan varrella näkyi paljon valokuvaajia ja heidän otoksiaan löytyy muun muassa:
MTB-Enduron SM-sarjan kisakausi avattiin toden teolla toukokuun puolessa välissä, kun Sportax Enduro Series 2018 ensimmäinen osakilpailu ajettiin Messilän aurinkoisissa maastoissa. Luvassa oli sekä lauantaina että sunnuntaina riittävästi ajamista, kun 11 erikoiskokeen kilpailu ajettiin ilman hissejä ja treenattavana oli 8 pätkää. Meri-Teijon WarmUpin jälkeen oma ajo sujui jo paremmin, mutta hieman varmistellen ajaminen näkyi lopputuloksissa. Miehissä sijoitukseen 62 ei voi olla tyytyväinen, mutta samalla 22 minuutilla oli noin 30 ajajaa, joten kilpailu kärjen takana oli tasaista. Kokonaisuutena kilpailuviikonloppu sujui hyvin aurinkoisissa tunnelmissa, energiat riittivät hyvin sekä treeneihin että kisaan, kalusto ja mies toimivat mainiosti ja ajo oli hauskaa. Ajaminen oli ehkä liiankin rentoa, sillä voimia jäi jäljelle ja hieman enemmän puristamalla tulos olisi varmasti ollut parempi. Hyvän kisan jälkeen kisakuntoa etsimään jo ensi viikonloppuna ajettavassa Ride More Cupin Mielakan osakilpailussa.
Sportax Enduro Series SM 1: Messilä (kuva: Black Sheep Design)
Sportax Enduro Series 2018, SM1 Messilä
Maastopyöräenduron kilpailukausi avattiin perinteiseen tapaan toukokuun puolessa välissä 19. – 20.5.2018 Messilän aurinkoisissa maastoissa. Messilän ja Tiirismaan metsät haastoivat noin 300 ajajaa vauhdikkailla polkuosuuksilla ja rinteisiin oli kepitetty nopeaa mutka-ajoa. Myös haastavutta oli reiteille saatu kivikoiden ja kallioiden muodossa, mutta pääpaino kisassa olivat nopeat polkupätkät. Erikoiskokeita oli merkitty kahdeksan kappaletta ja Yleisessä-luokassa (Miehet, Naiset, Nuoret, M-40 ja M-50) pätkiä ajettiin yhteensä 11, eli kolme erikoiskoetta kahdesti (1, 2 ja 3). Osa reiteistä oli ilmeisesti osittain samoja kuin aikaisempina vuosina, mutta tämä oli itselle ensimmäinen kerta, kun Messilässä MTB-Enduroa ajoin.
Sportax Enduro Series SM 1: Messilä
Reitit olivat vauhdikkaita, kuten kisavideosta voi todeta:
Kilpailun tulokset löytyvät lajijärjestön EBA ry:n -sivuilta. Miehet-luokassa voitosta käytiin tiukka taistelu ja lopulta kisan vei Leo Kokkonen ajalla 19:38.55, toiseksi ajoi Simon Carlsson +0:02.15 ja kolmas oli Petteri Leivo +0:04.46. Naisissa selkeään voittoon ajoi Suvi Vacker ajalla 22:56.40 ja podiumille nousivat myös Hanna Soinila +1:20.14 ja Anni Mononen +1:54.12. Nuorissa Ville Soukka ajoi voittoon ajalla 20:51.34, toiseksi tuli Onni Rainio +0:01.88 ja kolmas oli Eetu Frilander +2:00.22.
Kilpailu ajettiin viime vuoden tapaan käännetyllä lähtöjärjestyksellä ja oma lähtöaika oli numerolla 59 ajaessa kätevästi tasan klo 11:00, kun ensimmäiset lähtivät reitillä klo 10:00. Tasatunnilla lähtiessä oli helppo seurata paljonko aikaa seuraavalle erikoiskokeelle määriteltyyn lähtöaikaan oli, mutta aikataulu oli tänä vuonna sen verran väljä, että siirtymän ehti ajaa erittäin rauhallisesti ja silti jäi jopa liikaa aikaa (8-10 min) ennen lähtöä. Kisa lähti sujumaan hyvin jo ensimmäisestä pätkästä lähtien ja samalla tahdilla mentiin maaliin asti. Kokonaiskestoa kisalle tuli noin viisi tuntia ja 32 kilometriä. Suunto näytti nousumetreiksi 852 ja laskumetreiksi 902.
Messilässä oli hieno ilma (kuva: Antti Sinisalo)
Mukavaa rullailua Messilän maastoissa (kuva: Jonne Sjögren)
Molempien kierroksieni ajat olivat muutamien sekuntien sisällä, joten voimat eivät hyytyneet kisan edetessä, vaikka kisapäivä oli rankka. Oikeastaan se osoittaa, että kisan aikana ei tullut käytettyä kaikkia voimia, ja siltä kyllä kisan jälkeen tuntuikin. Lopputuloksissa olin Miehissä sijalla 62. ajalla 22:59.90, jolla jäi voittajalle +3:21.35 minuuttia. Kisa-ajosta löytyy myös Strava-jälki. Tällä kertaa en käyttänyt kisassa GoPro:ta, sillä helteistä keliä ennakoiden ostin Bell Super DH -kypärän, joka oli mukavan viileä, mutta sen GoPro-kiinnike kypärän päällä on hieman hankala ja etenkin ruma, eikä kameraa saa lippaan tukevasti kiinnitettyä.
Erikoiskokeista 1. (EPO) ja 2. (N-duro) olivat Messilän eturinteissä ajettavia nopeita pätkiä, jotka kiersivät hieman metsässä juurikossa ja kivikossa ja rinteiden off camber -mutkissa. Kolmas erikoiskoe (Tiirismaa) ajettiin pitkän siirtymän jälkeen Tiirismaan puolella hiekkakuopan reunoilla ja nopealla reitillä pujoteltiin ahtaissa switchbackeissa. Neljäs pätkä (Iso-Tiiri) laski Iso-Tiiren rantaan alun nopeaa kivikkopolkua ja haastaen lopussa jyrkemmällä kivikolla ja tiukoilla mutkilla. Ärsyttävän siirtymän jälkeen viidennellä erikoiskokeella (Makkara) palattiin metsän siimekseen ja työnnettiin lujaa nautinnollista metsäautotietä ja polkua pitkin puiden lomassa. Ensimmäinen kierros päätettiin ensimmäiselle erikoiskokeelle.
Toinen kierros aloitettiin kiipeämällä Messilän huipulle ja ajamalla toinen pätkä uudestaan, josta jatkettiin kolmannelle erikoiskokeelle. Kisan haastavin pätkä oli erikoiskoe yhdeksän, jossa viime vuonna nähtiin useita kaatumisia. EK 9:lla (Kanjoni) alku oli helppoa metsäpolkua, jonka jälkeen tiputettiin kivikko-osuudelle, jota ryskättiin loppuun asti Iso-Tiiren rantaan. Kymmenennellä erikoiskokeella (Pinball) oli käynyt haaveri ja nilkkansa loukannutta kuskia kuljetettiin paareille pois, joka viivästytti lähtöä noin 30 minuuttia. Odottelun jälkeen päästiin työntämään nopeaa metsäosuutta ja lopussa haastavaa jyrkähköä kivikkoa. Viimeiselle erikoiskokeelle (Loppulasku) oli rento siirtymä Golf-kentän kupeesta ja loppulasku oli nopeaa rinnepolkua.
Lähdin Messilän kisaan sillä ajatuksella, että ajetaan rennosti ja katsotaan mihin oma varma ajo riittää. Ja se näkyy lopputuloksissa. MTB-Enduron taso on noussut vuosien aikana selvästi ja perusajolla ei korkealle sijoituta. Omaa ajoa kuvaa hyvin myös se, että myös usea nuorten-sarjalainen ajoi lujempaa ja myös naisten voittaja :/ Kilpailusta jäi kuitenkin hyvä fiilis ja nyt vain tarvitsee saada enemmän vauhdikasta ajamista alle. Kiitoksia kilpakumppaneille ja ajoporukalle, jonka kanssa kisa kierrettiin. Speed Ranking vaikutti toimivan, sillä muutaman edellä lähteneen ja takana tulleiden kanssa ajoimme kisan 10 sekunnin sisään. Ja kiitokset myös kisaorganisaatiolle toimivista järjestelyistä ja hyvistä reiteistä, vaikka kaikki siirtymät eivät olleetkaan nautittavia.
Jos ensi vuonna vielä kisataan Messilässä ja osallistun, niin en ala ajamaan takaisin Espooseen treeni- ja kisapäivän välillä, vaan yövyn Lahdessa. Messilään ajaa noin 1,5 tuntia, mutta kamojen ja pyörien tunkkaaminen vie oman energiansa.
Ajokalustona oleva Specialized Enduro Elite 6Fattie 2017 toimi myös Messilässä hyvin ja pitoa riitti Specialized Butcher GRID Gripton 29×2,6″ ja Specialized Purgatory GRID Gripton 29×2,6″ -rengasyhdistelmällä. Vanteiden suojana oli edessä ja takana Huck Norrikset.
Kauden 2018 maastopyöräenduron kisakausi avattiin viime viikonloppuna Meri-Teijossa perinteisellä G-Form Enduro WarmUp kisalla ja sää suosi kilpailijoita viikonlopun ajan. Kärkisijat eivät juuri yllätäneet, kun miehissä voiton vei Petteri Leivo ja naisissa Suvi Vacker. Omassa ajossani näkyi pitkä talvi ja vähäinen maastoajo kevään aikana, kun vasta Meri-Teijossa pääsin ensimmäistä kertaa hissimäkeen ja vauhdikkaan ajon pariin. Näillä lähtökohdilla miehissä sija 26. oli odotettu, mutta pienoinen pettymys verrattuna aikaisempiin vuosiin (top 20). Olin myös EBA ry:n roolissa paikalla toteuttamassa kisan ajanottoa, jossa testattiin uutta ajanottosovellusta. Kisaviikonloppu oli jälleen mukava, ajo nautittavaa, kaikki sujui hyvin ja Habanero Mountainbikers oli rakentanut Meri-Teijoon hyvät radat. Tästä on hyvä jatkaa kohti kesän seuraavia kisoja.
G-Form Enduro WarmUp 2018 (kuva: Antti Sinisalo)
G-Form Enduro WarmUp 2018
Maastopyöräenduron kilpailukausi avattiin perinteiseen tapaan toukokuun alussa 6.5.2018 Meri-Teijossa aurinkoisessa kelissä. Habanero Mountainbikers oli rakentanut jälleen loistavat reitit, jotka tarjosivat monipuolisen otoksen maastopyöräenduroon. poljettavaa osuutta, bermimutkia, teknistä kivikkoa, hankalampia laskuja ja vauhdikkaita osuuksia. Erikoiskokeita oli merkitty kuusi kappaletta ja Yleisessä-luokassa (Miehet, Naiset, Nuoret, M-40 ja M-50) ne ajettiin kaikki kaksi kertaa. Erikoiskokeista viisi olivat samoja kuin viime vuonna (1, 2, 3, 4, 5) ja yksi erikoiskoe (6) tarjosi hieman vanhaa ja uutta. Osa erikoiskokeista oli lopusta lyhennetty, sillä pitkän talven jälkeen rinteen alaosat olivat märkiä ja erittäin mutaisia.
G-Form Enduro WarmUp 2018
Erikoiskokeista tai kisasta ei ole paljon kommentoitavaa, sillä asiat rullasivat hyvin sekä kisan että järjestelyiden osalta, jos ei ensimmäisen kierroksen säheltämistä kivikoissa lasketa ja toisen kierroksen paria pannutusta. Omassa ajossa näkyi selvästi ajamisen puute, etenkin kun tänä vuonna talvi ylsi pitkälle kevääseen, eikä tullut käytyä ajamassa viikkoa Finale Liguressa kuten viime vuonna. Noin 150 kuskia mahtui reiteille hyvin ja ainakin numerolla 10 ajaessa ei erikoiskokeiden lähdöissä tai hissijonossa ollut jonoja.
Lyhyt videopoiminta omasta kisavedosta:
Kilpailun tulokset löytyvät lajijärjestön EBA ry:n -sivuilta. Yleisessä-luokassa voiton vei Petteri Leivo ajalla 15:20.66, 16.12 sekunnin erolla Kari Veikkolaiseen, Ville Huikurin ollessa kolmas jääden voittajalle 29.65 sekunttia. Naisissa voiton vei odotetusti Suvi Vacker ajalla 19:12.43, josta toiseksi tullut Hanna Soinila jäi 35.38 sekunttia ja Johanna Havula 2:10.73 minuuttia.
Enduro WarmUpissa käytettiin ensimmäistä kertaa uutta SiTiming-ajanottojärjestelmää, jota olin avustamassa EBA ry:n roolissa. Aikasemmin on käytössä ollut EResults-ajanottosovellus, joka on jättänyt toivomisen varaa. SiTiming-ajanottosovellus tarjoaa parempia mahdollisuuksia kisan läpivientiin ja tulosten näyttämiseen sekä kisan aikana että jälkeenpäin. Uusi järjestelmä toimi hyvin ja sitä tullaan käyttämään myös parin viikon päästä alkavassa MTB-Enduron SM-sarjassa.
Omat nopeimmat kisavetoni löytyvät YouTubesta Finnish Enduro MTB 2018 -videolistasta. Molempien kierroksieni ajat olivat muutamien sekunttien sisällä, joten voimat eivät hyytyneet kisan edetessä. Alun jälkeen ajo alkoi jo sujumaan ja tuntui, että pätkille sai jätettyä kaikkensa. Lopputuloksissa olin Miehissä sijalla 26. ajalla 18:29.53, jolla jäi voittajalle 3:08.87 minuuttia. Jos spekuloidaan, niin ilman säheltämistä ja ajovirheitä, olisi loppuajasta lähtenyt 28 sekunttia. Kisa-ajosta löytyy myös Strava-jälki.
Kisan jälkeen on hyvä analysoida omaa ajamista ja tiesihän sen jo kisan aikana, että ajolinjat moneen mutkaan eivät olleet aivan parhaimmat. Jos maastoajoa on takana ennen kisaa muutama kerta, eikä yhtään vauhdikkaampaa vetoa, niin etenkin alku menee varman päälle ajellen. Lisäksi lauantain treenipäivänä ajoin pätkät läpi pääasiassa kerran rullaillen ja pari vauhdikkaammin. Kisapäivän aamuna ajoin vielä hieman vauhdikkaammin kaikki paitsi poljettavan ykkös-erikoiskokeen. Suurempia ongelmia ei ajossa ollut, ellei muutamaa ajolinjan virhettä ja paria kaatumista lasketa.
Jälkeenpäin videoilta katsottuna olisi pitänyt treenipäivänä katsella muutamien erikoiskokeiden ajolinjoja tarkemmin, sillä reittimerkkaukset olivat väljiä ja sisämutkia pystyi oikaisemaan muutamasta kohdin ainakin erikoiskokeilla 2 ja 6. Tässä muutamia havaintoja niin sanotuista agenttilinjoista:
ek 2, 1
ek 2, 2
ek 2, 3
ek 6, 1
ek 6, 2
ek 6, 3
Kaudelle 2018 jatkoin ajokaluston osalta samalla kuin viime kaudella. Specialized Enduro Elite 6 Fattie 2017 toimi mainiosti, eikä mitään suurempia ongelmia ollut. Takavaihtaja otti osumaa jossain vaiheessa, mutta korjaantui hieman taivuttamalla. Vaihdoin kisaan alle eteen Specialized Butcher GRID Gripton 29×2,6″ ja taakse Specialized Purgatory GRID Gripton 29×2,6″ ja lisäksi vanteiden suojana oli edessä ja takana Huck Norrikset. Vaikutti hyvältä ja toimivalta yhdistelmältä, sillä kisassa monella oli rengasongelmia. Kiitoksia Mountain Bike Shopille takaiskarin nopeasta huollosta kisareissua edeltävänä päivänä.
Tietotyössä, eli usein tietokoneen ääressä istuessa ja omalla kohdalla koodia ihmetellessä, hyvästä kunnosta on apua sekä yleisen että kehon jaksamisen kannalta. Vapaa-ajalla harrastankin maastopyöräenduroa ja teen sitä tukevaa treeniä kuten kuntosalia, uintia ja hiihtoa, ja viime aikoina mukaan on tullut myös kehonhuoltoon ja ruokavalioon liittyvät asiat. Tältä pohjalta olikin hyvä lähteä syventämään tietoutta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, kun avopuolisoni osallistui Lifted Fit -valmennukseen.
Kahdeksan viikon verkkovalmennus tähtäsi kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin treenin, ravinnon ja palautumisen kautta ja koska en voinut välttyä sen tuomalta sisällöltä, päätin seurata mukana, mitä se voisi tuoda omaan treenaukseen ja hyvinvointiin. Tässä muutamia ajatuksia ja tuntemuksia valmennuksesta kuntourheilijan näkökulmasta ensimmäisen viikon jälkeen. Jos kiinnostuit Lifted Fit -valmennuksesta, niin huhtikuussa maanantaina 16.4.2018 alkaa viimeinen valmennusryhmä, johon tämän jutun lopusta löytyy alennuskoodi.
Kokonaisvaltaista hyvinvointia Lifted Fit -valmennuksen avulla
Lifted Fit on kahdeksan viikkoa kestävä verkkovalmennus, joka tähtää kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin treenin, ravinnon ja palautumisen kautta. Valmennus rakentuu Lifted Methodin viiden teeman ympärille: mieli, liikkuminen, sosiaalisuus, palautuminen & stressinhallinta ja ravinto.
”Sinä olet kokonaisuus ja hyödyt eniten kokonaisvaltaisesta valmennuksesta, jossa on otettu huomioon eri osa-alueiden täydellinen yhteispeli ja tuki.” – Lifted Method
Valmennuksessa jokaisella viikolla on teema ja joka aamu klo 6 tulevat kyseisen päivän materiaalit näkyville Campwire-verkkovalmennusalustalle. Toisen viikon alussa sai treeniohjelman seuraavaksi neljäksi viikoksi ja loppuosan ohjelma viidennellä viikolla. Lifted Fitin kuvauksen mukaan tällä ohjelmalla ”nostat suorituskykysi ja kehonkooostumuksesi uudelle tasolle unohtamatta palautumista ja kokonaisvaltaista hyvää oloa”. Ammattitaitoiset ja innostavat valmentajat johdattavat läpi kehonpainotreenien, ravintoluentojen, joogan ja mielen ja stressinhallinnan materiaalin. Treenit ja jooga ovat 15-45 minuutin videoita, joissa valmentajat vetävät liikkeet läpi kanssasi. Luennot koostuvat kirjoitetusta materiaalista ja podcasteista, joita voit kuunnella kätevästi vaikka automatkoilla. Verkkovalmennus maksaa 117,00 e/kk, eli kokonaisuudessaan 234 euroa, kun kokonaiskesto on kaksi kuukautta. Fitin sivuilla on kattava esittely sekä valmennuksesta että valmentajista.
Lifted Fit, Kickstart
Lifted Fit kertoo sivuillaan, että verkkovalmennus sopii sinulle jos:
Sinulla on terveellisen elämän perusasiat hallussa, mutta et ole vielä täysin tyytyväinen. Haluaisit saavuttaa kovemman kunnon ja oman unelmakroppasi – kehosi ja mielesi hyvinvoinnista tinkimättä.
Kuntoilet jo jonkin verran tai harrastat liikuntaa säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta kaipaat lisää tehoja treeniin ja haluat tehdä treenaamisesta tavoitteellisempaa.
Haluat saada lisää motivaatiota treenaamiseen sekä pysyvästi terveellisen ja tavoitteitasi tukevan ruokavalion (ja vielä herkullisen sellaisen!).
Sinulla on muutakin elämää kuin treeni ja ravinto, joten et haluaisi panostuksen näihin vievän sinulta kovin paljoa aikaa.
Koet, että nyt on aika ottaa itseä niskasta kiinni ja nostaa kuntosi – voima, liikkuvuus, lihaskestävyys – seuraavalle tasolle.
Noissa viidessä kohdassa kiteytyy hyvin valmennuksen idea ja kun siihen vielä lisätään ”Edistät hyvinvointiasi kokonaisvaltaisesti, koska valmennuksessa panostetaan myös henkiseen puoleen ja palautumiseen!” ja ”Saavutat tulokset yhdessä ammattivalmentajien ja muiden motivoituneiden valmennettavien kanssa innostavalla meiningillä ilman kalorien laskemista, ruokien punnitsemista tai itsesi syyllistämistä!” on kokonaisuus valmis. Eli kahdeksan viikon kuntokuuri, joka vaatii aikaa tunnin päivässä ja tarjoaa mallin kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille, jota voit noudattaa loppuelämän. Lifted Fitin jälkeen on mahdollisuus osallistua Lifted Unlimited -valmennukseen, jossa on pysyvä treenikirjasto ja kuukausittain vaihtuva hyvinvointiteema podcastien ja kuukausitehtävän kera.
Lifted yhteistreeni Maria01:ssä
Kokemukset Lifted Fitistä
Tammikuun puolessa välissä alkaneesta kahden kuukauden Lifted Fit -verkkovalmennuksesta on nyt jonkin verran aikaa, joten on hyvä palata kokemuksiin valmennuksesta ja miten sen aikana tehdyt asiat ja elämä sen jälkeen näkyvät. Koko valmennuksen antia on tässä vaikea alkaa avaamaan, sillä siinä on asiaa monelta osa-alueelta, joista kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu. Treeniosio antaa monille uusia virikkeitä ja vaihtelua totuttuun, ravinto tarjoaa hyvää, mutta terveellistä ja palautuminen ja stressinhallinta antaa eväitä parempaan arkeen.
Osallistuin Lifted Fit -valmennukseen epäsuorasti avopuolisoni välityksellä, kun on hankala olla kuulematta luentoja ja ei sitä voi istua vain sohvalla, kun toinen tekee olohuoneessa kehonpainotreeniä tai joogaa. Lisäksi myös hyvä ja terveellinen ravinto on taattu, sillä valmennus tarjoaa myös hyviä reseptejä ja vinkkejä miten ravinnon kautta voit paremmin. En itse ottanut osaa verkkovalmennuksen sosiaaliseen osaan, eli valmennusalustalla käytävään kommentointiin ja Facebook-ryhmän keskusteluihin, mutta joillekin se varmasti tuo oman lisänsä ja kannustaa treenaamaan.
Valmennuksessa etenkin palautumiseen, uneen ja stressinhallintaan liittyvät asiat olivat mielenkiintoisia, sillä ne vaikuttavat monella tapaa siihen, miten hyvin voimme. Lisäksi ravintoon liittyvät asiat muuttivat syömistapoja terveellisemmiksi, vaikka jo aikaisemmin olin siirtynyt vähemmän gluteenia sisältävään ja maitotuotteista käytössä on vain juustot. Lifted Fit ei suosittele mitään ruokavaliota, mutta opettaa kuuntelemaan omaa kroppaa sen suhteen, minkälaiset ruuat sopivat omalle vatsalle.
Osa verkkovalmennuksen materiaalista ja opeista oli tuttua, sillä avopuolisoni on osallistunut Lifted Fitiin aikaisemmin ja tuonut arkeen valmennuksessa käsiteltyjä asioita ja tapoja. Esimerkiksi unen laatuun panostaminen sulkemalla digitaaliset laitteet hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa, jättämällä älylaitteet makuuhuoneen ulkopuolelle ja pimentämällä makuuhuone pimennysverhoilla ovat muutamia helppoja tapoja hyvän unen saamiseksi.
Kehonpainon käyttöön keskittyviä treenejä pystyi hyvin yhdistelemään omien harrastusten kanssa, ja etenkin kun Etelä-Suomeen tuli viimeinkin hiihtokelit, vaihtuivat harjoitteet suksilla sivakointiin. Treenit pystyi pääosin suorittamaan kotona, mutta joitain harjoitteita kuten sprinttejä oli parempi tehdä raikkaassa ulkoilmassa. Toisaalta valmennus kyllä tarjoaa enemmän, jos suurimman osan treeneistä tekee ohjelman mukaan.
Hiihto tarjoaa monipuolisen treenin
Kahvakuulatreenillä voimaa
Palautumista metsän keskellä
Lifted Fit alkoi kuntotesteillä, joka tehdään myös valmennuksen puolessa välissä ja lopussa. Testillä seurataan kehittymistä ja haetaan maksimeja sekä liikkuvuuden että voiman osalta. Tilastoihin kirjattakoon, että valmennuksen alussa sain seuraavat tulokset:
Vauhditon pituus: 190
Mittarimato: 168, 170
Olkapäiden liikkuvuus: 121
Valakyykky: lonkat polvien kohdalle eteenpäintaivutuksella selkä suorana, lonkista tuntuu ottavan kiinni
Eteentaivutus: 11
Punnerrukset: 57
Burbee: 48
Puolivälin testejä ja lopputestejä en sitten suorittanut, joten sen osalta valmennuksen tehokkuuden seuranta jäi avoimeksi. Voin sanoa, että punnerrukset ja burbee -yhdistelmä ei ollut se mielekkäin. Kuntotestissä kannattaa kirjata sarjojen välillä vihkoon tehdyt toistot, niin niitä voi verrata myöhemmin. Ai miksi ei kännykällä? Koska videota katsellessa se on hankalaa, eikä sarjojen välillä ole aikaa vaihtaa sovellusta.
Maastopyörällä saa vaihtelua treeniin talvellakin
Kahdeksan viikon jakso opetti paljon hyvinvoinnista ja etenkin palautumisen eri aspekteista. Joogan tyyliset harjoitteeet ovat auttaneet kehonhuoltoon, sillä nyt niiden jäädessä pois, ovat paikat jumissa. Ravinnon osalta hiilihydraattien kierrätys, eli aamupäivän energiasaanti tulee proteiineista ja rasvasta ja treenin jälkeen illalla tankataan hiilihydraattivarastot täyteen, on osoittautunut toimivaksi.
Valmennuksessa asetetaan myös tavoite, jota kohti haluat itsesi kulkevan. Itselläni se oli ”Haluan kehittää keskivartalon voimaa ja kehon liikkuvuutta siten, että selkä ei kipuile. Voin ajaa kesän endurokauden ongelmitta.” Tällä hetkellä valmennuksen loputtua ja omien vanhojen tapojen palatessa on liikkuvuuden osalta otettu takapakkia, mutta Fitin opit ovat korvantakana, joten pitäisi vain ottaa itseä niskasta kiinni.
Lifted Fit tarjosi uusia virikkeitä ja ajatuksia oman hyvinvoinnin osalta ja vaikka kaikista uusista tavoista en ole vielä pystynyt pitämään kiinni, pitää ne ottaa nyt käyttöön kesän kilpailukauden lähestyessä. Ei se maastopyöräenduro suju, ellei kuski ole dynaamisessa kunnossa.
Jos kiinnostuit Lifted Fit -valmennuksesta, niin maanantaina 16.4.2018, eli muutaman päivän päästä, alkaa viimeinen tämän muotoinen valmennusryhmä. Alennuskoodilla ”vikafit20” saat -20% koko valmennuksesta, joten nyt kannattaa panostaa itseensä. Eli saada lisää motivaatiota ja tehoja treeniin, tehdä siitä tavoitteellisempaa, sekä pysyvästi terveellisen ja tavoitteitasi tukevan ruokavalion.
