Linux kernelin suorituskyky

Kerneltrap.org kirjoittaa Linux Kernel Performance Projektista, jonka tarkoituksena on:

”Our goal is to work with the Linux community to further enhance the performance of the Linux kernel. The data available on the site allows community members to closely track performance gains and losses with every version of the kernel. Ultimately, we hope that this data will result in performance increases in Linux kernel development.”

Lähinnä suunnattu siis kernelin kehittäjille ja muille asiasta todella kiinnostuneille. Linux Kernel Performance Project ei ole ainut ”projekti”, jolla kernelien toimivuutta voi mitata.

Performance Matrix näyttää eri benchmarkeilla ajettuja tuloksia verrattuna kernelin päälinjaan, mm-linjaan ja muihin linjoihin.

Con Kolivas eli ck-sources kernelipatchien tekijä, tarjoaa Interbench-nimistä ohjelmaa, jolla ajaa suorituskykytestit ja toimii eri kernelipatchien kanssa.

Interbench keskittyy kernelin interaktiivisuuden ja latenssin mittaamiseen ja huolellisella testauksella eri rautakokoonpanoja voidaan verrata. Interbench on suunniteltu mittaamaan muutoksia Linuxin kernelissä tai systeemin kokoonpanossa (kuten CPU, I/O ajanjakaja ja levyjärjestelmä). Tarkempaa informaatiota Interbenchin toiminnasta löytyy Interbenchin sivuilta.

Oikeastaan tämä blogi-kirjoitus olisi pitänyt tehdä jo kauan aikaa sitten, koska suoritin Interbench-testit jo heinäkuun lopussa. Ajelin testit ”AMD64 3000+, 1GB DDR muistia ja Seagate 7200.1 PATA-levy” -kokoonpanolla, käyttäen cpufreq-governoria ja 2.6.12 ja 2.6.13 -sarjan kerneleitä sisältäen ck, cko, mm, vanilla, gentoo ja morph kernelpatchit.

Kätevimmin tulokset ovat nähtävissä seuraavista kuvista:

ja seuraavista logeista:

Ainakin itselle jäi testeistä sellainen mielikuva, että gentoon vanilla-pohjainen kernelilinja toimii ihan yhtä hyvin interaktiivisuuden ja latenssien puolesta kuin agressiivisesti patchatut kernelit. Jos ei ”eksoottisten” valintojen ansiosta (ReiserFS jne.) tarvitse ck/cko/mm/ac-linjan kerneleitä, ei niiden suosimiselle omien testieni pohjalta näy syytä. Toki jatkan silti ck-sarjan kernelipatchien käyttämistä työpöytäkoneessani.

Henkisellä puolella ne suurimmat erot on ennenkin nähty, oli kyseessä sitten kännykän toimivuus, auton ominaisuudet tai kernelin patchit :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *