Vuosi: 2007

Kokeiltua: Opera 9.5 alpha

Firefoxin jumittelusta tuohtuneena päätin kokeilla tuoreinta Operaa ja Jasmon mainostamaa alpha-versiota. Vaikka aikoinaan käytinkin pääasiassa Operaa, valtasi Firefox aikoinaan työpöydän ja Opera jäi testiselaimeksi. iBookissakin Opera piti pitkään pintansa mainion zoomaus-ominaisuutensa avulla, mutta sai lopulta väistyä Safarin tieltä.

Pikaisesti kokeiltuna Opera 9.5 alpha, koodinimeltään ”Kestrel”, on edelleen sama tuttu Opera ja ihan toimiva sellainen. Surffaaminen luonnistui ihan hyvin, kunhan hiirieleet oli ensin säädetty Fx-tyyliin ja ulkoasua hieman karsittu. Sivujen näyttämisen nopeudessa en huomannut eroa Firefoxiin verrattuna, mutta se johtunee lähinnä megan nettiyhteydestä; kaikki on kuin hidastetussa filmissä.

Opera on monilta osiltaan näppärämpi kuin Firefox, mutta toisaalta Operan monipuolisuus jättää toivomisen varaa. Kaikenlaisia Widgettejä on kyllä saatavilla mitä turhimpiin huvituksiin, mutta ne kunnolliset ja järkevät lisäosat jäävät uupumaan. En ainakaan sellaisia löytänyt. Jäin kaipaamaan ainakin Firefoxin Screen grab!, Del.icio.us, Html validator ja Web developer -lisäosia. Toisaalta, Firefox-käyttäjänä sitä ei onneksi tiedä, mistä kaikesta Opera-huvista jää paitsi.

Firefoxikin virkistyi, kun hiirieleistä kytki piirtojäljen pois päältä, joten ei ole Fx:n voittanutta. Firefoxilla sentään toimii myös Google Reader, joka ei suostunut Operalla näyttämään syötteitä. Vika tosin oli googlettamisen perusteella Google Readerissa ja Javascriptissä. On ilmeisesti ”vaikeaa” toteuttaa web-palvelu standardien mukaisesti ja testauskin ulottuu IE:n jälkeen nykyään Fx:ään ja parhaimmillaankin vain Safariin asti.

Viasatin maksukanavat avoinna kaapeli-TV:ssä

Kaapelitelevisioverkossa digi-TV:n haltijoille on luvassa ilmaista viihdettä, sillä tällä kertaa maksukanavansa viikonlopun ajaksi avaa Viasat. Esitelläkseen maksutelevision laajaa tarjontaa, avaa Viasat 16-kanavaisen Viasat Kulta -kanavapakettinsa perjantaina 7.9. ja viihdehanat suljetaan maanantaina 10.9. klo 8.00. Aikaisemmin tänä vuonna on ilmaista maksukanava-viihdettä ollut tarjolla ”Kanavat auki antennikodeissa” ja ”Cable Open!” -viikonloppuina.

Viasatin tarjonta viikonloppuna on varmasti ainakin jalkapallon ystäville mieluisa, sillä tarjolla on jalkapallon EM-karsintakierroksen pelejä. Tarjolla on urheilun lisäksi myös elokuvia, kuten Linnunradan käsikirja liftareille, Lucky Number Slevin, Underworld: Evolution, Lords of Dogtown, National Treasure, Domino ja paljon muita. Täytyy sanoa, että tarjontaa on kattavasti urheilun, elokuvien, dokumenttien ja luonto-ohjelmien ystäville. Enää ei tarvita kuin aikaa.

”Avaamalla kanavamme kaikille kaapeliverkkoon kuuluville kotitalouksille, annamme kuluttajille mahdollisuuden itse kokea laatukanavat ja vertailla niitä television vapaaseen sisältöön.”
– Viasat

Yleisesti ottaen eri maksukanavapakettien tarjonta osoittaa, että vaikka kanavia olisi katsottavana kymmeniä, ei ole mitään takeita, että sieltä tulisi mitään katsottavaa. Osaltaan kaikkien maksukanavapakettien ongelmana on laatuohjelmien hukuttaminen täytesarjojen ja sekundadokumenttien sekaan. Laajalla tarjonnalla on toki helppo myydä katsojille kallis kanavapaketti, vaikka vähemmälläkin tulisi toimeen.

Katsojan kannalta olisi kätevämpää tarjota kioski-tyyppistä viihdettä, katsot mitä haluat ja milloin haluat. Tietenkin on helpompaa vain kanavasurffata sohvalta ja kokeilla, jos sieltä sattuisi tulemaan jotain katsomisen arvosta. Nykyaikana nauhoittava digiboxi auttaa katsomisajankohdan siirtämiseen, mutta sekään ei ratkaise viihdetarjonnan runsaudesta tulevaa ongelmaa poimia ja katsoa kaikki hyvät elokuvat, tv-sarjat ja dokumentit.

Shotteja pienissä muovipaketeissa

Hotellien minibaareista löytyy pieniä parin desin alkoholipulloja, jotka ovat suurimmaksi osaksi rahan ja pakkausmateriaalin tuhlaamista, sillä juoman voi paketoida myös hieman järkevämmin. Urheilijat ovat tottuneet käyttämään käteviä annospusseihin pakattuja energiageelejä ja miksei samaa ideaa voisi soveltaa myös alkoholiin.

Kämmenen kokoisiin pieniin annospusseihin pakatut alkoholiannokset vievät vähän tilaa, ovat helppo käyttää ja kulkevat kätevästi mukana. Pakkaus vie lisäksi vähemmän materiaalia kuin minibaaripullot ja annospusseja myös mahtuu minibaariin enemmän. Samalla kertaa sekä ekologista että käytännöllistä. Annospusseista löytyy tietojen mukaan giniä, rommia, vodkaa, wiskiä ja tequilaa, mutta saatavuudesta tai juomamerkeistä ei valitettavasti ole tietoa.

pocket shots

(via Gizmodo)

Amarok ja Creative Zen V

Olin alkuun hieman epäileväinen MP3-soittimeni toiminnasta Linuxissa, mutta huoli oli turhaa. Olin positiivisesti yllättynyt kuinka helposti Creativen Zen V Plus Linuxin ja Amarokin kanssa toimi. Tarvittiin vain libmtp:n asentaminen, Gentoon USE-asetuksiin Amarokille mtp ja Amarokin laiteasetuksissa määriteltiin laitteeksi MTP-laite. Lopuksi vielä piuha kiinni ja yhdistä.

Libmtp on POSIX-yhteensopiva (lue Linux) toteutus Microsoftin Media Transfer (MTP) protokollasta, josta libmtp:n toteuttamaa käyttöjärjestelmästä riippumatonta MTP Basic -rajapintaa on ehdotettu myös standardoitavaksi. Libmtp on yhteensopiva useiden MTP:tä käyttävien laitteiden kanssa.

Amarokin ja Zen V:n yhteistoiminta ja kappaleiden siirtäminen on melkein helpompaa Linuxissa kuin Windowsissa, sillä turhat kikkailut on jätetty pois. Musiikin siirtäminen onnistuu normaalisti raahaa & pudota -menetelmällä, kansitaidekin näytti siirtyvän ja kun vielä soittolistan luominenkin onnistui, olen tyytyväinen. Tietenkin Creativen oma ohjelma tarjoaa mahdollisuuden soittimen kokonaisvaltaiselle käyttämiselle, mutta en tarvitse MP3-soittimeen ahdettuja turhia ominaisuuksia kuten videoita, kalenteria tai tehtäviä.

Hieman alle vuoden ikäinen Creative Zen V Plus on toiminut mainiosti ja radionkin herkkyys on ihan kohtalainen. Kestävyyskin on kohdallaan, vaikka yhden napin toiminnassa onkin jo hieman jäykkyyttä havaittavissa ja kuulokkeista kuuluu ajoittain hiljaista nakutusta. Kosteassa pyöräilypaidassa vietettyjen tuntien huomioiden, tämä ei ole mikään yllätys.

Mielestäni Zen V Plus tarjoaa hyvän vaihtoehdon kaikkialla hehkutetulle iPodille, vaikka en juurikaan Creativen tuotteita (äänikortit) arvosta ja pidän Applen tuotteista. Lukuunottamatta iTunesia, en näe mitä erikoista iPodissa on, muuta kuin kalliimpi hinta, ei radiota eikä kelvollista Linux-tukea. Seuraavaa soitinta hankittaessa voikin laitteen Linux-tuki olla ratkaisevassa asemassa, tai sitten vaan täytyy yksinkertaisesti hankkia samalla kertaa sekä Macbook että iPod.

Amarok

Mac Pro Mini -kotelomuokkaus

Maciin liittyviä kotelomuokkauksia näkee hieman harvemmin PC-maailmaan verrattuna, sillä hyvää on vaikea lähteä parantamaan. Macin kotelot ovat jo lähtökohdiltaan elegantteja, mutta koska pieni on kaunista, paketoi japanilainen ”Power Mac G5 Cube” -modifiointi Macin hieman pienempään versioon alumiinisesta Mac Pro-kotelosta. Tyylikästä, eikö?

Pienoiskokoiseen Mac Pro -koteloon ahdetusta koneistosta ei ole tarkempaa tietoa, mutta on luultavammin G4- tai Mac Mini -sarjaa. Pienessä, kooltaan 180mm x 240mm x 184mm (L x K x S) olevassa kotelossa, on lämmöntuotto pidettävä alhaisena. Harmittavasti kotelomuokkauksesta ei ole juuri enempää tietoa ja japanikin on jäänyt opiskelematta.

Kotelosta löytyvät flickr-kuvat on otsikoitu lööppityyliin ”Mac Mini 2008”, mutta vaikka kotelo on tyylikäs, ei se kyllä Mac Minille pärjää. Kenties sopiva paketointi kokoonpanolle Mac Minin ja iMacin väliin. Mac Pro Mini kenties?

mac pro mini mac pro mini mac pro mini mac pro mini

WordPressin lisäosat ja uusien versioiden seuraaminen

WordPressille on saatavilla useita lisäosia, mutta lisäosien uusien versioiden seuraaminen on hieman hankalaa. Päivittyneistä lisäosista löytyy kyllä listaus, mutta sen seuraaminen käytössä olevien lisäosien osalta on hankalaa. Useat lisäosat eivät välttämättä tarvitsekaan päivittämistä, mutta aina voi löytyä yllättäviä ongelmia tai kehittyneitä ominaisuuksia. Tähän mennessä ainut keino lisäosien päivittymisen seuraamiseksi onkin ollut muistettaessa klikkailla lisäosien linkkejä ja vertailla versionumeroita.

Tähän on kuitenkin tulossa parannusta WordPress 2.3 -version myötä, joka on suunniteltu julkaistavaksi syyskuun 24. päivä. WordPressin 2.3 -versiossa uusina ominaisuuksina löytyy muun muassa lisäosien ja ytimen päivitysilmoitukset, tuki tägeille, nopeampi javascript ja SEO-ystävällinen uudelleenohjaus.

Uudesta versiosta julkaistiin pari päivää sitten ensimmäinen Beta-versio ja nopeasti testausympäristössä testattuna näytti toimivan ihan hyvin, tosin ilman sisältöä ja kaikkia lisäosia. Uudet toiminnallisuudet ovat kuulemma vielä raakileita ja Betan käyttämistä suositellaankin käyttäjille, jotka ovat valmiita painimaan PHP-ongelmien kanssa ja täyttämään vikatikettejä.

Saa nähdä miten nuo lisäosien ja ytimen päivitysilmoitukset käytännössä toimivat. Soksista löytyy 17 eri lisäosaa, joista arviolta seitsemän on sellaista, joiden päivittymisestä olisin kiinnostunut.

Testattaessa, ilmoitus Akismetin uudesta versiosta näkyi lisäosien kohdalla:

WP 2.3 Beta 1 ja Akismet päivitysilmoitus

Suomenkielinen Voikko-oikoluku, Linux ja OpenOffice.org

Testailin vuosi sitten Linuxissa Voikko-oikolukua, joka tarjoaa avoimen lähdekoodin oikolukua ja tulee korvaamaan suljetumman Soikko-oikoluvun. Kyseiset testit eivät sujuneet kovin lupaavasti, mutta vuoden aikana on tapahtunut kehitystä. Voikko on käännettävissä lähdekoodista Windowsille, Linuxille ja Mac OS X:lle, mutta edelleen parhain tuki löytyy Linuxille. Windowsille on saatavilla valmis asennuspaketti OpenOffice.orgia varten.

Linuxissa Voikon käyttö onnistuu helposti Debianissa, Ubuntussa ja Mandrivassa, joissa oikoluku tulee jakelun mukana ja OpenSUSEen löytyy valmiit asennuspaketit. Gentoolle ja Fedoralle on vastaavasti saatavilla kokeelliset asennuspaketit. Gentoo-käyttäjän näkökulmasta vaikuttaa siis hyvältä.

Gentoohon tarvittavat kokeelliset ebuildit löytyvät Gentoon Finnish -projektin ohjelmistohakemistosta (overlay). Uuden ohjelmistohakemiston asettaminen Gentoon Portageen onnistuu käyttämällä Layman-ohjelmaa, joka automatisoi muun muassa ebuildien hakemisen ja hallintaan tarvittavat asiat. Gentoon globaalista overlay-listasta löytymättömän overlayn tiedot lisätään tekemällä tiedot sisältävä xml-tiedosto ja lisäämällä tiedot sen sijainnista Laymanin asetustiedostoon. Tämän jälkeen voidaankin lisätä finnish-overlay Laymanin hallintaan (layman -a finnish), joka samalla hakee siihen liittyvät ebuildit.

Tarvittavan ohjelmistohakemiston lisäämisen ja pakettien hakemisen ohessa lisäsin Gentoon USE-asetuksiin ”tmispell”, jolla saadaan ispell käyttämään tmispell-liityntää. Tämän jälkeen kaikki olikin valmiina voikko, openoffice-voikko ja tmispell -ohjelmien kääntämiselle, joka sujuikin onnistuneesti. Vuoden takaiseen testailuun verrattuna lopputulos oli selkeästi parempi, tosin tällä kertaa käytössäni oleva Linux oli muuttunut 64-bittisestä 32-bittiseksi. Myös 64-bittisessä ympäristössä paketeista kääntyivät openoffice-voikko:a lukuunottamatta kaikki tarvittavat. OpenOffice.orgilla on hieman ongelmia laajennusten asennuksen suhteen.

Nyt Voikko-oikoluku on käytössä oikolukua tukevissa ohjelmissa kuten OpenOffice.orgissa ja suomenkielisen oikoluku -laajennuksen asentamisen jälkeen myös Firefoxissa ja Thunderbirdissä, joissa on nyt mahdollista käyttää Soikkoa tai Voikkoa. Verrattuna pelkän Soikon asentamiseen OpenOffice.orgille, on ainakin Gentoossa Voikon kääntäminen ja asentaminen hieman työläämpää, mutta vain lopputulos ratkaisee. Lisäksi Voikkoa käyttämällä oikoluku saadaan samalla moneen muuhunkin Ispell-oikolukua tukevaan KDE-ohjelmaan.