Software Finland järjesti 26.2.2026 webinaarin aiheella ”Miten tekoäly muuttaa ohjelmistokehitystä & kehittäjän roolia”. Webinaari käsitteli generatiivisen tekoälyn vaikutusta ohjelmistokehitykseen akateemisen tutkimuksen, käytännön yritysesimerkkien ja muutosjohtamisen näkökulmista. Keskustelussa korostui siirtymä yksittäisistä tekoälykokeiluista systemaattiseen, koko organisaation laajuiseen toimintamalliin. Puhumassa olivat Samuli Laato Turun yliopistosta ”Tekoälyn käyttötavat ja vaikutukset tiimeihin” tutkimustulosten kanssa, Hanna-Mari Kinnunen Visma Aquilalta aiheella ”Tekoäly muuttaa kehitystä” ja Saraselta otsikolla ”Miten yksittäisten AI-natiivien kehittäjien osaaminen skaalataan koko tiimin tavaksi toimia?”.
Tutkimustulokset: Tekoälyn käyttötavat ja vaikutukset tiimeihin
Samuli Laato kertoi Turun yliopiston toteuttamasta tutkimuksesta, jossa tunnistettiin neljä tasoa tekoälyn hyödyntämisessä ohjelmistokehityksessä:
- Henkilökohtainen apuri: Tekoälyä konsultoidaan tarpeen mukaan ongelmanratkaisussa.
- Integroitu työnkulku: Tekoälyn käyttö on osa päivittäistä rutiinia (esim. automaattinen täydennys).
- Agenttinen kehittäminen (ihmisen valvonnassa): Tekoälyagentit suorittavat tehtäviä, mutta ihminen tarkistaa ja validoi koodin.
- Autonominen validointi: Agentit tuottavat ja järjestelmä validoi koodin automaattisesti, mikä mahdollistaa suurimmat tuottavuushyödyt.
Akateeminen tutkimus aiheesta tähän mennessä:
- GenAI tools have disrupting impacts on software development and related industries (e.g., Storey et al.,2025; Zhang et al., 2025)
- Strong evidence that genAl-assisted software development is a skill (e.g., Cheng et al., 2026; Joshi, 2025; Nguyen-Duc et al., 2025)
Tutkimuksen keskeiset havainnot vaikutuksista:
- Tiimikoot pienenevät: Kehitystiimien koon ennustetaan kutistuvan.
- Pienempi tiimi kommunikoi tehokkaammin ja on vähemmän päällekkäisyyttä
- Kehityssyklit nopeutuvat: Erityisesti prototyyppien tekeminen ja projektien käynnistäminen nopeutuvat merkittävästi.
- Laatu vs. nopeus: Nopeuden kasvu voi aiheuttaa laaturiskejä, ja ihmisen rooli laadunvarmistajana korostuu.
- Agenttien kyky lisääntyy myös muilla aluilla kuin koodauksessa
- Konfliktit: Senior-kehittäjät voivat kokea turhauttavana suurten, agenttien generoimien koodimassojen tarkastamisen.
- Uudelleenkouluttamisen tarpeet: tekniset ja ei-tekniset
- Agenttien ajon operointi ja rakentaminen, järjestelmäarkkitehtuurin ymmärtäminen, business-tavoitteiden kääntäminen määrittelyiksi
- Kommunikaatiotaidot, tavoitteen yhtenäistäminen ja johtajuus, organisaatiotaidot AI-voimaannuttavien insinöörien ympäristössä
- Agenttien ajon operointi ja rakentaminen, järjestelmäarkkitehtuurin ymmärtäminen, business-tavoitteiden kääntäminen määrittelyiksi
Käytännön kokemukset ja johtaminen
Visma Aquilalta oli Hanna-Mari Kinnunen puhumassa miten ”Tekoäly muuttaa kehitystä. Mutta kilpailuetu ei synny nopeudesta vaan suunnasta”. Visman kokemusten perusteella tekoäly ei muuta vain koodaamista, vaan koko arvontuottoketjua. Tavoitteena on siirtyä yksilötason kokeiluista ”AI-natiiviin” tuotekehitykseen.
- Roolien muutos: Kehittäjän työ muuttuu koodin kirjoittamisesta agenttien orkestroinniksi ja tulosten arvioinniksi. Roolirajat hämärtyvät (esim. tuotepäälliköt voivat osallistua tekniseen toteutukseen).
- Pullonkaulojen siirtyminen: Kun koodin tuottaminen nopeutuu, pullonkaula siirtyy määrittelyyn (mitä tehdään ja miksi) sekä laadunvarmistukseen.
- Systeeminen lähestymistapa: Tekoälyä tulisi hyödyntää tasaisesti koko prosessissa (suunnittelu, toteutus, testaus, dokumentointi), ei vain yksittäisissä vaiheissa.
- Tietoturva: Vaikka tekoälyä käytetään laajasti, ihmisen on edelleen oltava ”loopissa” mukana varmistamassa tietoturva ja koodin laatu ennen tuotantoon vientiä.
Osaamisen skaalaaminen ja kulttuurimuutos
Tiina Mäkinen Saraselta kertoi ”Miten yksittäisten AI-natiivien kehittäjien osaaminen skaalataan koko tiimin tavaksi toimia?”. Esityksessä korostettiin, että suurin haaste ei ole teknologia, vaan ihmisten toimintatapojen ja identiteetin muutos.
- Identiteettikriisi: Kehittäjät siirtyvät ”käsityöläisistä” arvioijiksi, mikä voi aiheuttaa muutosvastarintaa ja epävarmuutta.
- Sankarikulttuurista tiimityöhön: Tällä hetkellä tekoälyn hyödyt ovat liikaa yksittäisten ”superkäyttäjien” varassa. Osaaminen on skaalattava koko tiimin yhteiseksi tavaksi toimia.
- Johtamisen merkitys: Muutos vaatii aktiivista johtamista, psykologista turvallisuutta ja tilan antamista uuden oppimiselle ja myös epäonnistumisille.
Yhteenveto: Tekoälyn vaikutus ohjelmistokehitykseen ja kehittäjän rooliin
Webinaarissa nostettiin esiin seuraavat konkreettiset toimenpiteet organisaatioille ja tiimeille:
- Luo yhteiset pelisäännöt: Määritelkää tiimitasolla yhteiset ohjeet ja käytännöt tekoälyn käytölle, jotta toiminta ei ole vain yksilöiden varassa.
- Ratkaise yksi konkreettinen haaste: Älä yritä muuttaa kaikkea kerralla. Valitse yksi liiketoimintaongelma ja rakenna siihen tekoälyratkaisu/agentti yhdessä tiimin kanssa.
- Kytke tekoälystrategiaan: Varmista, että tekoälytavoitteet on johdettu yrityksen strategiasta ja niille on asetettu mittarit.
- Järjestä yhteisiä demoja: Pidä säännöllisiä tilaisuuksia (esim. koko firman AI-demot), joissa jaetaan onnistumiset, opit ja myös epäonnistumiset.
- Panosta muutosjohtamiseen: Esihenkilöiden tulee mahdollistaa ajankäyttö uuden opettelulle ja tukea tiimejä identiteettimuutoksessa (poisoppiminen vanhasta).
- Luo viikkorytmi: Ota tekoälyn hyödyntäminen ja kehittäminen osaksi tiimin säännöllistä viikkorytmiä pelkkien irrallisten koulutuspäivien sijaan.