S-ryhmä mainosti kesäkuun Yhteishyvä-lehdessä poimuri.fi -viihdenettikauppaansa lyhyellä muutaman sivun jutulla ja tarjosi selkeähköt ohjeet musiikin ostamiseen. Ulkoasultaan selkeä, mutta toteutukseltaan perusvarmaa huttua tarjoava musiikkikauppa ei yllätä millään osa-alueella ja onkin yksi turhanpäiväinen musiikkikauppa lisää Internetin tarjontaan.
Pikaisella vilkaisulla poimuri.fi -viihdenettikauppa on kuitenkin toteutettu ihan selkeästi ja musiikin ostaminen sujuu normaalin ostoskoria hyödyntävän web-kaupan tapaan. Musiikin ostamista voi myös testata ilmaisella ”Classic Space”-koekappaleella ja ostoprosessi sujuikin kohtalaisen selkeästi. Tarjolla olevista kappaleista on kuultavissa lyhyehköt otteet, joten sikaa ei tarvitse säkissä ostaa.
Perusominaisuuksina poimurista tietenkin löytyy kopiosuojauksella varustetut WMA-kappaleet (192 kbit/s), mutta vähemmistönä myös jotain MP3-sisältöä (320 kbit/s). Musiikkivalikoima vaikuttaisi olevan monipuolinen, mutta sillä ei ole merkitystä, kun valikoimassa on pääosin vain käyttäjää kiusaavia vaihtoehtoja. Lisäksi kappaleet on pakattu zipillä latausaikojen lyhentämiseksi, ihan kuin kopiosuojauksessa ei olisi riittävästi haitaketta. Ainakaan koekappale ei ollut kooltaan yhtään sen pienempi pakattuna tai ilman pakkausta. On siis kirjoittamattakin selvää, että palvelu on tarkoitettu IE:llä surffaaville Windows-käyttäjille, jotka kuuntelevat musiikkinsa Media Playerillä.
Myös musiikin hinta on valittu perinteisen riistohinnoittelun mukaan, sillä yksittäiset kappaleet irtoavat pääosin 1,39 eurolla ja levyjen hinnat liikkuvat siinä kolmentoista euron molemmin puolin. Maksaminen onnistuu luottokortilla tai verkkopankkitunnuksilla, jolloin hintaan lisätään muutaman kymmenen senttiä.
Etenkin musiikin ostamisen monimutkaistaminen zip-paketoinnilla on varsin erikoinen ratkaisu, jonka myöhemmin totesin ilmeisen yleiseksi musiikkilataamojen ratkaisuksi. Minkä latausajassa säästät, sen purkamisessa ja ihmetellessä häviät. Myöskään tekninen toteutus sivun lähdekoodiin vilkaisemalla ei vakuuta: puuttuva DOCTYPE-määrite, sisäänleivottuja CSS-määritteitä, JavaScriptiä HTML:n seassa eikä ns. unobtrusive-tavalla ja taulukoista puhumattakaan. Kaiken lisäksi ulkoasu on selkeästi rikki, sillä oikean puoleinen osio on tippunut muun sisällön alapuolelle. Lisäksi palvelun etusivulla mainostetaan kilpailua, joka on päättynyt jo yli viikko sitten.
Onneksi Internetistä löytyy parempiakin musiikkikauppoja kuten esimerkiksi The Ground, joka ei sekään tosin hinnalla kilpaile. Heikkojen suoritusten listaan voidaan vastaavasti lisätä varmastikin jokainen latauslista.fi-sivuston listaamista musiikkikaupoista, joihin lukeutuvat muun muassa Nokia Music Store, MTV Music Shop ja HS Musiikkilataamo.
Jos tekniset kopiosuojaus- ja hinnoitteluasiat jätetään huomioimatta, on poimuri.fi -musiikkilataamo toteutettu kohtalaisen helppokäyttöisesti ja turhaa krumeluuria käyttämättä, jota ei monesta muusta musiikkikaupasta voi sanoa.
No tietäähän sen, että WMA:han sijoitetut rahat ovat jossain vaiheessa vähintään hukkaan heitettyjä. Ei ole yhtä tai kahta musiikkipalvelua, jotka ovat jo ehtineet lopettaa toimintansa ja täten myös mitätöidä hankitut musiikkikappaleet.
Hieman kyllä kuulostaa erikoiselta tuollainen asiakaspalvelu, jossa ongelmat sysätään asiakkaan niskaan. Tietotekniikassa ja teknologisissa asioissa se on tosin valitettavan helppoa (ja yleistä), kun asiakas ei asiaa ymmärrä ja uskoo myyjän sanaa, ja myyjä yrittää väittää vaikka mitä.
Poimuri on S-ryhmän digitaalinen musiikkikauppa. Rahat meni ja sain vastikkeeksi musiikkitiedostot ilman käyttöoikeutta. Mp3 tiedostot toimii, mutta wma ei. Tiedusteluihin poimurista tulee automaatti s-posti, jossa syytetään asiakasta, että olisi pitänyt selvittää asiat etukäteen. Poimuri toimii vain tietyllä käyttöjärjestelmällä, virussuojauksella, palomuurilla, nettiselaimella, soitto-ohjelmalla… jos jokin on toisenlainen tai jokin säätö väärin, ei musiikkia saa, eikä rahojaan takaisin. Reklamaatioihin ei vastata. Suosittelen.
Kiitoksia kommentista. Pyrin kirjoituksessa tuomaan esiin sekä hyvät että huonot puolet asioita vääristelemättä ja se ilmeisesti toteutui. Kokonaisuudeltaanhan Poimuri on ihan asiallinen musiikkikauppa, rajoitukset huomioon ottaen, joka toivottavasti myös jutusta ilmenee.
Tuo kopiosuojatun musiikin tarjoaminen ja hinnoittelu ovat tietenkin sellaisia asioita, joissa palveluntarjoaja haluamattaankin on levy-yhtiöiden ja Teosto-mafian armoilla. Kyseinen kritiikki ei siis sinällään ole vain Poimuriin kohdistuvaa.
Onneksi yleinen suuntaus näyttää yhä enemmän olevan vapaampaan ja toivottavasti myös edullisempaan musiikkiin päin, joka täten toimisi myös Linuxilla ja Macilla.
Terve,
Poimurista vastaavana kiitän paljon kriittisestä, mutta erittäin asiallisesta ja oikeaan osuvasta arviosta. Pahimmista epäkohdista, kuten kopiosuojaus ja hinnoittelu, en voi olla eri mieltä. Huomattavaa kuitenkin on seuraava:
– Kopiosuojauksen musiikkiin vaativat levy-yhtiöt. Poimuri tekee työtä kopiosuojauksen poistamiseksi ja EMIn katalogissa se jo on tehty.
– ”Riistohinnoittelu” syntyy sekin siitä, paljonko levy-yhtiöt ja Teosto meiltä musiikista veloittavat. Voin vakuuttaa, että ainakaan Poimuri ei tällä toiminnalla rikastu.
Kuluvan vuoden aikana pyrimme vielä parantamaan Poimurin palvelua esim. lisäämällä kampanja sivut ja biisien suosittelu listauksia.
Ystävällisin terveisin
Harri Laaksonen