Web-sovelluksen käyttöliittymän prototypointi

Olen kesän aikana työstänyt opiskeluitani kohti valmistumista ja välituloksena sain aikaan kandidaatintyön otsikolla “Web-sovelluksen käyttöliittymän prototypointi”. Työssä käsittelin erilaisten prototypointimenetelmien soveltuvuutta Web-sovellusten käyttöliittymien mallintamiseen ja siihen liittyviä asioita ja työvälineitä. Näkökulma oli hieman katsauksen tyylinen, eikä työssä varsinaisesti toteutettu mitään ja se kyllä näkyy työn tuloksissa: enemmän pohdintaa kuin konkreettisia asioita.

Kandidaatintyöni alkoi alkukesästä alkuraportin kirjoittamisella, ja koska havahduin kesäkurssin alkamiseen hieman myöhään, keräsin lähteet, käsittelin ohjaajan kommentit, tein aiheanomuksen ja kirjailin raportin kasaan parin viikon aikana. Onneksi alkutalvesta oli tullut hieman pohdittua aihetta ja mietittyä työn suurpiirteinen rakenne jo kuntoon, sillä alkuraportista 10 minuutin seminaariesityksen pitäminen kesäkuun alussa tulikin eteen nopeasti. Kun muiden raportteja ja professorin kommentteja kuunteli, oli omani hyvällä pohjalla muun muassa rakenteen ja lähteiden suhteen. Ensimmäinen vaihe sujui siis hyvin, vaikka jos olisin ollut hieman aikaisemmin liikkeellä, olisin voinut esittää raportin 7 hengen ryhmässä, kun nyt piti tyytyä kolme kertaa isompaan porukkaan. Se päivä hieman venyi, sillä esitysten päälle piti vielä matkustaa Helsingistä Lappeenrantaan ja takaisin.

Alkuraportin esittämisen jälkeen iskikin sitten pienoinen jatkamisen vaikeus ja kesällä työ eteni suhteellisen hitaasti. Muutamaan viikkoon en tainnut saada mitään aikaan ja kelitkin olivat mitä mainioimpia. Lopulta löysin taas oikeanlaista motivaatiota työn edistämiseen ja heinäkuun puolenvälin jälkeen loppuraportti alkoi jo muodostumaan ihan käsiteltäväksi kokonaisuudeksi. Elokuun alkupuolella sitten painettiinkin näppäimiä oikein urakalla ja muutaman kommenttikierroksen ja hienosäätämisen jälkeen oli loppuraportti esittämiskunnossa. Onneksi töissä oli kesälomien aikana hieman hiljaisempaa, jolloin aikaa jäi muullekin kuin töille.

Elokuun loppupuolella oli taas aika matkustaa Lappeenrantaan esittämään loppuraportti ja tällä kertaa ehdin aikaisempaan ryhmään 10 muun henkilön kanssa. Paljon miellyttävämpää. Jos alkuraportti oli hyvällä mallilla, ei loppuraportti aivan samalle tasolle yltänyt. Hieman teoriapainotteisuudesta ja asioiden arvioivasta otteesta johtuen työn tulokset jäivät hieman vähäisiksi, mutta onneksi eivät kyllä muidenkaan töiden tulokset mitään kovin erikoisia olleet, ainakaan sen perusteella mitä esityksistä pystyi päättelemään. Vasta työn valmistumisen jälkeen oikeastaan näki, miten aihetta olisi voinut (paremmin) käsitellä, rajata käsittelyä hieman suppeammaksi ja tarkentaa tiettyihin osiin.

Työn arvosteltavaksi lähettämistä ja kandidaatintyöksi paketoimista varten jäi siis vielä hieman hiottavaa, vaikka suuria muutoksia tässä vaiheessa ei oikein ollut aikaa toteuttaa. Hieman tarkennusta käytännön osioon, kieliasun tarkistamista ja pilkun viilausta. Lopulta työni sisälsi 43 sivua, 1 kuvan, 2 taulukkoa, 27 viitettä ja 0 liitettä. Eli hieman turhan lavea, kun ohjeistus sanoo työn mitaksi 1/3 diplomityöstä, noin 25-35 sivua. Kaikkiaan “Kandidaatintyö ja seminaari” -kurssi koostui seuraavista kokonaisuuksista:

Arvostelun osalta ohjaaja arvioi eri osa-alueita arvostelumatriisin perusteella. Kieliasun ja johdonmukaisuuden osalta olisi voinut päästä parempaan lopputulokseen ja lähteiden analysointia olisi voinut tehdä enemmän. Työn tulokset muodostuivat nyt sellaisiksi kuin ovat ja osaltaan palvelevat aiheen jatkokäsittelyä, mutta eivät oikein yksinään tarjoa kovin erikoisia havaintoja. Ainahan sitä olisi voinut panostaa enemmän aikaa kokonaisuuden hiomiseen, mutta näillä resursseilla osa-alueet muodostuivat seuraavasti:

  • Työn suunnittelu (15%): 4.5
  • Työn tulokset (30%) : 4
  • Tekijän itsenäisyys / omintakeisuus (15%) : 5
  • Esityksen johdonmukaisuus ja huolellisuus (15%) : 4
  • Tutkielman kieliasu (10%) : 4
  • Kirjallisuuden valinta ja käyttö (15%) : 4.5

Kirjoitin työn alusta alkaen käyttäen LaTeXia, ja vaikka aivan mutkatonta ei työskentely ollutkaan, oli kirjoittaminen helppoa ja muotoiluihin ei tarvinnut erikseen panostaa. Samalla tuli tutustuttua paremmin LaTeXin käyttöön. Etenkin viitteiden ja viittausten hallinta oli erittäin kätevää BibTeX:llä: valmiit viitetiedot sai suoraan liitettyä muun muassa ACM:stä ja IEEE Xploresta. Vastaavasti oikoluvun puute teetti hieman lisätyötä ja taulukoiden, sekä kuvien joustava sijainti tekstin seassa hieman ärsytti.

Onneksi kirjoittamista ei tarvinnut aloittaa aivan tyhjältä pohjalta, vaan sovelsin jonkun Lappeenrantalaisen tekemää LaTeX-mallipohjaa englanninkielistä diplomityötä varten. Laitan jatkokehittelemäni suomenkielisen mallipohjan saataville, kunhan saan sen muokattua julkaistavaan kuntoon. Suurimmat muutokset tein lähinnä PDFLaTeXin käytössä (PNG- ja JPG-kuvat) ja viitteiden esittämisen muodossa.

Periaatteessa nyt olisi jo kasassa tekniikan kandidaatti -tutkinto (alempi korkeakoulututkinto), mutta koska opiskelen diplomi-insinööriksi vanhan tutkintorakenteen mukaisesti, on kandidaatintyö vain “Erikoistyö”-kurssin korvaava välietappi. No, tavoite on kuitenkin korkeammalla ja siihen liittyen diplomityön kirjoittaminen alkaa siitä, mitä kandintyössä aiheen jatkokäsittelyssä pohdittiin.

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *