Raspberry Pi on paljon pienessä paketissa

Tietokoneita ei voi koskaan olla liikaa, joten tilasin viimeinkin arsenaalia vahvistamaan Raspberry Pi:n. Eli pienen luottokortin kokoisen ARM-prosessorilla varustetun tietokoneen, jolla voi pyörittää Linuxia, käyttää harrasteprojekteihin tai vaikka katsoa Full HD -elokuvia. Laite on brittiläisen Raspberry Pi -säätiön kehittämä tarkoituksena innostaa tietotekniikan perusteiden opettamista kouluissa.

Raspberry Pi on ollut, alan harrastajien, mediassa sen alkuvuoden julkaisusta lähtien, mutta saatavuus on ollut nihkeää, eikä mikään ihme, sillä laite on erittäin houkutteleva edullisella 35 dollarin hinnallaan ja kelvollisilla ominaisuuksillaan. Laite on brittiläisen Raspberry Pi -säätiön kehittämä tarkoituksena innostaa tietotekniikan perusteiden opettamista kouluissa, mutta sitä voi käyttää kuten normaalia Linuxilla varustettua tietokonetta, hyödyntää erilaisissa harrasteprojekteissa tai vaikka katsoa 1080p Full HD -elokuvia. Laitteen liitännät ovat tehty käyttäjäystävällisesti, sillä sen saa kätevästi liitettyä näyttöön kuten televisioon HDMI:llä, verkkoon RJ45:llä ja levynä toimii SD-kortti.

Raspberry Pi:llä on listalla hintaa 35 dollaria, mutta käytännössä se on verojen ja muiden kulujen jälkeen hieman enemmän. Itse tilasin sen Partcon verkkokaupassa, jossa Raspberry Pi Model B Revision 2.0 kustantaa 47,77 euroa. Lisäksi tilasin samalla läpinäkyvän kotelon ja microUSB-laturin. Laitteen voi tilata myös suoraan valmistajilta RS Componentsilta tai element14/Premier Farnellilta. Hieman harmillisesti, mutta omaan huonon tuurini tapaan, ehdin tilata sen juuri ennen, kuin se sai uuden 512 MB muistia sisältävän version. No, ei voi mitään.

Tekniset tiedot:

• Järjestelmäpiiri: Broadcom BCM2835 (CPU + GPU + SDRAM)
• Prosessori: 700 MHz ARM11 ARM1176JZF-S ydin
• Näytönohjain: Broadcom VideoCore IV,OpenGL ES 2.0,OpenVG 1080p30 H.264 high-profile encode/decode
• Muisti: 256 MiB
• USB: 2 USB 2.0
• Videoliitännät: Komposiittivideo (RCA) ja HDMI
• Audio: TRS connector tai 3.5 mm liitäntä, HDMI
• Levy: Secure Digital (SD) / MMC / SDIO korttipaikka
• Verkko: 10/100 wired Ethernet RJ45
• Virta: 700 mA, (3.5 W)
• Virtalähde: 5 V (DC) via Micro USB type B tai GPIO
• Koko: 85.0 x 56.0 mm

kuvat: Element14

Tarkempia testejä Raspberry Pi:n suorituskyvystä ja ylikellotuksesta voi lukea Bit-Techin Raspberry Pi:n arvostelusta. Käynnistyspartitiolla oleva config.txt-tiedosto ajaa BIOSin virkaa, josta voi säätää muistin CPU:n ja GPU:n määrityksiä.

Käyttökohteet

Raspberry Pi:llä on monia käyttökohteita, kuten Wikipedia-sivulta voi lukea, joista seksikkäimmät ovat sen käyttäminen HTPC:nä XBMC:n kautta, Quake III:n pelaaminen tai vähemmän seksikkäämpi käyttökohde normaalin Linuxin ajaminen. 1080p Full HD -videotoiston mahdollistaa vekottimessa oleva rautapurku h.264 -videoformaatille. Testasin nopeasti XBMC:hen pohjaavia käyttöjärjestelmiä ja Debian-pohjaista Linuxia Raspberry Pi:lle. Myös mobiililaitteisiin suunnitellut Android ja Firefox OS ovat myös tuloillaan, joka vaikuttaa kätevältä laitteen tehot huomioiden.

Raspbmc:
Asennus onnistuu helposti sekä Windowsissa että Mac OS X:ssä tai Linuxissa. Raspbmc on oikeastaan kuin normaali XBMC, mutta sovitettuna ARM-laudalle. Eli tehoja ei todellakaan löydy samaan tapaan kuin normaalista tietokoneesta. Mutta kyllä se XBMC sillä pyörii.

Asennus lyhyesti:

• curl -O http://svn.stmlabs.com/svn/raspbmc/testing/installers/python/install.py
• chmod +x install.py
• sudo python install.py
• Seuraa ohjeita
• Valmis

OpenELEC:
OpenELEC, eli Open Embedded Linux Entertainment Center, on pieni Linux-jakelu rakennettuna alusta lähtien tietokoneen muuttamiseksi täydelliseksi XBMC mediakeskukseksi. Se löytyy muiden alustojen lisäksi myös Raspberry Pi:lle, vaikka sitä ei sivuilta suoraan näyttänyt löytyvän. Asentamiseen vaaditaan hieman enemmän tunkkaamista Raspbmc:hin verrattuna, mutta foorumin vinkeillä asia hoituu. Linuxissa asia hoituu ohjeita seuraten valmiilla skriptillä. Raspbmc:hen verrattuna OpenELEC näyttää aivan samalta, mutta tuntuu olevan hieman jouhevampi.

Asennus menee lyhyesti:

• Katso diskutil list missä SD-korttisi on
• Kopioi image kortille: dd if=/Users/foobar/Desktop/r11542.img of=/dev/disk1
• Jos saat ”dd: /dev/disk1s1: Resource busy” virheilmoituksen, unmounttaa levy: diskutil unmount /dev/disk1
• Odota kunnes prosessi lopettaa
• Valmis

Raspbian:
Raspberry Pi toimii myös kuten normaali Linux-tietokone, jos siihen asentaa vaikkapa Raspbian Linuxin, joka pohjaa Debianiin. Asennusohjeet ovat selkeät. Raspbian asennus sujuu käteväsi, sillä SD-kortille vain siirretään asennuspaketin tavarat ja bootataan. Sen jälkeen päästään normaaliin Debianin Netinstalleriin määrittelemään mitä tehdään. Ainut mitä pitää määrittää erilailla normaalista on Debian mirror: mirrordirector.raspbian.org ja hakemistoksi /raspbian. Peruspalikoiden asennuksessa menee jotain alle tunti, jolla saa esille komentorivin ja SSH:n. Työpöydäksi ei ole järkevä asentaa Gnomea, vaan kannattaa laittaa kevyempi LXDE.

Yhteenveto

Raspberry Pi on pieni luottokortin kokoinen 700 MHz:n ARM11 -prosessorilla ja 1080p Full HD -videon rautapurkuun pystyvällä grafiikkapiirillä varustettu tietokone, joka toimii jossain määrin kelvollisena mediatoistimena ja normaalina tietokoneena. Muita käyttökohteita sillä on erilaisissa harrasteprojekteissa kuten kotiautomaatiossa ja laajennusosilla sitä voi hyödyntää Arduino-alustojen tapaan. Edullinen hinta ja hackvalue tekevät laitteesta kätevän ja loppu onkin käyttäjän käsissä. Omassa käytössäni laite vielä hakee paikkaansa. Toisella SD-kortilla on Raspbian ja toisella OpenElec.