Aivokemian oivaltaminen ketterien tiimien työssä, osa 2 – avaimia aivoystävälliseen keskusteluun

Tämä blogi on jatkoa “Aivokemian oivaltaminen ketterien tiimien työssä” -kirjoituksessa esitettyjen aivokemian vaikutuksia käsitelleeseen kirjoitukseen ja jatkaa aihepiiriä siirtämällä asioita aivoystävälliseen keskusteluun ja miten onnistut yhdessä tiimisi kanssa.

“Kohti kulttuuria, jossa toisiaan arvostavat asiantuntijat tekevät yhdessä töitä asiakasarvon luomiseksi? – FLOW: Brain-based coaching for agile teams

Kuvat ovat FLOW-ohjelman materiaalista (Virpi Oinonen/Businessillustrator.com) ja muistiinpanot niihin kirjoittajan.

FLOW - brain based coaching for agile teams

FLOW – brain based coaching for agile teams, osa 2

Onnistu yhdessä tiimisi kanssa

Kuuntele potentiaalia

Meillä on olemassa filtteri, jolla kuunnellaan ja ennakko-oletus vaikuttaa siihen, mitä kuullaan. Eli ollaanko tuomitsevalla vai kannattelevalla asenteella kuuntelemassa. Kannattaa itseltään tietoisesti kysyä, millä kulmalla lähtee kuuntelemaan toista, oli se palavereissa tai coachauksessa. Itselleen kannattaa asettaa tietoinen tavoite kuunnella enemmän kanssaihmisten potentiaalia. Muista arvostavan kiinnostunut suhtautumistapa ja olla henkisesti paikalla: aktiivinen kuuntelu on vaikeaa. Kannattaa myös huomioida, että ollaan yhdessä ratkomassa ongelmaa, ei pilaamassa asioita.

Motiivi kuunteluun tai osallistumiseen vaikuttaa vasteeseen. Esimerkiksi kokeessa, jossa mies oli altaassa delfiinin kanssa: kiinnostunut mies sai positiivisen vastaan ja ollessaan passiivinen delfiini ei huomioinut. Eli millä motiivilla toinen puhuu ja siihen liittyvä ennakko-oletus tuottaa negatiivisen vaikutuksen.

Rivien välistä voi löytää kuningasajatuksen, FLOW-materiaali

Rivien välistä voi löytää kuningasajatuksen, FLOW-materiaali

Aivot ja oivallus

Välähdyksen tapahtumiseksi pitää neljä asiaa täyttyä kahden sekunnin aikana.

  1. Hiljaiset hetket
  2. Fokus sisäänpäin
  3. Hieman “plussalla”, vähän kohti moodissa
  4. Fokus pois ongelmasta

Yleensä workshoppeja ja brainstormingia on pidetty hyvänä tapana oivalluksiin ja asioiden etenemiseen, mutta ne toimivat enemmänkin katalyyttina. Oivallusta ei voi pakottaa. Parempi vaihtoehto on käyttää “Questions based agendaa”, joka auttaa saamaan ratkaisun.

Valitse fokuksesi

Seuraile millä tasolla oma ajattelusi ja vaikka palaverien fokus menee, keskitytkö tavoitteeseen, suunnitelmaan, yksityiskohtiin vai sorrutko ongelmien ja draaman hautomiseen.

On hyödyllisempää keskittyä kohtiin 1, 2 ja 3: tavoite, suunnitelma ja yksityiskohdat. Coachauksessa tavoite ja suunnitelma ovat keskiössä. Ongelmia ja draamaa ei ole hyödyllistä liikaa törkkiä, ettei henkilöt mene defensiivisiksi.

Valitse fokuksesi, FLOW-materiaali

Valitse fokuksesi, FLOW-materiaali

Kysy ratkaisusta

Keskusteluissa helposti unohtaa, että on hyödyllisempää kysyä enemmän ja neuvoa vähemmän. Oleellista on kysyä ratkaisusta, ei välttämättä niinkään ongelmista ja niiden syistä, ja toisinaan myös ajattelusta. Eli kiinnitä huomiota kysymiseen: hieman enemmän kysymistä ja vähemmän suoralta kädeltä neuvomista/ohjeistamista.

Kysy ratkaisusta, FLOW-materiaali

Kysy ratkaisusta, FLOW-materiaali

Tiimin tilanne

Hyvä tapa tiimille tai ryhmälle saada tietoa tavastaan toimia on käyttää Virginia Satirin kehittämää  “Satir’s temperature reading” -metodia ryhmän “lämpötilan” selvittämiseen. Metodissa on viisi keskusteluteemaa ja kukin tiimin jäsen voi kertoa näkemyksensä asioista. Vastaava idea kuin sovelluskehityksen retrospektiivissä.

  1. Kiitokset, mistä asioista haluan kiittää muita tiimin jäseniä
  2. Mikä askarruttaa minua?
  3. Valitukset korjausehdotusten kera
  4. Uutta tietoa: Mitä sellaista tietoa minulla on, joka vaikuttaa tiimin työhön
  5. Toiveet ja haaveet

“Leuka pystyyn ja hymyssä suin eteenpäin” vai “leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä”

Fasilitaattori vetää oivallluksia ja pitää ryhmän fokusoituneena agendan kohtiin. Esille tulleet asiat kirjoitetaan esille, jolloin jäsenet voivat palata löydöksiin palaverin keskustelun aikana.

Temperature reading agendasta on huomioitavaa, että sosiaaliset tyypit saavat enemmän kiitosta, kuten myös tulipalopelastajat. Miten muut ahertajat saavat kiitosta?

Luettavaa asiasta mainittiin Jurgen Appelon Management 3.0

“Me” vai “ne”?

Ihmiset usein jakavat toiset ihmiset “me” ja “ne” -ryhmiin. Rajat voivat olla

  • Oman firman sisällä, eri yksiköt ja tiimit
  • Joukkueiden fanit
  • Alihankkija – toimittaja
  • Asiakas – toimittaja

“Me” ja “ne” -jaottelusta on tehty Stanfordin vankilakoe Philip Zimbardon johdolla 1971. Sosiaalipsykologisessa kokeessa tutkittiin ihmisen reagointia valtasuhteisiin vankilanomaisessa ympäristössä. Koe jouduttiin keskeyttämään jo kuuden päivän kuluttua. Koetta on pidetty osoituksena siitä, että kuka tahansa kykenee pahuuteen ja voi kohdella lähimmäisiään julmasti, jos hänelle annetaan siihen rajoittamaton valta. Koetta on myös arvosteltu paljon ja uusien analyysien perusteella sen todenperäisyyttä ja tieteellisyyttä kyseenalaistetaan. Esimerkiksi osallistujien ohjeistus ja opastus eivät olleet sitä mitä julkisuudessa on annettu ymmärtää, ja roolit ja reaktiot olivat ainakin osittain näyteltyä.

Me vai ne? FLOW-materiaali

Me vai ne? FLOW-materiaali

Avaimia oivaltavaan ja aivoystävälliseen keskusteluun

FLOW-ohjelman varsinainen anti oman mielen toiminnan ymmärtämisen, tunnetaitojen ja ajattelun työkalujen kehittämisen, sekä vuorovaikutuksen, oivaltavan ongelmanratkaisun ja konfliktien ratkaisun osalta olivat “Next Step – oivaltava ongelmanratkaisukeskustelu” ja “Check-in – aivoystävällinen seurantakeskustelu” -rungot. Ohjelman ensimmäisen ja toisen lähijakson välissä oli pari viikkoa aikaa, jolle saimme suoritettavaksi väliharjoituksena Next Step -harjoitussession. Molemmat pääsivät olemaan sekä mentorin että mentoroitavan roolissa, eli auttamaan keskustelukumppania pohtimaan valitsemaansa aihetta ja asettaa yhdessä yksi tai useampia toimenpiteitä.

Next Step – oivaltava ongelmaratkaisukeskustelu

Next Step -ongelmanratkaisukeskustelussa pyritään saamaan johonkin pulmaan 1-3 ideaa, joita mentoroitava voi lähteä sitten edistämään. Seuraava keskustelurakenne auttaa pääsemään tavoitteesta etenemiseen.

Tavoite
  • Mihin kysymykseen haet vastausta?
  • Mitä haluat saada aikaan?
  • Asteikolla 1-10, missä nyt olet suhteessa tavoitteeseen?
  • Kuinka pitkään olet miettinyt tätä asiaa?
  • Kuinka usein pohdit tätä asiaa?
  • Kuinka tärkeä asia on sinulle, asteikolla 1-10?
  • Mitä olet oivaltanut / oppinut asiasta tähän mennessä?
  • Mitä ajatuksia sinulla nousee esiin nyt, kun pohdit tätä asiaa?
  • Nyt kun meillä on [x] minuuttia aikaa, mikä olisi hyvä lopputulos tästä keskustelusta?
Vaihtoehdot
  • Mitä vaihtoehtoisia etenemistapoja tässä tilanteessa voisi olla?
  • Kuka muu osaa tämän / tietää asiasta / on ratkaissut vastaavan tyyppisen tilanteen? Mitä hän mahtaisi tehdä tässä tilanteessa?
  • Mitä muuta tässä tilanteessa voisi tehdä?
  • Mikä on toiminut aikaisemmin vastaavan tyyppisessä tilanteissa? Miten sitä voi soveltaa tässä tilanteessa? (vaarallinen kysymys, vaikea peruuttaa, onko mikään aiemmin toiminut)
  • Haluatko kuulla, mitä minulla nousee mieleen / miten minun mielestäni voisi edetä?
Eteneminen
  • Mikä näistä vaihtoehdoista puhuttelee sinua eniten?
  • Mitä haluaisit konkreettisesti tehdä tässä tilanteessa?
  • Mikä voisi olla ensimmäinen askel?
  • Miten voit varmistaa, että etenet oikeaan suuntaan?
  • Milloin palataan asiaan?

Check-in – aivoystävällinen seurantakeskustelu

Check-in -rakenteessa keskustelu jaetaan seuraavasti: toteuma, tunnelmat, opit ja oivallukset ja jatkot. Toteumaan ja tunnelmiin kannattaa käyttää vain 20 prosenttia, sillä ne eivät johda mihinkään. Arvokas osa löytyy “opit ja oivallukset” ja jatkot -kohdista.

Toteuma
  • Miten asia on edennyt
  • Miten paljon olet saanut valmiiksi (asteikolla 1-10)?
  • Kuinka paljon olet ehtinyt panostaa asian edistämiseen?
  • Miten tämä suhtautuu siihen, mitä olit suunnitellut
Tunnelmat
  • Missä tunnelmissa olet toteuman suhteen? Mikä fiilis?
  • Miten voisit tiivistää fiiliksesi sanaan tai pariin?
Opit ja oivallukset
  • Mitä olet oppinut asian x edistämisestä tähän mennessä?
  • Mikä ehkä yllätti?
  • Mitä opit tästä kokonaisuutena?
  • Miten voisit summata ajatuksiasi?
  • Haluatko kuulla, mitä ajatuksia minulla nousee mieleen?
Jatkot
  • Mitä tämän keskustelumme valossa kannattaisi / aiot tehdä seuraavaksi?
  • Haluatko kuulla, mitä ajatuksia minulla nousee mieleen?
  • Mikä on ensimmäinenn konkreettinen askel?

Yhteenveto

FLOW: Brain-based coaching for agile teams -ohjelma oli mielenkiintoinen ja tarjosi paljon ajateltavaa. Ohjelmassa oli mukana henkilöitä muutamasta eri yrityksestä, jotka toivat omat kokemuksensa tiimien vetämisestä ja toimimisesta, sekä miten heidän yrityksessään asioita on yleisesti tehty. Hyvä lisänsä oli myös tuote- ja konsulttiyritysten eroavaisuudet tekemisessä.

Kaksi kertaa kaksi päivää aivointensiivistä ja aktiivista osallistumista oli oivaltaa ja antoisaa, mutta lisäksi hieman myös kuluttavaa. Suosittelen FLOW-ohjelmaan osallistumista, jos aivojen toiminta ja ihmisten käyttäytyminen kiinnostaa ja haluat onnistua tiimisi kanssa paremmin.

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *