Sain viimeinkin toteutettua työpöytäni siirron Macbookille, ja koska Macbook on varustettu Bluetoothilla, oli seuraava askel ostaa myös langaton näppäimistö ja hiiri. Langattomien oheislaitteiden tarjonta on kattavaa, mutta Bluetooth-laitteet ovat vähemmistönä. Radioaalloilla toimivia ja hillittömillä USB:hen liitettävillä lähettimillä varustettuja yhdistelmiä kyllä löytyi vaikka millä mitoin, mutta sellaista en halunnut. Turhaan sitä USB:hen yhtään ylimääräistä laitetta liittää, kun voi käyttää sisäänrakennettua Bluetoothia.
Päädyin lopulta valitsemaan Applen Wireless Keyboardin, eli sellaisen matalaprofiilisen ja alumiiniin koteloidun Bluetooth-näppäimistön, joka vastaa kooltaan Macbookin näppäimistöä. Hiiren osalta hieman pitkin hampain valitsin Logitechin V470 -hiiren, joka osaa myös liittyä itsenäisesti Bluetoothin välityksellä.
Apple Wireless Keyboard
Pidän matalista ja kannettavien tietokoneiden tyylisistä näppäimistöistä, joissa nappien liike on lyhyt ja näppäinten ääni vähäistä. Ei ole enää paluuta Keytronicien aikaan, jolloin näpytyksen kuuli naapurin mummokin. Applen Wireless Keyboard onkin tässä suhteessa erinomainen näppäimistö, sillä se on käytännössä kopio Applen Macbook-aikakauden kannettavien näppäimistöstä. Kuten aikaisemmin kirjoitin, Wireless Keyboard on kääritty matalaprofiiliseen elaksoidusta alumiinista valmistettuun koteloon.
<aargh>
Koska en halunnut odotella nettikauppojen toimitusaikoja, kävin hakemassa näppäimistön paikallisesta Apple-liikkeestä eli Lasipalatsin Tectorista. Tai ainakin vielä tässä vaiheessa kuvittelin, että odottelulta olisi säästytty, mutta olin väärässä. Valitettavasti en saanut edes näppäimistöä pois pakkauksestaan, kun se oli jo rikki.
Näppäimistön mukana toimitettujen kolmen pariston sisään iskemisen jälkeen sain todeta, että eihän näppäimistö saa virtaa. Tai saa, mutta vain jos patterikotelon kansi on tietyssä kohdassa tai sitä painaa lujaa. Eli näppäimistö oli selkeästi maanantaikappale, joka toisaalta oli ihan luonnollistakin, sillä ostinhan sen maanantaina.
Heti seuraavana päivänä pitikin siis taas käväistä keskustassa vaihtamassa näppäimistö uuteen, mutta tässäkin asiassa olin omissa kuvitelmissa. Eivätpä tietenkään antaneet hyllystä uutta näppäimistöä, vaan täyttivät huoltolähetteen ja näppäimistö lähti sitten kolmeksi viikoksi huoltoon. Kertoman mukaan, Apple toimittaa uuden näppäimistön, eikä kyseessä ole ”uusi hyllystä” -tuote, vaikka niitä hyllyssä näytti nipuittain olevankin. Syvältä.
</aargh>
Nyt kolmen viikon huoltokierroksen jälkeen, olen vihdoinkin päässyt syventymään mininäppäimistön naputteluun. Lyhyesti sanottuna se vaatii totuttelua pienuutensa ja näppäinasettelun takia, ja on nakkisormille turhankin pieni. Kun näppäimistöön tottuu, on sen käyttö kyllä ihan sujuvaa. Ainoastaan home/end, nuoli- ja page up/down -näppäinten puuttuminen ahdistaa.
Verrattuna normaaliin niin sanottuun Windows-näppäimistöön, on Macille suunniteltu näppäimistö pakollinen hankinta, jos haluaa painella oikeita näppäimiä, eikä vain arvailla. Ainakin Logitech UltraX:n näppäinasettelu on omituinen OS X:ssä käytettynä. Myös funktionäppäimistä löytyvät multimedianäppäimet toimivat ilman ylimääräistä säätämistä.
Mininäppäimistö ajaa asiansa ihan hyvin, mutta kaipaisin kuitenkin täysikokoisempaa näppäimistöä. Harmillisesti esimerkiksi Logitechin diNovo Edgestä ole Mac-versiota, sillä se voisi olla ihan kätevä sekä kooltaan että latausasemansa osalta, vaikka tarjoaakin työpöytäkäytössä paljon turhuutta.
No, kyllähän Wireless Keyboardin alumiininen rakenne ja esteettinen ulkoasu aina pienet puutteet paikkaa.
Logitech V470 -hiiri
Myös hiiren osalta jouduin valitsemaan niin sanotun kannettaville tarkoitetun hiiren, mutta Logitechin V470 -hiiri täyttää oleellisen valintakriteerin: Bluetooth. Valkoisella yläosalla ja harmaalla sivuilla väritetty hiiri sopii mainiosti aiemmin ostamani näppäimistön väritykseen, mutta hiirtä olisi saanut myös helmiäisen sinisenä. Kooltaan hiiri on sellainen kämmeneen häviävä, eikä täten ole aivan paras vaihtoehto aikuisen miehen kätöselle. Mutta minkäs teet, kun vaihtoehdot ovat vähissä.
Teoriassa hiiri on totuttua tavaraa, mutta käytännössä hiirenkin toimintaan pitää tottua, sillä ei se aivan samalla tavalla käyttäydy kuin normaali langallinen tai radiotaajuudella toimiva hiiri. Etenkin hiiren kursorin ”ensin hitaasti ja sitten nopeasti” -tyylinen toiminta on ärsyttävää. Olisin lisäksi kaivannut muutamaa lisänappia muun muassa selaimessa eteen/taaksepäin liikkumiseen, mutta määritin kyseiset toiminnot hiiren rullan sivuttaisliikkeelle.
Nykiminen ja outo käytös on ilmeisesti osittain Bluetooth-liitännän ja OS X:n ominaisuus, sillä myös langallinen Logitechin MX510 -hiirenikin liikkuu hämärästi OS X:ssä. Vastaavasti töissä Windows XP:n kanssa käytössä on V470-mallia vastaava, mutta radiotaajuuksia hyödyntävä Logitechin V450 -hiiri, joka liikkuu selkeästi sulavammin.
Hiiren osalta kokeilin nopeasti myös Applen langatonta Mighty Mouse hiirtä, mutta se ei oikein lämmittänyt. Vapaasti pyörivä rulla, erikoinen nappiratkaisu ja muotoilu eivät oikein olleet mieleeni. Ei kyllä V470:nkään muotoilu kokonsa osalta ole sitä mitä halusin.
Positiivisena puolena voi lisäksi mainita, että Applen valkoiseen ja alumiinin harmaaseen puettu hiiri sopii mainiosti valitun näppäimistön kaveriksi.
Yhteenveto
Tarjontaa langattomien näppäimistöjen ja hiirien markkinoilla on kohtalaisen runsaasti, mutta lähes poikkeuksetta kaikki kokoonpanot tarjoavat vain radiotaajuuksia tietokoneen kanssa kommunikointiin. Muutamia ja hieman kalliita vaihtoehtoja Bluetoothin ystäville on tarjolla, mutta tällöinkin vaihtoehdot jäävät muutamiin. Ja jos vieläpä sattuu haluamaan näppäimistönsä Mac OS X -tuella, ovat vaihtoehdot todella heikolla pohjalla.
Applenkaan tarjonta (langattomien näppäimistöjen ja hiirien osalta) ei ole kovin mielekästä, sillä näppäimistö on turhan pieneen tilaan ahdettu ja täysikokoinen vaihtoehto löytyy vain langallisena. Myöskään Mighty Mouse ei täytä nykyajan vaatimuksia muotoilunsa ja rullansa osalta.
Onkohan Bluetooth-tekniikka signaalin etenemistienä ja käyttöjärjestelmän puolella yhteyden toteuttamisen osalta edelleen sen verran erikoista ja ”hidasta”, ettei sitä kelpuuteta kunnon työvälineisiin. Ilmeisesti ”ei Bluetooth” -radiotaajuuksilla päästään parempaan väylänopeuteen ja pienempään viiveeseen, eli tarkempaan kontrolliin, jolloin myös käyttötuntuma on mukavampi.
Selvennettäköön vielä, että myös Bluetooth käyttää radioaaltoja tietokoneen kanssa viestintään, mutta eri protokollaa ja taajuusaluetta (2.4GHz) kuin tavalliset radiolähettimen kautta toimivat laitteet.