Ohjelmistojen tehokkuudesta puhutaan aina välillä ja viime aikoina asiaa on käsitelty vihreämmällä otteella Green ICT:n ja Vihreä koodi -teemojen kautta. Etenkin Exoven Janne Kalliola on edistänyt vihreän koodin ajatusmaailmaa ja kirjoittanut aiheesta kirjan: Vihreä koodi. Helmikuun alussa (8.2.2023) Koodia Suomesta järjesti vihreästä koodista webinaarin ja tässä on muutamia muistiinpanojani siitä.

Muistiinpanot Vihreä koodi -webinaarista

ICT-ala ja kasvihuonepäästöt

• ICT-ala vastaa 4-10% maailman energiankulutuksesta ja 2.1-3.9% kasvihuonepäästöistä (lentoteollisuuden kokoinen)
• 3% => 1 580 000 000 tonnia / vuosi
• päästöt tulevat monesta asiasta, käyttäjien laitteista, siirtoverkoista, datakeskuksista
• sekä niiden rakentamisesta että käytöstä

Rauta

• elektroninen jäte on maailman nopeiten kasvata jätemäärä, vain 17% jätteestä käsitellään asiallisesti
• kierrätys on energiaintensiivista

Ohjelmistot

• Tehokkuus ja ympäristönäkökulmat ovat toissijaisia asioita kehityksessä
• Lisää rautaa rajalle (eri budjetista)
• Olisi tärkeää ulottaa vastuu sovelluskehitykseen

Energiantuotanto tuottaa eri määrän hiilijalanjälkeä riippuen maasta

• Suomi 54gCO2/kWh, Saksa 349gCO2/kWh

Laitteet ja päästöt

• Valmistus vie suurimman osan päästöistä
• Käyttö 15-18% koko elinkaaresta -> Älä osta turhaan uusia laitteita

Päästöjen mittaaminen

• Monimutkaista mitata eri osa-alueiden takia
• Joten, mitä tehokkaampi ohjelmointikieli ja mitä vähemmän aikaa se on ajossa, sen vähemmän käyttää sähköä, mitä vähemmän siirretään dataa, sen vähemmän tuottaa päästöjä -> Hukan ja päästöjen vähentäminen (Lean)

Hukan tyyppejä

• ylimääräiset sovellukset
• sovellusta käytetään vääriin tehtäviin
• käyttäjävirheet: ei saada aikaan mitä halutaan
• väärä arkkitehtuuri: ei täytä tarkoitusta tai vaatimuksia
• väärä datamalli: datamalli ei vastaa käyttöä
• ylimääräinen data: tyypillisesti vanhan datan säilyttäminen, tarpeettomat raportit ja siihen datan keruu
• ei optimoitu data: ei pakattu
• siirretään dataa varmuuden vuoksi: ei siirretä vain deltaa
• algoritmien tehottomuus: vanhalle arkkitehtuurille tehty
• käyttäjän huijaus: dark patternit
• liikaa koodia: ei poisteta vanhaa koodia (ihmiset käyttää vaan 5% kirjastojen koodista)
• väärä ohjelmointikieli: ei käytetty tehtävään optimointia kieltä
• initialisoinnin hukka: run-once ohjelmistokielet kuten PHP
• liikaa tavaraa: silmäkarkki tai videot, jotka eivät tuo arvoa käyttäjälle, esim. turha animaatio että algoritmi tekee jotain

Hukan poistaminen

• vaatii analysointia, mitä poistetaan
• iso vaikutus, pieni työmäärä => tee heti
• iso työmäärä, pieni vaikutus => mieti asiaa
• iso vaikutus, käyttökokemus heikkenee => mieti asiaa

Minimaalinen ratkaisu

• tee pieni sovellus, joka keskittyy päätoiminnallisuuksiin ja tekee ne hyvin

Käytännön ratkaisuja

• vähennetään datan määrää (jota siirretään)
  • valitaan oikeat kuvamuodot (webp)
  • välimuistetaan kaikki mikä järkevää
  • pakataan kaikki
  • minimoidaan virheiden mahdollisuudet
  • vähennetään videoiden määrää, korvataan ne animaatioilla tai kuvilla
  • kasvatetaan datan lähettämisen aikaväliä
  • poistetaan fonteista turhat leikkaukset ja glyphit
• vähennetään koodin määrää
  • poistetaan kuollut koodi
  • mietitään uusien kirjastojen käyttöönottoa, tarkistetaan niiden koko, älä tee itse jos voit käyttää kirjastoa
  • parsi kirjastosta se osa, jota tarviit (jos lisenssi sallii)
• paranna koodin tehokkuutta
  • etsi ohjelmiston hot spotit ja optimoi ne, mutta älä muuta
  • älä optimoi ennenaikaisesti, keskity isoon kuvaan
  • käytä oikeita algoritmeja tehtävään
  • harkitse kriittisten osien kirjoittamista eri kielellä (tehokkaammalla), jos mahdollista

Energiansäästö on matka

• tärkeintä on ottaa ensi askel