VMwarella on tarjolla useita eri vaihtoehtoja virtualisoinnin toteuttamiseen Windows- ja Linux-alustoilla ja testailin tänään lyhyesti VMware Server 2.0 -ohjelman Beta-versiota Windowsilla ajettuna. VMware Server on tarkoitettu teoriassa aloituspisteeksi virtualisoinnin maailmaan ja kilpailemaan muun muassa Xenin kanssa. Olen ajoittain käyttänyt VMwaren Serverin 1.x -sarjaa, joten ohjelmisto on sinällään tuttu, mutta uusittu 2.0-versio tulee eroamaan aikaisemmasta, enkä ole niinkään varma, että suunta on käyttäjän näkökulmasta parempi.
Aikaisemmin VMWare Server tarjosi hieman samanlaisen lähestymistavan virtuaalikoneiden käyttämiseen kuin esimerkiksi VMware Workstation ja virtualisoituja koneita pystyi käyttämään kätevästi graafisen, normaalia ohjelmaa muistuttavan käyttöliittymän kautta. Tämä mahdollisuus on kuitenkin tulevissa versioissa poistunut valikoimasta ja virtuaalikoneita ja isäntäkonetta hallitaan nyt pelkästään web-käyttöliittymän kautta. Virtuaalikoneen saa aukeamaan selaimen ikkunaan asentamalla tarvittavan lisäosan ja teoriassa käyttö onnistuukin paikalliselta koneelta kuten ennenkin. Välissä on nyt vain lisää tavaraa, kuten esimerkiksi Tomcat-palvelin, javaa ja selain.
Uuden version mukana tuoma selainpohjainen liityntä virtuaalikoneisiin on lähempänä ”palvelin”-näkymää ja tarjoaa tavallaan selkeämmän lähestymistavan isäntäkoneeseen ja siinä pyöriviin virtuaalikoneisiin. Nopeasti kokeiltuna web-käyttöliittymä tuntui ihan toimivalta kokonaisuudelta, vaikka virtualisoitu Windows XP ei Internet Exploreria käytettäessä suostunutkaan avautumaan selainikkunaan. Virtuaalikoneen voi myös edelleen laajentaa koko ruudulle, jolloin selain ei syö arvokasta työpöytätilaa. Beta-tason ohjelmalle voinee suoda, että jostain syystä aina täysnäytölle vaihdettaessa, Windowsin kahden näytön järjestys muuttui. Lisäksi koko näytölle laajennettuna hiiri lukittuu virtuaalikoneeseen, eikä isäntäkonetta pääse käyttämään, vaikka se näkyisikin toisella näytöllä. Aikaisempi graafinen käyttöliittymä ei tuhlaillut tilaa selainkäyttöliittymän tavoin.
VMwaren ratkaisu poistaa graafinen käyttöliittymä Server-ohjelmastaan on ymmärrettävää, sillä Workstation ja Server olivat peruskäyttäjän näkökulmasta lähes samanlaisia tuotteita ja kilpailivat periaatteessa samoista käyttäjistä. Nyt Workstation erottuu selkeästi omaksi kokonaisuudekseen ja Server jää lähinnä kokeilumielessä ja palvelinnäkökulmasta lähestymiseen. Nyt käyttäjille ei jää oikein muita käteviä vaihtoehtoja virtuaalikoneiden käyttämiseen kuin VMware Player, jolla voi vaan käyttää virtuaalikoneita, mutta ei luoda niitä. Tietenkään asennettuna ei voi olla sekä Server- että Player-tuotteita.
Markkinoilla on kyllä tarjolla useita erilaisia virtualisointiohjelmia, mutta en ole tarkemmin tutkinut mitä eri ilmaisohjelmistot kuten Qemu, Virtual PC tai VirtualBox tarjoavat käyttäjälle. Näkemyksieni mukaan tällä hetkellä ainakaan ilmaisohjelmista ei ole tarjolla vastaavaa suorituskykyä ja helppokäyttöisyyttä tarjoavaa virtualisointiohjelmaa kuin mitä VMware Server tarjosi. Se oli kätevä ohjelma ajoittaiseen Windows-tarpeeseen, mutta tulevan version myötä ainakin käyttökokemus tuntuisi heikkenevän.