Keväinen Ruka: sohjoa ja aurinkoa

Tänä vuonna hiihtoloma venyi melkein hieman turhankin pitkälle kevääseen, viikolle 15 (11. – 17.4), mutta kelejä ajatellen ei juuri parempaa viikkoa olisi voinut osua. Hiihtolomakohteena oli perinteisesti yhdentoistatunnin ajomatkan päässä sijaitseva Kuusamo ja Ruka, jossa majoitus oli varattu tunnelmaisessa asuntovaunussa. Lomaviikko olikin mainio ja hiihtokelejä Rukalla ajatellen luultavasti viimeisimpiä, sillä aurinkoinen ja lämmin sää pehmensivät laskettelurinteet aika nopeasti jo ennen puoltapäivää. Hiihtoladutkin näyttivät huonolumisen talven jälkeen aika nihkeiltä, kun viime vuonna laduille pääsi vielä vappunakin.

Sattumalta lomaviikolle lisäaktiviteettia tarjosi myös Rukan Spring Break ’11 -tapahtuma. Ohjelma alkoi perjantaina puolilta päivin Saaruassa olevassa Battery Parkissa B-UNIT & Ruka park team -sessareilla, jossa jo lämmittelyissä näkyi aivan uskomattomia temppuja. Huikeita hyppyjä näkyi myös Bagjump-sessareissa, joissa eturinteeseen kasatusta hyppyristä väki teki ilmalentoja suureen ilmapatjaan. Sekä perjantaina että lauantaina Pisteen viereen pystytetyltä lavalta saattoi kuulla rinteeseen asti musisointia, josta vastasivat muun muassa Paleface, Mariska & Pahatsudet, Manna ja Birdy. Iltaisin Pisteessä esiintyi Jenni Vartiainen ja Lapko, mutta koska keskityin laskemiseen, jäivät iltakeikat käymättä. Ulkoilmakeikkoja oli kyllä mainio seurata aurinkoisessa säässä sohjoisen rinteen laskujen välissä ja etenkin Manna ja Birdy vetivät hyvin, vaikka akustiikka ei varmastikaan tuulisena päivänä soitantaa suosinut. Yleisöä aurinkoinen keli kyllä helli ja Pisteen terassi olikin tupaten täynnä, osan väestä ollessa selkeästi enemmän juhla- kuin laskutunnelmissa ja varustautuneena muun muassa 80-luvun neon-värisiin laskettelupukuihin ja jopa naamiaisasuihin.


Tapahtuman molempina päivinä paikalla oli Fischerin, Atomicin ja Salomonin suksitestausta, mutta jotka hieman harmillisesti aloittivat vasta puolen päivän jälkeen, jolloin rinteet olivat jo ihan mössönä. Olisi ollut hyvä päästä testaamaan suksia myös kovassa rinteessä. Kävin kuitenkin testaamassa suksia, mutta eivät ne kyllä oikein pärjänneet muutamaa päivää aikaisemmin ostamilleni Fischerin Motive 76 -suksille, vaikkakin hieman leveämmät Motive 80 uivat ymmärrettävästi vielä hieman paremmin sohjokasojen päällä. Ennakkomainonnasta poiketen ei paikalla ollut yhtään lumilautaa testattavana. Salomonin Enduro XT 850:t olivat myös ihan kelvolliset, vaikkakin aikamoiset kanootit, ja Fischerin Progressor 700 oli kanssa kahden kääntösäteen suksena ihan jees. Atomicin Savage Ti Jr ja St Race eivät vakuuttaneet yhtään, vaikka olisivat toimineet kovassa rinteessä varmaan paremmin.

Oheisohjelmasta parhainta antia olivat, suksitestauksen lisäksi, kuitenkin lauantaina ilmaiset hiihdonopetustunnit. Hyödynsin tietenkin tilaisuuden päästä leikkaavan laskun maailmaan, sillä aikaisemmin ovat laskettelusukset olleet sitä vanhempaa pökkelöä tai vähemmän leikkaavaa mallia, vaikkakin ihan laatusuksia olivatkin. Hyvinhän se leikkaava laskutyyli oli jo toki omaksuttu seuraamalla muiden tekemistä, mutta pienoisella opettajan neuvonnalla ja kommenteilla saatiin laskuun parempaa kulkua. Ovelaa, miten jälleen lasku sujui paremmin, kun sitä ei ajatellut, eli tarjosi aivoille tekemistä vaikkapa sauvojen heiluttamisella. Rentous se on tässäkin lajissa hyödyllistä.

Yksi etu, tai haitta miten sen nyt ottaa, myöhäisessä hiihtolomassa on myös se, että hiihtovarusteita saattaa löytyä kohtuullisella hinnalla. Kuten aikaisemmin mainitsin, ostin edulliseen hintaan Fischerin vähän käytetyt testisukset, uusin niiden lisäksi varustusta Ruka Shopista puoleen hintaan löytämälläni Haltin -laskettelutakilla ja Burtonin kaupasta kolmanneksen alennetuilla Gore-Tex lumilautahousuilla ja hanskoilla. Koska valikoima keväisin voi olla nihkeää piti tällä kertaa tyytyä hieman kompromissiin, sillä takki olisi voinut olla niin sanottu kuoritakki eikä varustettu vuorella. Housut ja hanskat olivat kyllä aivan erinomaiset ja edelliset varusteet olivatkin jo yli kymmenen vuotta vanhat. Ensi vuoteen jäi vielä uusien laskettelumonojen hankinta.

Hiihtolomaviikko kului jälleen turhan nopeasti, vaikka taas tuli todettua, että laskukunto ei kestä kunnolla täyttä viittä päivää, vaan loppuviikosta alkaa jalat olla sen verran väsyneet, että laskuista häviää se viimeinen puserrus. Tämä näkyi etenkin laudalla, joka halusi vielä kyntää pehmeää rinnettä. Onneksi suksilla pystyi paremmin kaartelemaan rennosti sohjon päällä. Keväinen Ruka oli laskuolosuhteiltaan hieman pettymys, mikä oli odotettavissa säätiedotusta seuratessa, mutta aamuiset lähes jäiset rinteet etenkin viikon alkupuolen pilvisinä päivinä tarjosivat kyllä hyvin viihdettä ja loppuviikosta pääsi nauttimaan enemmän auringosta kuin laskemisesta. Ensi vuonna pitää kyllä ajoittaa hiihtoloma kunnon talveen ja ottaa myös hiihtosukset mukaan.


Aiheeseen liittyvät kirjoitukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *