Tietokoneet ovat yleistyneet kotitalouksissa ja tallennustilan tarve ja tiedon jakaminen useiden tietokoneiden välillä on kasvattanut merkitystään. Enää ei riitä, että tiedostot ovat vain yhdellä koneista, vaan niihin pitäisi päästä jokaiselta koneelta. Tarjolla onkin erilaisia ratkaisuja levytilan ja tiedostojen siirtämiseksi kodin sisäverkkoon, jolloin ne ovat kaikkien koneiden saatavilla. Teknisin termein tätä ratkaisua kutsutaan Network Attached Storageksi eli NAS-laatikoksi. Kotikäyttöön tarkoitettuja laitteita voi kutsua myös mediapalvelimiksi.

Hienosta nimestään huolimatta NAS-laatikko on yksinkertaisuudessaan pieni ja yhteen käyttötarkoitukseen, tiedostojen säilytykseen ja jakamiseen, erikoistunut tietokone, jossa on mieluusti vähintään kaksi kiintolevyä RAID-1 varmistuksella. Jos toinen levy hajoaa, ovat tiedot vielä tallessa toisella levyistä. Yleensä etenkin hieman paremmissa laitteissa on neljä kiintolevyä RAID-5:lla. Käsitettä hieman laajentamalla voisi normaalia levypalvelintakin kutsua tavallaan NAS-laitteeksi, vaikka käyttökohde ei olekaan tällöin rajattu. Nykyisin useat kuluttajatason NAS-laitteet toimivatkin tarvittaessa myös web-palvelimina ja vaikka missä rooleissa. Itsellänikin on tällä hetkellä käytössä vanhasta koneesta rakennettu levypalvelin, mutta energiatehokkuuden ja tilankäytön suhteen olen miettinyt hieman parempaa ratkaisua. Mutta vaikka tarjolla on erilaisia valmiita ja käteviä ratkaisuja, en ole oikein tehokasta ratkaisua löytänyt.

Usein markkinoiden tarjoamat edulliset tallennusratkaisut ovat puolivalmiita ”tuo-itse-levyt”-ratkaisuja kuten Thermaltaken Muse N0001LN ja Qnap TS-409 Pro Turbo NAS, joissa koneisto on valmiina ja vain kiintolevyt puuttuvat. Valmiin tallennusratkaisun valinnassa ongelmana lähinnä onkin sopivan laitteiston löytäminen eikä niinkään tarjonnan vähyys. Small Net Builder -sivuston niukahko NAS-artikkelikanta tarjoaa joitain testejä eri tarjoajien järjestelmistä, mutta testitulokset eivät ole kovin houkuttelevia. Lisäksi usein valmiin ratkaisun taivuttaminen omaan tarpeisiin on hankalaa, sillä vaikka laitteessa on taustalla Linux, voi sen suora käyttäminen olla tehty turhankin hankalaksi.

Edullisimmillaan yksinkertaisen RAID-1 varmistetun NAS-laatikon saa levyjen kanssa noin 250 – 300 eurolla, joka varmasti ajaa asiansa ihan toimivasti, mutta laitteen tehokkuudessa on usein paljon toivomisen varaa. Edes hieman kalliimmatkaan ratkaisut eivät saa täytettyä gigabitin verkkoa datalla ja tiedon siirtonopeus jää usein säälittävän alhaiseksi. Edullisista ratkaisuista harkitsin muun muassa levyjen kanssa tulevaa WD:n MyBook World II:sta, mutta foorumi-kirjoitukset antoivat turhan hankalan kuvan vekottimen säätämisestä ja toisena vaihtoehtona ollut Buffalon Linkstation Pro Duo ei vakuuttanut ulkoasullaan eikä suorituskyvyltään.

NAS-laatikon voi tietenkin myös rakentaa osista ja tarjolla onkin erilaisia NAS-koteloita kuten Chenbron ES34069 Mini-ITX, johon voi lisätä haluamansa komponentit. Sopivia pieniä koteloita ja komponentteja voi metsästää vaikkapa Mini-itx.com -sivustolta. Tarjolla on erilaisia integrointi-ihmeitä, joissa emolevyltä löytyy sekä prosessori että näytönohjain kuten VIA EPIA SN18000G tai Intel D201GLY2. Mini-ITX ratkaisut vain ovat usein rajoitettuja etenkin liitäntöjen suhteen ja ominaisuuksinsa nähden kalliita. Tietenkin voisin hyötykäyttää jo olemassa olevan Antec Sonata -kotelon, joka on tilava ja hiljainen, ja asentaa sisälle vain hieman energiatehokkaamman emolevyn ja prosessorin.

En ole oikein päässyt ratkaisuun, jaksanko rakentaa täysiveristä tietokonetta vai tyytyisinkö markkinoiden tarjontaan puolivalmiista laitteista. Toisaalta rakentamalla oman kokonaisuuden, saisi varmasti mitä haluaa. On kuitenkin hieman vaikeaa perustella itselleen toimivasta ja tehokkaasta ratkaisusta luopumista ja vaihtamista heikompaan toteutukseen, vaikka erillisellä NAS-laatikolla sähkönkulutus pienenisi ja myös ylläpidon tarve vähenisi puhumattakaan sisustuksellisista seikoista.