Nykyään suuri osa sovelluksista toimii Web-selaimissa ja sovellusten osalta on havaittavissa siirtymää työpöydältä Web-sovelluksiksi, jolloin aikaisemmin suhteellisen samanlailla toimivat ja näyttävät käyttöliittymät muuttuvat monimuotoisiksi. Web-maailmassa ei ole yhtenäistä tapaa toteuttaa asioita, vaan jokainen suunnittelija tekee kuten parhaimmakseen näkee ja sovellusten ulkoasut vaihtelevat suuresti. Perinteisten työpöytäsovellusten osalta eri sovellukset toimivat suurin piirtein samoilla periaatteilla ja toimintopainikkeet sekä näyttävät samoilta että löytyvät tutuista paikoista.

Usability Post kysyykin, pitäisikö Web-sovelluksilla olla yhtenäinen käyttöliittymä, eli ulkoasu näyttäisi ja toimisi visuaalisesti samoilla periaatteilla, kuten työpöytäsovelluksissakin eri käyttöjärjestelmissä sovellukset ovat usein yhtenäisiä keskenään. Tutut toiminnot näyttäisivät samoilta eri Web-sovellusten välillä, kun nyt painikkeiden ja komponenttien ulkoasut vaihtelevat enemmän tai vähemmän eri sovellusten välillä.

On totta, että sitä toivoisi sovellusten toimivan edes suurin piirtein samoilla periaatteilla, ettei aina tarvitsisi arpoa miten asiat nyt tässä toimivatkaan, mutta yleisesti ottaen on vaikea nähdä, että eri Web-sovellukset näyttäisivät peruspiirteiltään samanlaisilta, toimisivat samalla tavalla tai käyttäisivät samoja komponentteja. Web on visuaalisesti toinen maailma verrattuna työpöytäsovelluksiin, joka myös heijastuu sovellusten toimintoihin. Webin osalta ei oikeastaan odoteta, että eri sovellukset näyttäisivät yhtenäisiltä, vaan ollaan jo totuttu, että jokaisen sovelluksen kohdalla pitää aina oppia uudestaan perustoiminnot ja logiikka. Onneksi suunnittelijat tekevät sovellukset usein helposti opittaviksi ja joissa asiat toimivat kuten niiden olettaa toimivan. Tai ainakin näin haluaisi uskoa, sillä todellisuus on välillä aivan jotain muuta.

Kun asiaa ajatellaan pienemmällä skaalalla, olisi sovelluskehittäjällä hyvä olla karkealla tasolla välineet yhtenäisen käyttöliittymän toteuttamiseksi, ainakin saman asiakkaan sovellusten osalta. Toki usein saman kehittäjän sovelluksissa toistuvat samat ratkaisut ja uudestaan käytettävät palikat, joilla yhtenäisyyttä syntyy kuin itsestään. Miksi keksiä asioita uudestaan, kun ne ovat jo kerran toteutettu, ellei asiaa keksi ”paremmin”. Suunnittelun ja ratkaisujen avuksi löytyy myös apuvälineitä, joilla visuaalista ilmettä ja sovellusmaista toimintaa voidaan tukea.

Webissä ei ole yhtä ja oikeaa tapaa toteuttaa asioita, vaan monet ratkaisut ovat yhtä hyviä. Mallia voi ottaa esimerkiksi useilta suunnittelumalli-sivustoilta kuten UI Patterns, YPatterns ja UI Pattern Factory. Lisäksi erilaiset komponenttikehykset kuten JQuery UI ja Java EE -maailmassa RichFaces ja PrimeFaces tarjoavat omia ehdotuksiaan toiminnoille. Vaihtoehtoja on monia ja lopputulos on usein eri ratkaisujen yhdistelemistä, jolloin sovellus koostuu useista erilaisista käyttöliittymäratkaisuista. Harvoin eri valmiiden ratkaisujen mallit toimivat suoraan omiin tarpeisiin nähden ja niitä joudutaan vähintäänkin visuaalisen ilmeen osalta virittelemään.

Koska Web perustuu pohjimmiltaan HTML:ään ja CSS:ään, voidaan valmiita komponentteja yleensä muokata ulkoasultaan tarpeiden mukaan ja soveltaa toisaalla havaittuja hyviä asioita. Esimerkiksi Web-sovelluksen käyttöliittymää varten voidaan soveltaa Cappucino tai Sproutcore -kehysten Creative Commons Attribution Share-alike -lisenssin alaisuudessa olevia Ace- ja Aristo-teemoja, jotka näyttävät siisteiltä ja tarjoavat yhtenäisen ulkoasun eri komponenttien välille.

Molemmat teemat näyttävät nykyaikaisilta ja niillä on enemmän yhteistä kuin eroa, jonka voi todeta lyhyestä vertailusta. Enemmän teemojen toiminnasta saa selville, kun vierailee teemojen demosivuilla. Sproutcoren Ace-teemasta on havaittavissa yhtäläisyyksiä OS X:n Aqua-teemaan ja SproutCoren kehitys onkin Applen sponsoroimaa. Cappucinon Aristo-teema ei ole niin silmiinpistävä kuin Ace, keskittyy näyttämään hyvältä sekä Windowsissa että OS X:ssä ja sopii paremmin vakavampiin sovelluksiin.

Molempien teemojen soveltuvuus omaan käyttötarkoitukseen riippuu toteutettavasta sovelluksesta, mutta niistä voi ainakin ottaa hieman mallia, miltä peruskomponentit voisivat näyttää. Cappucinon Aristo-teema on hieman helpommin otettavissa testiin ja se on saatavissa PSD -kuvina ja kolmannen osapuolen CSS 3 toteutuksena. Sproutcoren Ace-teema löytyy vastaavasti vain sprite-kuvina, joten teemaus pitää hoitaa itse loppuun, mutta se tarjoaa kattavamman valikoiman eri komponentteja ja malleja.

Ikävä tosiasia valitettavasti on, että sovelluksen ulkoasun eteen joudutaan aina askartelemaan enemmän tai vähemmän. Esimerkiksi jos sovelluksessa otetaan käyttöön jokin valmis komponentti, pitää sen ulkoasua joko muokata vastaamaan muuta sovellusta, tai käyttää valittua kirjastoa kaikilta osin jokaisen komponentin kanssa, jolloin eroavaisuuksia on mahdollisimman vähän. Valituista ratkaisuista riippuen tämä on enemmän tai vähemmän helppoa. Esimerkiksi JQuery UI:n komponenteille voi määritellä haluamansa ulkoasun kätevästi Theme Rollerin avulla, mutta vastaavasti samanlainen teemanrakentaja tarvittaisiin myös RichFaces-komponenteille, joiden teemaus on suhteellisen työlästä ja osittain arpapeliä. Muutenkin aina tuntuu, että useat valmiit ratkaisut eivät toimi kuten niiden haluaisi toimivan, eikä niitä usein voi myöskään helposti muokata riittävällä tasolla.

Kaikenkaikkiaan Web-käyttöliittymä voi näyttää upealta, jos siihen viitsii panostaa, mutta Web-sovelluksilla ei mielestäni tarvitse olla yhtenäisiä periaatteita. Web on monimuotoinen ja asiat saavat toimia, kuten ne parhaimmikseen näkee, kunhan ne silti toimivat loogisesti ja ymmärrettävästi. Toki yhtenäiset ratkaisut helpottavat käyttäjän elämää. Toisaalta Webin käyttöliittymät eivät helposti vertaudu perinteisiin työpöytäsovelluksiin, ainakaan nykyisillä teknologioilla ennen HTML5:n ja CSS 3:n yleistymistä, joten sallittakoon niille myös omat tyylinsä, kunhan ne ovat hyvällä maulla toteutettuja.

Pitääkin tässä edistää työlistalle hautautunutta tehtävää jalostaa omaa visuaalisesti yksinkertaista komponettiteemaa eteenpäin ja rakentaa vastaava teemaus myös RichFaces-komponenteille, jolloin asiakkaan sovellus saisi vielä nykyistä yhtenäisemmän ulkoasun.