Yrityskäyttöön tarkoitetut tietokoneet eivät juuri suuria tunteita herätä ja uudistukset laitteissa ovat usein varsin konservatiivisia. Vuoden 2010 keväällä julkaistu Lenovo Thinkpad W510 jatkaakin Thinkpadien perinteitä tarjoamalla laadukkaan ja toimivan kokonaisuuden, mutta olemalla samalla olemukseltaan harmaa, hajuton ja mauton. Eli juuri sellainen, jonka yrityskäyttöön tarkoitetun työjuhdan olettaakin olevan.
Tekniset ominaisuudet
Teknisiltä ominaisuuksiltaan W510 on peruskauraa ja oma kokoonpanoni pitää sisällään Intelin neliytimisen Core i7-720QM 1.60GHz -prosessorin, 2×8 GB muistia (64-bit Windows 7) ja nVidian Quadro FX 880M 1GB -näytönohjaimen paketoituna 1600×900 -resoluution 15.6″ HD+ LED -näytöllä varustettuun kuoreen. Lisäksi sisuksista löytyy 320GB 7200rpm -kiintolevy, polttava-DVD -asema, 3G HSDPA -mobiiliyhteys, sormenjälkitunnistin, Webkamera, TPM-turvapiiri ja tietenkin Bluetooth ja Intel 6300AGN -WLAN. Painoa koneella on noin 3.2kg.
Liitäntöjen osalta W510:n on hyvin varusteltu. Vasemmalta sivulta löytyy kaksi USB 3.0 -porttia, eSATA/USB -yhdistelmäportti ja liittimet FireWire 400:lle, VGA:lle ja DisplayPortille, sekä fyysinen kytkin langattomille yhteyksille. Oikealta puolelta löytyy yhdistetty mikrofoni- ja kuulokeliitin, paikka verkkopiuhalle, SDHC-kortin lukija ja ExpressCard/34 -paikka. Taakse on sijoitettu yksi USB 2.0 ja modeemiliitin. Teknisenä ihmisenä ilahduttaa etenkin kaksi USB 3.0 -porttia, joilla varmuuskopiointi ulkoiselle levylle sujuisi rivakasti, jos ulkoinen levyni vain sitä tukisi. USB 3.0 -tuki tuntui tosin olevan vielä hieman epävakaa, sillä jos Logitechin langattoman hiiren vastaanottimen liitti sellaiseen, jäi kone jumittamaan käynnistyksessä.
Lisäksi etenkin yrityskäytössä kannattaa hankkia samalla myös uusi Mini Dock Plus Series 3 for Mobile Workstations -telakka, sillä W510 vaatii tehokkaamman 135W-virtalähteen verrattuna aikaisempaan 90W:iin. Telakasta löytyy e-SATA -liitin, 6 USB 2.0 porttia ja näyttöjä voi liittää yhteen VGA-, kahteen DVI- tai kahteen DisplayPort -liittimeen. Telakan tarpeellisuudesta voi olla montaa mieltä, mutta se pitää ainakin työpöydän ja koneesta lähtevät piuhat siistinä ja mahdollistaa koneen liikuttelun ilman piuhojen repimistä ulkoisesta näytöstä ja näppäimistöstä, jolloin liittimet myös pysyvät paremmin ehjinä.
Käyttöönotto ja sovellukset
Koneen käyttöönotto oli hoidettu jo valmiiksi korporaation toimesta asentamalla virallinen levykuva, joten vakiona ei ollut kuin muutama Lenovon ohjelmisto asennettuna. Lenovon sovellustarjonta kattaa perustarpeet ja on yllättävän hyvin toteutettua. W510:lle ThinkVantage-ohjelmistot löytyvät muun muassa verkkoyhteyksien hallinnointiin (Access Connections), järjestelmän pitämiseen ajan tasalla (System Update), koneen analysointiin (Toolbox) ja pikanäppäimien takaa löytyviin sormenjälkitunnistimen, langattomin yhteyksien, kosketuslevy/tappihiiren ja Webkameran hallinnointiin.
W510:n ominaisuuksien hallintaohjelmat pikanäppäinten takaa
ThinkVantage-ohjelmistot ovat pääasiassa siistejä ja selkeitä.
Ulkonäkö ja rakenne
Rakenteeltaan ja ulkonäöllisesti Thinkpad edustaa perinteistä PC-laitteistoa, jossa funktionaalisuus ajaa tyylikkyyden ohitse. Kokonaisuus ei ole mitenkään silmiin pistävän erikoinen, vaan oikeastaan aika sopiva yrityskannettavalle: suhteellisen vankkaa mattamustaa muovia, jossa on sivuissa reikiä vaikka mille liittimille ja pohja on kuorrutettu ruuveilla kiintolevyn ja muistien huoltoaukoille. Näytön saranat vaikuttavat tukevilta ja näyttö ei hetku. Mattamusta pinta tuntuu likaantuvan kohtalaisen helposti. Yleistuntuma ja laatuvaikutelma verrattuna Macbookin yhdestä tukevasta alumiinikappaleesta työstettyyn koteloon, on selkeä voitto Macbookin eduksi, mutta yrityskannettaviin verrattuna parempi.
Kannen alta ja kokemukset
Kannen alta löytyy siis 1600×900-resoluution 15.6″ HD+ LED -taustavalaistu näyttö, joka on kirkkaudeltaan, katselukulmiltaan ja väritoistoltaan hyvä. Lisäksi positiivisena puolena näyttö on mattapintainen, joten se ei heijasta samaan tapaan kuin kiiltäväpintainen näyttö kuten Macbookissani. Aikaisempaan 1680×1050-resoluutiolla varustettuun 15.4″:n T61p:en verrattuna resoluutiossa hävitään noin sata pikseliä HD:n nimissä. Valinnaisena lisänä W510:een saisi myös Full HD 1920×1080 -resoluution kosketusnäytön, joka olisi ollut kiintoisa.
W510:n näppäimistö on tuttua Thinkpad-tasoa ja jos on tottunut kirjoittamaan näppäimistöillä, joissa näppäimet ovat selkeästi toisistaan erossa (Mac), menee Thinkpadin näppäimistöön tottuminen hetkisen aikaa. Näppäimistö ei jousta painallusten alta, antaa hyvän vasteen ja kämmenet mahtuvat hyvin ottamaan tukea näppäimistön edessä. Näppäimistön ylälaidasta löytyy pikanäppäimet äänenvoimakkuudelle ja ikävästi yhteen ahdettujen nuolinäppäinten vierestä edes-takas -näppäimet esimerkiksi välilehdillä liikkumiseen. Funktionäppäimien yhteydessä fn-näppäimellä käytettynä ovat pikanäppäimet W510:n ominaisuuksien hallintaan ja kytkin näytön ylälaidasta löytyvälle näppäimistövalolle. Kaiuttimet löytyvät näppäimistön vierestä ja niiden äänenlaatu on kohtalainen.
Epämiellyttävin uudistus W510:ssä on pienillä nystyröillä päällystetty Synapticin kosketuslevy, joka hallitsee monikosketuksen. Nystyröity pinnoitus on sormen ja levyn välisen kitkan vähentämiseksi, mutta itse en siitä pidä. Ennemminkin se tuntuu lisäävän kitkaa sormen liikuttelussa. Onneksi kosketuslevyn lisäksi löytyy perinteinen tappihiiri G, H ja B -näppäinten välimaastosta, joka toimii kuten ennenkin. Vaikka kosketuslevy on asiallisen kokoinen ja tappihiiri mainio, eivät ne pärjää Macbookin lasipintaiselle ”jättikokoiselle” kosketuslevylle.
Kohinaisista kuvista huolimatta, saanee niistä käsityksen millainen musta möhkäle W510 on.
Käytän W510:ä pääosin työpisteessäni, joten akunkesto on itselleni toissijaista, mutta virtaa riittää 84W 9-kennon akussa arviolta kahdeksi ja puoleksi tunniksi. Riittää hyvin hieman pidempäänkin palaveriin. Äänekkyydeltään kone puhisee iloisesti kovassa kuormituksessa, mutta eniten häiritsee ajoittainen ja hienovaraisesti kuuluva kimeähkö ininä, joka tuntuu esiintyvän etenkin silloin, kun ruudulla on paljon toimintaa, esimerkiksi jos komentokehoitteessa rullaa paljon tekstiä. Ominaisuus on ilmeisesti konekohtaista ja johtuu ilmeisesti joistain komponenteista, jotka värähtelevät virtaa säästävässä tilassa.
Suorituskyky
Suorituskyvyltään W510 on normaalia tasoa ja rivakka, vaikka ajoittain voisi melkein kuvitella käyttävänsä vanhaa T61p:tä. Windows XP:n vaihtaminen 64-bittiseen Windows 7:aan ja muistin lisääminen 8 GB:iin piristi kivasti käyttökokemusta, joka näkyy myös 3DMark 06 -testin 6807 pisteen tuloksessa. Aikaisemmin Windows XP:lla ajettu testi tuotti jostain syystä vain 5022 pistettä. Muiden testien osalta W510 sai PCMark 7:ssa 1935 pistettä ja wPrime 1.55:llä 32M meni aikaan 16,534 sekunttia. Lisäksi testasin kiintolevyn nopeutta CrystalDiskMark 3:ssa 500MB:llä.
Erot vanhaan T61p:hen näkyvätkin lähinnä prosessointitehoa ja muistia vaativissa tehtävissä, kuten Eclipsen ja muiden Java-sovellusten käytössä. Yleisessä sekalaisessa käytössä ei ensimmäisen sukupolven hitaahko matalakellotaajuinen neliytiminen Core i7-720QM -prosessori tuo ”musta tuntuu” -mittareilla suurta parannusta Core 2 Duo T7500 -kokonaisuuteen verrattuna. Tehoissa ei kuitenkaan ole valittamista. Suurin pullonkaula yleisessä käytettävyydessä ja nopeuden tunteessa on kiintolevy, jota Windows 7 tuntuu myös ahkerasti pyörittävän. Kiintolevyksi kannattaisikin vaihtaa SSD.
Yhteenveto
Thinkpadit tunnetaan perusvarmasta toiminnastaan ja W510 ei ole poikkeus. Vajaan vuoden käytön aikana ei koneessa ole ollut mitään erikoista hyvässä eikä pahassa. Positiivisin ominaisuus on hyvä näyttö, mutta se myös syö akkua mukavasti ja tuo painoa, joka ei työpöytäkäytössä ole haitannut. Teknisiltä ominaisuuksiltaan W510 on samaa luokkaa kuin mikä tahansa nykyaikainen tehokäyttöön tarkoitettu yrityskannettava. Tarkempaa analyysia ja suorituskykymittauksia Lenovo Thinkpad W510:sta voi lukea Notebook Review -sivustolta.
Lopuksi jos verrataan appelsiineja omenoihin, niin oma kolme vuotta vanha Applen 13.3″ Macbook Late 2008 on käyttökokemukseltaan monilta osin mukavampi käyttää, kuin järkälemäinen W510:n, vaikka Macbookissa on heikompi suorituskyky ja näytön resoluutio. Tietenkin koneilla on eri kohderyhmät ja käyttötarkoitukset, sillä W510:sta ei ole tarkoitettu mukana kannettavaksi saati sohvalle sylissä käytettäväksi, eikä Macbookia ole tarkoitettu sovelluskehitykseen.